Veropeli, tulonjakopeli ja budjettipeli – Joulun 2013 hittisovellukset?

Tiedätkö mikä on nykyinen marginaaliveroasteesi? Entä tiedätkö mihin kohtaan sijoitut tulojakaumassa? Tiedätkö poliitikoita paremmin kuinka valtion budjetti saataisiin tasapainotettua? Datajournalismi taloustieteen osaamiseen yhdistettynä antaisi mielenkiintoisia mahdollisuuksia avata taloustieteen tutkimustuloksia laajemmalle yleisölle. Hyvin toteutetun sovelluksen avulla olisi mahdollista mm. havainnollistaa nykyistä vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää ja sen vaikutuksia työnteon kannustimiin ja tulonjakoon. Esittelen alla muutamia mielestäni mielenkiintoisia mahdollisuuksia, joilla julkistaloustieteen mahdollisuuksia voitaisiin havainnollistaa.
Lue loppuun

Uutta tietoa oikeudenmukaisesta verotuksesta

Pitkät ovat lyhyitä älykkäämpiä ja saavat korkeampaa palkkaa. Tämän vuoksi valtion kannattaisi asettaa pituusvero. Tähän lopputulokseen tulivat Greg Mankiw ja Matthew Weinzierl tutkimuksessaan ”The Optimal Taxation of Height: A Case Study of Utilitarian Income Redistribution”. Tutkimuksen tavoitteena ei kuitenkaan ollut pituusveron edistäminen, vaan huomion kiinnittäminen perinteisen utilitaristisen verotutkimuksen heikkouksiin. Utilitaristisen verotutkimuksen oikeudenmukaisuuskriteerit eivät vastaa ihmisten todellisia preferenssejä. Perinteisten veromallien puutteista on kirjoitettu jo 70-luvulta asti, mutta nyt mallit saattavat olla kehittymässä seuraavalle asteelle. Lähiaikoina on valmistumassa kaksi toisistaan riippumatonta tutkimusta, joiden pitäisi ratkaista veromallien ja todellisten verojärjestelmien väliset ristiriidat. Näiden kahden tutkimuksen tekijät ovat poliittisen spektrin ääripäistä. Lue loppuun

Kriisitietoisuutta latistamassa – Onko Suomella oikeastaan mitään syytä huoleen?

Suomen talous on kuilun partaalla ja nyt on tehtävä raskaita päätöksiä, joiden avulla saadaan pelastettua lastemme tulevaisuus vakavaraisessa Suomessa. