Puolueiden tulonjakopreferenssit (Osa 2) – Ehdokkaat / Äänestäjät / Valitut

Tarkastelin aikaisemmin puolueiden tulonjakopreferenssejä eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien vaalikonevastausten avulla (Osa 1). Jatkan nyt kunnallisvaalien jälkeen tarkastelua vertailemalla kaikkien ehdokkaiden vastauksia valittujen valtuutettujen vastauksiin. Tämän lisäksi painotan ehdokkaiden vastauksia heidän saamallaan äänimäärällä. Nämä painotetut laskelmat voivat kertoa jotain äänestäjien preferensseistä, vaikka varsinkin kunnallisvaaleissa äänestyspäätös perustuu todennäköisesti pääasiassa muihin asioihin kuin ehdokkaan tulonjakopreferensseihin. Teen analyysin jälleen erikseen sekä kunnallisvaalien että eduskuntavaalien vastauksilla. Tarkasteltavat vaalikonekysymykset ovat seuraavat:

Eduskuntavaalit 2011:

”Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?”

1. Tuloeroja on kavennettava huomattavasti

2. Tuloeroja on kavennettava lievästi

3. Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla

4. Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti

5. Tuloerot saavat kasvaa vapaasti

Kunnallisvaalit 2012:

”Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jota erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita”

1. Täysin eri mieltä

2. Jokseenkin eri mieltä

3. Ei samaa eikä eri mieltä

4. Jokseenkin samaa mieltä

5. Täysin samaa mieltä

Ehdokkaat vs. Äänestäjät

Laskelmat on tehty siten, että kunkin ehdokkaan vastausta on painotettu hänen saamallaan äänimäärällä.

Kunnallisvaalit

Kunnallisvaaleissa kaikkien vastausten keskiarvo (KA) muuttuu hyvin vähän painotuksen myötä. Äänet jakautuivat siis keskimäärin tasaisesti eri tulonjakopreferenssejä omaavilla ehdokkaille. Kun vastausten keskiarvo ei muutu, voi puolueiden välinen vertailu olla helpompaa suhteellisen kuvion avulla, joka kertoo kunkin puolueen suhteellisen etäisyyden kaikkien vastausten keskiarvosta.

Kuviosta nähdään että etenkin Vasemmistoliitolla ja SDP:llä äänet ovat keskittyneet tuloeroihin kielteisesti suhtautuville ehdokkaille. Äänijakauman tarkempaa painottumista voidaan tarkastella seuraavien taulukoiden avulla, jotka kertovat kuinka vaalikonevastaukset ovat jakautuneet puolueiden sisällä. Taulukossa 1 näkyy kaikkien ehdokkaiden vastausten jakauma.

Taulukko 1: Kunnallisvaalien vastausten jakauma

Taulukossa 2 näkyy kuinka monta prosenttiyksikköä vastausjakauma muuttuu, kun vastauksia painotetaan ehdokkaiden äänimäärällä. Tästä näkyy sama muutos kuin kuviostakin. SDP:llä ja Vasemmistoliitolla äänet keskittyivät ehdokkaille, joilla oli hyvin kielteinen asenne tuloeroihin.

Taulukko 2: Kunnallisvaalien vastausten jakauman muutos (painotus)

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaaleissa äänet painottuivat tuloeroihin myönteisemmin suhtautuville henkilöille, jonka vuoksi kaikkien vastausten keskiarvo (KA) nousee hieman painottamisen myötä. Toisin kuin kunnallisvaaleissa, eduskuntavaaleissa Vihreiden äänet painottuivat tuloeroihin hieman myötämielisemmin suhtautuville ehdokkaille. Tarkempia muutoksia voidaan taas tarkastella taulukoiden avulla, jossa ensin esitetään taulukossa 3 kaikkien ehdokkaiden vastausten jakauma.

