Adapt: epäonnistumisia, evoluutiota ja ihmiskokeita

Financial Timesin kolumnisti Tim Harford nousi yleiseen tietoisuuteen Undercover Economist kirjansa myötä, jossa hän selitti monia arkipäivän ongelmia taloustieteen avulla. Uusimmassa kirjassaan Adapt: Why success always starts with a failure Harford kirjoittaa epävarmuudestä, epäonnistumisista ja satunnaisuuteen sopeutumisesta. Harford käsittelee taloutta evoluutiona, jossa onnistumiset syntyvät epäonnistumisista oppimalla. Lue loppuun

Tulisiko lapsettomien miesten työllisyysasteesta huolestua?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmi kirjoitti HS:n Vieraskynä-palstalla pienten lasten äitien työllisyydestä (linkki). Tekstissään Salmi vertasi äitien työllisyysastetta lapsettomien miesten työllisyysasteeseen:
On myös kysyttävä, onko ongelmana pienten lasten äitien vai jonkin muun väestöryhmän työllisyysaste. Äidithän ovat ansiotyössä lähes yhtä yleisesti kuin isät lasten tultua kouluikään. Sen sijaan lapsettomien 20–59-vuotiaiden miesten työllisyysaste oli vuonna 2011 kaksi prosenttiyksikköä pienempi (74 prosenttia) kuin äitien (76 prosenttia). Ero on pysynyt samana jo vuosia eikä siis johdu viime vuosien talouskriisistä. Pitäisikö huomio kiinnittää pikkulasten äitien sijasta nykyistä vahvemmin lapsettomiin miehiin?

Tulisiko tämän perusteella huolestua lapsettomien miesten työllisyysasteesta? Ennen huolestumista kannattaa pohtia mitkä tekijät voivat olla eron taustalla. Lue loppuun

Talouspolitiikka: taloustiede vs. poliittiset realiteetit

Mikä on talouspolitiikan tavoite? Julkistaloustieteessä verojärjestelmiä rakentaa sosiaalinen suunnittelija, joka maksimoi yhteiskunnan hyvinvointifunktiota. Demokraattisissa yhteiskunnissa talouspolitiikkaa tekevät poliittiset puolueet, joiden tavoitteena on voittaa vaalit. Todellista talouspolitiikkaa tehdään taloustieteen suositusten ja poliittisten realiteettien välillä tasapainotellen. Tulisiko taloustieteilijöiden ottaa poliittiset rajoitteet tutkimuksissa huomioon? Onko optimaalinen verojärjestelmä sellainen, joka maksimoi yhteiskunnan hyvinvoinnin, vai sellainen jolla voittaa seuraavat vaalit? Lue loppuun

Leppoistamisen loppu: Onko osa-aikatyön tukemisesta enemmän haittaa kuin hyötyä?

Onko täysipäivätyö tavoite, johon jokaisen tulisi pyrkiä? Pienemmällä työmäärällä saa vähemmän tuloja, mutta enemmän vapaa-aikaa. Miten sosiaaliturvan tulisi suhtautua leppoistamiseen työaikaa vähentämällä? Nykyinen yhteiskunta on rakennettu täysipäivätyön varaan ja tämän vuoksi voi olla ongelmallista, jos täysipäivätyötä tekevät joutuvat maksamaan muiden leppoistamisen. Osa-aikatyön tukemiseen on kuitenkin monia perusteita, joihin kuuluu mm. osa-aikatyöhön liittyvien kannustinloukkujen purkaminen. Samalla kuitenkin osa-aikatyön tukeminen heikentää kokopäiväisen työn vastaanottamisen kannustimia. Onko osa-aikatyön tukemisesta kokonaisuudessa enemmän haittaa työn hyötyä? Lue loppuun

Puolueiden tulonjakopreferenssit (Osa 2) – Ehdokkaat / Äänestäjät / Valitut

Tarkastelin aikaisemmin puolueiden tulonjakopreferenssejä eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien vaalikonevastausten avulla (Osa 1). Jatkan nyt kunnallisvaalien jälkeen tarkastelua vertailemalla kaikkien ehdokkaiden vastauksia valittujen valtuutettujen vastauksiin. Tämän lisäksi painotan ehdokkaiden vastauksia heidän saamallaan äänimäärällä. Nämä painotetut laskelmat voivat kertoa jotain äänestäjien preferensseistä, vaikka varsinkin kunnallisvaaleissa äänestyspäätös perustuu todennäköisesti pääasiassa muihin asioihin kuin ehdokkaan tulonjakopreferensseihin. Teen analyysin jälleen erikseen sekä kunnallisvaalien että eduskuntavaalien vastauksilla. Lue loppuun