Adapt: epäonnistumisia, evoluutiota ja ihmiskokeita

Financial Timesin kolumnisti Tim Harford nousi yleiseen tietoisuuteen Undercover Economist kirjansa myötä, jossa hän selitti monia arkipäivän ongelmia taloustieteen avulla. Uusimmassa kirjassaan Adapt: Why success always starts with a failure Harford kirjoittaa epävarmuudestä, epäonnistumisista ja satunnaisuuteen sopeutumisesta. Harford käsittelee taloutta evoluutiona, jossa onnistumiset syntyvät epäonnistumisista oppimalla.

Harford käyttää kirjan alkuosan maailman monimutkaisuuden selittämiseen. Hänen mielestään tämän monimutkaisuuden vuoksi valtio ei voi tietää optimaalisia ratkaisuita, vaan epäonnistumisten kautta talous ja ihmiset ohjautuvat pikkuhiljaa optimaaliseen pisteeseen. Harford viittaa samoihin tutkimuksiin ja käyttää samoja esimerkkejä kuin Daniel Kahneman kirjassaan Thinking, Fast and Slow (josta olen kirjoittanut aikaisemmin). Harfordin johtopäätökset ja suositukset poikkeavat kutienkin hyvin paljon Kahnemanin suosituksista. Siinä missä Kahneman näki ihmisten olevan parempia huomaamaan muiden ajatteluvirheitä ja sen vuoksi yhteiskunnan tulisi auttaa ihmisiä tekemään parempia päätöksiä, Harfordin mielestä ihmiset oppivat epäonnistumalla ja sopeutumalla. Evoluutio on kuitenkin ongelmallista yksittäisen ihmisen kannalta varsinkin silloin kun päätöksien vaikutuksia on vaikea havaita, tai ne havaitaan vasta pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi tupakoinnin suhdetta keuhkosyöpään on yksittäisen ihmisen vaikea oppia yrityksen ja erehdyksen kautta. Behavioraalisen taloustieteen oppien mukaan valtio voi auttaa ihmisiä tekemään pitkällä tähtäimellä itselleen parempia valintoja. Kahneman ja Harford ovat kuitenkin samaa mieltä rakentavan kritiikin hyödyllisyydestä. Kahnemanin mukaan kriittisen keskustelun avulla voidaan välttää ajatusvirheitä ja Harford suosittelee myös löytämään ystäväpiiristä luottokriitikon.

Politiikkareformien arvioimisessa Harford vannoo satunnaiskokeiden nimeen. Taloustieteessä satunnaiskokeet ovat aiheuttaneet eettisen keskustelun siitä onko talouden ihmiskokeet oikein vai ei. Kehitystaloustieteen saralla satunnaiskokeet ovat kuitenkin avanneet kokonaan uuden tutkimushaaran, jonka avulla on saatu mielenkiintoisia tuloksia kehitysavun vaikuttavuudesta. Satunnaiskokeita on tehty myös vero- ja sosiaaliturvaa arvioitaessa, yhtenä yleisenä esimerkkinä 70-luvulla Yhdysvalloissa tehdyt kokeet negatiivisen tuloveron työllisyysvaikutuksista. Isossa-Britanniassa on nyt viime vuosien aikana innostuttu satunnaiskokeista osittain hallintoon perustetun behavioraalisen taloustieteen ohjausryhmän johdolla. Britanniassa onkin nyt käynnissä useita satunnaiskokeita politikkareformien vaikutuksista. Kuuleman mukaan erityisesti ministerit pitävät satunnaiskokeista, koska niiden tuloksia on helpompi ymmärtää kuin monimutkaisia ekonometrisiä menetelmiä käyttäviä tutkimuksia. Suomessa satunnaiskokeita ei talouspolitiikasta tehdä. Merkittävin syy tähän taitaa olla perustuslakitulkinta, jonka perusteella kenenkään sosiaaliturvaa ei saa suhteellisesti parantaa satunnaiskoetta varten. Eli satunnaisille työttömille ei saa antaa työllistymisbonusta, vaan bonus pitäisi maksaa kaikille, jolloin taas ei ole enää vertailuryhmää. Kun satunnaiskokeita ei Suomessa tehdä, on tutkijoiden pakko tyytyä luonnollisiin kokeisiin, jossa politiikkareformi kohdistuu eritasoisina eri ryhmiin. Verotutkimuksen kannalta on ongelmallista, että Suomessa veroreformit ovat tapahtuneet pieninä tasaisina muutoksia pitkällä aikavälillä, jolloin luonnollisia kokeita ei synny. Ruotsissa tehtävä verotutkimus pohjautuu hyvin paljolti 90-luvun suureen veroreformiin. Satunnaiskokeilla on toki rajoituksensa, eikä esimerkiksi sosiaaliturvareformien kokonaisvaikutuksia talouteen voi arvioida pienten satunnaiskokeiden avulla, koska tällöin unohtuvat ulkoisvaikutukset ja makrotaloudelliset vaikutukset.

