Leppoistamisen loppu: Onko osa-aikatyön tukemisesta enemmän haittaa kuin hyötyä?

Onko täysipäivätyö tavoite, johon jokaisen tulisi pyrkiä? Pienemmällä työmäärällä saa vähemmän tuloja, mutta enemmän vapaa-aikaa. Miten sosiaaliturvan tulisi suhtautua leppoistamiseen työaikaa vähentämällä? Nykyinen yhteiskunta on rakennettu täysipäivätyön varaan ja tämän vuoksi voi olla ongelmallista, jos täysipäivätyötä tekevät joutuvat maksamaan muiden leppoistamisen. Osa-aikatyön tukemiseen on kuitenkin monia perusteita, joihin kuuluu mm. osa-aikatyöhön liittyvien kannustinloukkujen purkaminen. Samalla kuitenkin osa-aikatyön tukeminen heikentää kokopäiväisen työn vastaanottamisen kannustimia. Onko osa-aikatyön tukemisesta kokonaisuudessa enemmän haittaa työn hyötyä?

Osa-aikatyö tilastoissa

Osa-aikatyön osuus Suomessa on kasvanut, vaikka osa-aikatyö onkin edelleen Suomessa suhteellisen harvinaista muihin maihin verrattuna. Hollanti on alla olevassa kuviossa mukana, koska se on perinteisesti ollut osa-aikatyön edelläkävijä ja siellä osa-aikatyön osuus onkin huomattavasti suurempi kuin muualla Euroopassa.

Samanaikaisesti kun osa-aikatyön osuus on Suomessa kasvanut, on vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevien osuus laskenut. Entistä useampi tekee siis Suomessa osa-aikatyötä omasta toiveestaan. Isossa-Britanniassa suunta on ollut toinen ja entistä useampi osa-aikatyöntekijä tekee osa-aikaista työtä, vaikka toivoisi tekevänsä töitä täysipäiväisesti. Kansanvälisesti verrattuna Suomessa edelleen suhteellisen suuri osa osa-aikatyöntekijöistä on vastentahtoisesti osa-aikaisia.

 

Työnhakuvelvoitteita osa-aikatyöntekijöille

Britanniassa valmistellaan laajaa sosiaaliturvareformia, jonka yhteydessä yhdistetään monia eri tukimuotoja (mm. asumistuki, verotuksen lapsivähennykset, työttömyysturva) yhdeksi isoksi tukimuodoksi nimeltään Universal Credit. Uudistuksen tavoitteena on tehdä vero- ja sosiaaliturvajärjestelmästä yksinkertaisempi ja parantaa työnteon kannustimia.

Tavoitteena on että sosiaaliturva olisi vain väliaikainen tukimuoto kunnes henkilö löytää kokopäivätyön, jonka avulla hän voi elättää itsensä/perheensä ilman sosiaaliturvaa. Tämän vuoksi tuen ehtoihin sisältyy tuloraja, jonka alle jäävien oletetaan hakevan aktiivisesti täysipäivätöitä. Tuloraja on asetettu vastaamaan palkkaa, jonka saa minimipalkalla täysipäivätyössä. Tämä ehto koskee siis myös pienituloisia osa-aikatyöntekijöitä, joilta vaaditaan aktiivisia toimia täysipäivätyön etsimisessä ja heidän tulee mm. olla valmiita osallistumaan työhaastatteluun 48 tunnin varoajalla. Tämän lisäksi osa-aikatyöntekijän tulee jättää nykyinen työnsä, jos hän saa tarjouksen vakituisesta työpaikasta, jonka palkkataso olisi nykyistä työtä suurempi. Ehdoissa on kuitenkin lievennyksiä pienten lasten vanhemmille. Ehdot eivät myöskään koske niitä osa-aikatyöntekijöitä, joiden tulot ovat suuremmat kuin täysipäiväisellä minimipalkkalaisella.

Suomessakin työtön saa pitää osan työttömyysetuudestaan, jos hän vastaanottaa osa-aikatyön. Sovitellun työttömyysturvan ehtona on, että henkilö jatkaa aktiivisesti täysipäivätyön etsimistä. Ison-Britannian uudistus on kuitenkin laajempi, koska tukeen sisältyy myös mm. asumistuki. Jos osa-aikatyötä tekevä ei noudata työnhakuehtoja, voidaan tukea leikata pisimmillään jopa kolmeksi vuodeksi. Britanniassa uskotaan tukileikkureiden pelotevaikutukseen.

