Puolueiden tulonjakopreferenssit – mitä vaalikoneet kertovat?

Yhteiskunnan tulojakopreferenssit määrittävät osittain sen, kuinka paljon tuloeroja tasataan vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän kautta. Tulonjakopreferenssit riippuvat siitä, kuinka suurelta osin tuloerojen koetaan olevan seurausta omasta ahkeruudesta  ja  kuinka paljon on taas seurausta synnynnäisistä eroista tai hyvästä onnesta.

Tuloeropreferenssit vaihtelevat yksilöiden välillä ja tämän vuoksi myös poliittisten puolueiden välillä on eroja tuloeronäkemyksissä. Tulonjakopreferenssejä tutkitaan yleensä tekemällä kyselytutkimuksia, joissa mitataan yksilöiden näkemyksiä tuloeroista ja tulojen tasaamisesta. Samaa menetelmää voi käyttää myös poliittisten puolueiden tuloeropreferenssien arvioimiseen, jos oletetaan että puolueiden preferenssit muokkautuvat poliitikoiden mukaan.

Helsingin Sanomien avoin vaalikonedata (www.vaalikone.fi) mahdollistaa tulonjakopreferenssien tutkimisen, koska sekä kunnallisvaalien että eduskuntavaalien vaalikoneessa on kysytty tuloeroista/tulonjaosta. Kysymykset painottavat hieman eri asioita, mutta molemmat ovat yhteydessä tulonjakopreferensseihin.

Tarkastelun kohteena olevat kysymykset ovat seuraavat:

Eduskuntavaalit 2011:
”Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?”
1. Tuloeroja on kavennettava huomattavasti
2. Tuloeroja on kavennettava lievästi
3. Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla
4. Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti
5. Tuloerot saavat kasvaa vapaasti

Kunnallisvaalit 2012:
”Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jota erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita”
1. Täysin eri mieltä
2. Jokseenkin eri mieltä
3. Ei samaa eikä eri mieltä
4. Jokseenkin samaa mieltä
5. Täysin samaa mieltä

Tuloksia:

Kuviosta nähdään että eduskuntapuolueet asettuvat samaan järjestykseen riippumatta siitä kumpaa kysymystä käytetään. Puolueiden ääripäinä ovat molemmissa tapauksissa Kokoomus ja Vasemmistoliitto. Eduskuntavaalikoneen kysymyksessä kaikki puolueet kannattavat keskimäärin tuloerojen kaventamista. Kysymysten painotusero selittää pääasiassa sen, miksi vastauksissa on suuria eroja, vaikka puolueiden järjestys pysyykin samana. On myös syytä huomata, että kunnallisvaalikoneessa ei ole mukana koko Suomi, vaan ainoastaan muutamia Etelä-Suomen kuntia.

Puolueiden keskinäinen vertailu voi olla havainnollisempaa alla olevan kuvaajan avulla, jossa näkyy puolueiden suhteellinen ero kaikkien vastausten keskiarvoon.

 

Taulukosta nähdään, että puolueiden ehdokkaiden vastausten välillä on hajontaa. Suurin hajonta eduskuntavaalikoneessa on Kokoomuksen ehdokkailla, mutta kunnallisvaalikoneessa Kokoomuksen ehdokkaiden vastausten hajonta oli kolmanneksi pienin. Kunnallisvaalikoneessa Perussuomalaisten ehdokkaiden vastaukset erosivat eniten toisistaan. Vasemmistoliiton ehdokkaiden vastaukset olivat molemmissa vaalikoneissa lähimpänä toisiaan.

Vastausten jakauma:

Alla on molempien vaalikoneiden vastauksien avulla estimoidut vastausjakaumat puolueille, jotka kertovat kuinka todennäköisesti puolueen ehdokas valitsisi kyseisen vastauksen. Eduskuntavaalikoneen taustatiedoissa oli tieto myös ehdokkaan koulutustaustasta, joten sen avulla voitiin vertailla koulutuksen vaikutuksia poliitikkojen tulonjakopreferensseihin. Koulutustasolla oli ainoastaan vaikutusta ylemmän korkea-asteen ja tutkijakoulutuksen tapauksessa, jolloin se vähensi halukkuutta tasata tuloeroja, kun puolueiden väliset koulutuserot on otettu huomioon.