Taulukko 3: Eduskuntavaalien kaikkien vastausten jakauma

Jakaumasta nähdään, että vastaukset ovat keskittyneet paljon enemmän asteikon alkupäähän kunnallisvaaleihin verrattuna. Tämä johtuu erilaisesta kysymyksenasettelusta. Taulukossa 4 esitetään taas kuinka monta prosenttiyksikköä vastausjakauma muuttuu painotuksen myötä. Tässä tapauksessa Vasemmistoliiton ja SDP:n pieni muutos johtunee osittain siitä että kaikkien ehdokkaiden vastaukset olivat painottuneet toiseen ääripäähän, eikä suuria muutoksia siten ole mahdollista tulla painotuksen myötä. Vihreillä ja RKP:lla äänet ovat painottuneet lievästi tuloeroja kaventaville ehdokkaille.

Taulukko 4: Eduskuntavaalien vastausten jakauman muutos (painotus)

Ehdokkaat vs. Valitut

Seuraavaksi verrataan kaikkien ehdokkaiden vastauksia valittujen kunnanvaltuutettujen ja kansanedustajien vastauksiin.

Kunnallisvaalit:

Toisin kuin äänillä painotettaessa tässä vertailussa kaikkien vastausten keskiarvo muuttuu myös kunnallisvaaleissa hieman myötämielisemmäksi tuloeroille. On myös mielenkiintoista huomata että vaikka äänet painottuivat SDP:llä tuloeroihin kielteisesti suhtautuville ehdokkaille, ei tämä ero näy valituissa ehdokkaissa, vaan kunnanvaltuutettujen vastausten keskiarvo on SDP:llä suunnilleen sama kuin kaikkien ehdokkaiden keskiarvo. Tarkempia muutoksia voidaan jälleen tarkastella taulukon avulla, joka näyttää vastausjakauman prosenttiyksikkömuutoksen, kun verrataan kaikkia ehdokkaita kunnanvaltuutettuihin.

Taulukko 5: Kunnallisvaalivastausten jakauman muutos (valitut)

Vasemmistoliitolla kunnanvaltuutetuiksi on tullut valituksi henkilöitä, jotka suhtautuivat muita Vasemmistoliiton ehdokkaita kielteisemmin tuloeroihin. Samansuuntaista siirtymää on nähtävissä myös Kristillisdemokraateissa. Keskustalla ja Perussuomalaisilla taas on tapahtunut muutos toiseen suuntaan.

Eduskuntavaalit:

Kaikki Vasemmistoliiton kansanedustajat olivat antaneet saman vastauksen tuloerokysymykseen. SDP:ssä kansanedustajien vastaukset olivat myös hyvin kielteisiä tuloeroihin. Muilla puolueilla kansanedustajiksi valikoitui kaikkia ehdokkaita useammin henkilöitä, jotka halusivat tasata tuloeroja lievästi. Tämä näkyy etenkin Vihreillä, joilla kansanedustajien vastausten keskiarvo on ainakin silmämääräisesti merkittävästi korkeampi kuin kaikkien Vihreiden ehdokkaiden keskiarvo, vaikka kaikki kansanedustajat ovat sitä mieltä että tuloeroja tulee kaventaa. Ainoastaan Kokoomuksessa ja Perussuomalaisissa on kansanedustajia, joiden vaalikonevastauksessa tuloerojen tulisi antaa kasvaa.

Taulukko 6: Eduskuntavaalien vastausten jakauman muutos (valitut)

Lopuksi

Nämä tarkastelut ovat kuvailevaa analyysiä ehdokkaiden tulonjakoa koskevista vaalikonevastauksista. Niiden avulla ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta ne voivat hieman avata puolueiden välisiä eroja tulonjakopreferenssien suhteen. Päätarkoitukseni oli kuitenkin kokeilla mitä mahdollisuuksia avoin vaalikonedata voi avata tutkijalle.

Käytetyt tietolähteet:

Helsingin Sanomien vaalikone: www.vaalikone.fi

Kunnallisvaalien tulokset: www.vaalit.fi

Eduskuntavaalien tulokset: Tilastokeskus

Advertisements

4 thoughts on “Puolueiden tulonjakopreferenssit (Osa 2) – Ehdokkaat / Äänestäjät / Valitut

  1. Tää oli hyvä jatkoanalyysi. Näin puolueessa toimineena oon monesti miettinyt liikkeen (aktiivien) mielipiteitä ja sitä, miten ja miksi ne ei välttämättä vastaa kannattajakunnan mielipiteitä; puolueet ovat mielenkiintoinen pala kollektiivisen valinnan ongelmaa. Noin havainnollistamisen näkökulmasta nuo prosenttitaulukot on hyviä.