Osa-aikatyön tukemisen vaikutuksia työnteon kannustimiin

Osa-aikatyön tukeminen parantaa osa-aikatyön vastaanottamisen kannustimia, mutta heikentää kannustimia siirtyä osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön. Näiden ristiriitaisten vaikutusten johdosta osa-aikatyön tukeminen on aiheuttanut kiistaa mm. sosiaaliturvan uudistusta suunnitelleessa SATA-komiteassa. Kuinka suuria nämä kannustinvaikutukset ovat?

Ilman soviteltua työttömyysetuutta kannustimet puolipäivätyön vastaanottamiseen olisivat työttömälle Suomessa hyvin heikot. Bruttopalkasta keskimäärin yli 90 % menisi veroihin ja vähentyneisiin sosiaalietuuksiin (Kärkkäinen 2011). Eli työtön hyötyisi puolipäivätyön tekemisestä rahallisesti melko vähän. Ilman soviteltua päivärahaa vain hyvin harvan työttömän kannattaa vastaanottaa puolipäivätyö. Soviteltu päiväraha parantaa työllistymisen kannustimia ja keskimääräinen työllistymisveroaste puolipäivätyön tapauksessa on sovitellunpäivärahan jälkeen n. 66 %.

Soviteltu päiväraha heikentää hieman puolipäivätyöntekijöiden kannustimia siirtyä kokopäivätyöhön, mutta kannustimet ovat keskimäärin silti paremmat kuin työttömillä. Näiden kannustimien suhteen on kuitenkin oleellista se, työllistyykö puolipäivätyöntekijä nopeammin tai paremmalle palkkatasolle kuin työtön täysipäivätyöhön siirtyessään.

Onko osa-aikatyö köyhyysloukku vai askel kohti täysipäivätyötä?

Osa-aikatyön tekeminen ylläpitää työelämätaitoja ja kartuttaa kontakteja työelämään. Tämän vuoksi osa-aikatyön tekeminen voi edistää kokopäivätyön löytämistä. Tämä antaisi lisäsyyn tukea osa-aikatyötä. Tätä vaikutusta on tutkittu myös Suomessa (Kyyrä 2010) ja tutkimuksessa havaittiin että täysipäiväisten pätkätöiden tekeminen sovitellulla päivärahalla nopeutti kokopäivätyöhön työllistymistä. Tuetulla osa-aikaisella työnteolla havaittiin olevan positiivinen vaikutus työllistymiseen miehillä, mutta naisilla osa-aikatyöllä ei havaittu olevan vaikutusta työllistymiseen. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että osa-aikatyön/pätkätyön tukemiseen tulee yhdistää valvontamenetelmiä, joilla huolehditaan siitä että tukea saavat etsivät aktiivisesti kokopäivätyötä.

Osa-aikatyö saattaa siis nopeuttaa työllistymistä, mutta ainakaan toistaiseksi vastaani ei ole tullut tutkimusta, jossa otettaisiin huomioon osa-aikatyön tukemisen kaikki puolet. Tämä vaatisi laajemman kehikon, jossa selvitettäisiin johtaako osa-aikatyön tekeminen parempaan palkkatasoon ja kuinka paljon osa-aikatyön tukeminen vähentää kokopäivätyön tekemistä.

On mielenkiintoista nähdä kuinka yritykset suhtautuvat Britannian sosiaaliturvareformiin. Tämän jälkeen yritykset tietävät että minimipalkkaiset osa-aikatyöntekijät ovat velvoitettuja jättämään nykyisen työpaikkansa, jos parempipalkkainen tai täyspäiväinen vaihtoehto tulee tarjolle. Alkavatko yritykset tarjota enemmän täysipäivätöitä? Vai päätyvätkö työntekijät tekemään useampaa osa-aikatyötä päällekkäin joko itsenäisesti tai vuokratyöyrityksen kautta?

Tällä tietomäärällä ei voida vielä päätellä sitä, mitkä ovat osa-aikatyön tukemisen kokonaishyödyt/-kustannukset. Sanktiot ja tukiin liittyvä byrokratia pitävät kuitenkin nykyisin huolta siitä, että työaikaa vähentämällä tapahtuva leppoistaminen on mahdollista vain niille, jotka eivät yhteiskunnan tukia tarvitse.

Advertisements

One thought on “Leppoistamisen loppu: Onko osa-aikatyön tukemisesta enemmän haittaa kuin hyötyä?

  1. Päivitysilmoitus: Euroopan vihreät toverit työaikaa lyhentämässä | Jaakko Stenhäll

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s