Jakauma: Eduskuntavaalit

Jakauma: Kunnallisvaalit

Tuloksista nähdään, että eduskuntavaalikoneen vastaukset ovat keskittyneempiä kuin kunnallisvaalikoneen. Suurin osa kannattaa tuloerojen kaventamista ja Kokoomuksenkin ehdokkailla ainoastaan 19 % antaisi tuloerojen kasvaa. Kunnallisvaalikoneen kysymys tuloerojen syistä jakaa vastauksia tasaisemmin ja silloin yli 60 % Kokoomuksen ehdokkaista hyväksyisi suuret tuloerot.

Mittaavatko kysymykset samaa asiaa?

Tämän kysymyksen arvioimiseksi yhdistin kahden vaalikoneen aineistot, jolloin tarkastelun kohteeksi jäivät ainoastaan henkilöt, jotka ovat vastanneet molempiin vaalikoneisiin. Taulukosta nähdään, että vastausten välillä on hajontaa, eli ehdokkaat ovat vastanneet kysymyksiin eri tavalla. Vastausten välillä on kuitenkin melko vahva yhteys ja esimerkiksi melkein 90 % niistä, jotka valitsivat kunnallisvaalikoneessa vastauksen 1, valitsivat myös eduskuntavaalikoneessa vastauksen 1. Vaikka kysymysten näkökulma on erilainen, pohjautuvat vastaukset samoihin arvoihin.


 

Keskiarvoja tarkasteltaessa puolueiden välillä on eroja. Suurin ero on Perussuomalaisissa, jonka paikka vaihtuu Keskustan kanssa vaalikoneesta riippuen. On syytä huomioida, että tässä kuviossa on mukana ainoastaan ne Etelä-Suomen kuntien ehdokkaat, jotka ovat vastanneet molempiin vaalikoneisiin.


 
Lopuksi:

Vaalikoneet antavat mielenkiintoisen mahdollisuuden vertailla puolueita keskenään. Vaikka ehdokkaat eivät paljastaisi vastauksissaan todellisia arvojaan, vaan pyrkisivät ”kosiskelemaan” äänestäjiään, ovat tulokset silti informatiivisia. Tällöin puolueiden väliset erot kertovat siitä, mitä ehdokkaat olettavat potentiaalisten äänestäjiensä ajattelevan. Puolueiden välillä on eroja tulonjakopreferensseissä, mutta keskimäärin suomalaiset puolueet ovat aika lähellä toisiaan. Tämä korostui etenkin eduskuntavaalikoneen vastauksissa, joissa kaikki puolueet kannattivat tuloerojen kaventamista.

Kertovatko vaalikoneiden tulonjakopreferenssit puolueiden todellisista tavoitteista, vai ovatko ne vain keinoja äänisaaliin maksimoimiseen? Tähän kysymykseen voitaisiin vastata puolueiden vaaliohjelmia vertailemalla, jos niihin sisältyisi konkreettisia tavoitteita, joita voitaisiin vertailla. Näin on toimittu mm. Hollannissa, mutta valitettavasti Suomessa vaaliohjelmat ovat sisältäneet niin vähän lukuja, että niiden avulla ei voi tulonjakopreferenssejä estimoida.

Helsingin Sanomien päätös julkistaa vaalikoneiden vastaukset avoimena datana on hieno edistysaskel. Vastauksien avulla voidaan vertailla puolueita ja ehdokkaita monin eri tavoin. Toivottavasti tulevaisuudessa aineisto sisältäisi enemmän ehdokkaiden taustatietoja, koska tässäkin analyysissa olisi ollut mielenkiintoista tutkia taustatekijöiden vaikutuksia tulonjakopreferensseihin.

P.S.
Yllä olevassa tarkastelussa keskittiin ainoastaan eduskuntapuolueisiin. Alla on tulonjakopreferenssien keskiarvot molemmista vaalikoneista kaikille puolueille, joilta oli yli 20 vastausta.

Mainokset

2 thoughts on “Puolueiden tulonjakopreferenssit – mitä vaalikoneet kertovat?

  1. Mielenkiintoisia huomioita. On olemassa sellainen Datavaalit-yhteisö ( http://beta.datavaalit.fi/community/ ), jossa rouhitaan erilaisia vaaliin liittyviä aineistoja, en tiedä oletko kuullut. Laita vaikka niiden facebook-sivuille tai jonnekin vastaavaan linkkiä tästä, uskoisin että siellä on ihmisiä, joita voisi tällainenkiinnostaa. Musta tuntuu että aika monella siellä painopiste on visualisoinneissa mutta voi siellä olla tyyppejä (niinku allekirjoittanut) joita kiinnostaa myös analyysi.

  2. Päivitysilmoitus: Puolueiden tulonjakopreferenssit (Osa 2) – Ehdokkaat / Äänestäjät / Valitut | Second-Best World

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s