    Mikä muuten olis sun mielestä ideaalikysymys tulonjakopreferenssien paljastamiseen? Jos siis pitäisi rajata valinta sellaisiin, jotka voidaan laittaa vaalikoneeseen, että ei mitään monimutkaista leaky bucket-asetelmaa : )

  2. Mielestäni tässäkin asiassa mahdollisimman yksinkertainen kysymys on paras. Esimerkiksi ”Valtion tulisi tasata tuloeroja” on mielestäni yksiselitteinen kysymys, joka toimii myös maiden välillä. Suomessa tuossa tosin tapahtuu hieman painottumista toiseen päähän, joka voi olla ongelmallista vaalikoneen tapauksessa. Olen jonkin verran tutustunut eri arvotutkimuksiin tulojakopreferenssien näkökulmasta (mm. European Social Survey, International Social Survey Programme, World Value Survey) omaa tutkimustani varten ja vaikka kysymykset vaihtelevat, niin tuo yksinkertaisin versio on mielestäni paras.

    Tätä kysymystä voi sitten mahdollisuuksien mukaan täydentää kysymyksillä, jotka avaavat erojen syitä. Esim. kysymys siitä kuinka suuri osa tuloeroista johtuu ahkeruudesta vs. hyvästä onnesta.

    Olen nyt vertaillut noita vaalikoneen antamia tulonjakopreferenssituloksia ESS:n tuloksiin (sieltä löytyy myös puolueen kannatus). Täytyy katsoa kirjoitanko tästä vielä kolmannen osion, jossa vertaan puolueen kannattajia (ESS:ssä) puolueen ehdokkaisiin/edustajiin.

  3. ”Esimerkiksi “Valtion tulisi tasata tuloeroja” on mielestäni yksiselitteinen kysymys, joka toimii myös maiden välillä”

    Oon samaa mieltä siitä että kysymysten tulis olla yksinkertaisia, mutta tota pitäis saada kyllä jotenkin täsmennettyä. Nythän juuri kukaan muu kuin KNL:n libertaarisiipi ei oo tosta eri mieltä. Ehkä sopiva lisämääre vois olla just joku ”enemmän kuin mitä se nykyään tasaa” tms.(sitten ei sitten tietenkään toimi maiden välillä) Toi eduskuntavaalien kysymys näyttääkin olleen juuri sen kaltainen, paitsi että siinä yritettiin pohjustaa vastaajalle biasia mainitsemalla tuloerojen ”nopeasta kasvusta”.

  4. Saattaa tosiaan olla, että vaalikonekäytössä tuo kysymykseni voisi olla hieman hankalahko, koska se ei erittele puolueita. ESS:ssä on käytössä hieman tuon eduskuntavaalikysymyksen kaltainen kysymys, joskin ilman tuota HS:n vääristävää alkulausetta:
    ”Valtiovallan pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin tuloerojen vähentämiseksi?”

    Tuolla ESS:n kysymykselläkin havaitaan eroja eri puolueiden kannattajien välillä (joskin datassani on yksi Vasemmistoliiton kannattaja, jonka mielestä tuloeroja ei missään nimessä tulisi kaventaa).

    Muissa arvotutkimuksissa käytettyjä kysymyksiä:
    ISSP: ”Hallituksen velvollisuus on vähentää pieni- ja suurituloisten välisiä tuloeroja”

    WVS: ”Mihin sijoittaisitte mielipiteenne tällä asteikolla,jossa 1 tarkoittaa, että olette täysin samaa mieltä vasemmanpuolisen väittämän kanssa, ja 10, että olette täysin samaa mieltä oikeanpuolisen väittämän kanssa.
    1. Tulot pitäisi saada samantasoisemmiksi
    10. Tarvitsemme suurempia tuloeroja kannustamaan yksilöitä ponnistelemaan

    Nuo kaikki on mielestäni ihan käypiä kysymyksiä ja kaikki niistä olisivat tutkimuksen kannalta parempia kuin nykyisin vaalikoneissa olevat kysymykset.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s