Harford käsittelee kirjassaan myös organisaatioiden ja yksilöiden sopeutumista epävarmaan maailmaan. Hän kannattaa oppivia organisaatioita, jossa päätökset tehdään ruohonjuuritasolla. Ruohonjuuritasolla tehtävät päätökset sopeutuvat nopeammin uuteen informaatioon.

Yksilötasolla Harford suosittelee kokeilemaan ja tekemään hyviä virheitä. Tämän lisäksi epäonnistumisiin pitäisi suhtautua oppimismahdollisuutena. Epäonnistumisista oppiminen on paras tapa kehittyä. Myös tiede kehittyy epäonnistumisten kautta. Tutkimuksissa tehdään päivittäin isoja ja pieniä virheitä, jotka antavat oppimismahdollisuuksia. Joskus huomaamatta jääneet pienet koodausvirheet ajavat tuloksia väärään suuntaan ja joskus eri lannoittamistapoja vertailevan satunnaiskokeen aikana ei sada pisaraakaan vettä. Epäonnistumiset jäävät kuitenkin valitettavan usein julkaisematta. Tutkimustuloksissa on julkaisuharhaa, eli papereissa julkaistavat tulokset ovat useimmiten tilastollisesti merkitseviä. Tutkimukset, joissa ei havaita merkittäviä vaikutuksia, ovat kuitenkin tuloksiltaan aivan yhtä tärkeitä. Niiden julkaisematta jättäminen antaa väärän kuvan tutkimusten kokonaiskuvasta. Tämä johtuu osittain tutkijoiden itsesensuurista, eli journaaleihin lähetetään helpommin papereita, joissa on merkittäviä tuloksia ja tilastollisesti merkityksettömät paperit jäävät jatkokehittelyyn. Tätä ongelmaa korjaamaan on nyt kehitetty epäonnistuneiden kokeiden journaaleita, joissa julkaistaan merkityksettömiä tuloksia tai epäonnistuneita kokeita. Tämä on rohkaisevaa tutkimuksen tekijöille, koska riippumatta siitä onko tutkimus onnistunut vai ei, on paikka missä sen voi julkaista. Hyviä virheitä kannattaa siis tehdä myös tieteessä.

Harfordin kirja on kokonaisuudessaan ihan viihdyttävä kokonaisuus, vaikka aiheet poukkoilevatkin kehitysmaista pankkikriisin kautta Irakin sotaan. Kaiken taustalla on kuitenkin sopeutuminen epäonnistumisten kautta. Epävarmaa maailmaa on vaikea hallita, joten siihen on parempi vain sopeutua.

P.S. Epävarmuuden vaikutuksista talouspolitiikkaan tulen kirjoittamaan lisää tulevaisuudessakin, koska lukulistallani odottaa pino samaa aihepiiriä käsitteleviä kirjoja, mm. Nassim Talebin Antifragile, Nate Silverin The Signal and the Noise ja Charles Manskin Public Policy in an Uncertain World.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s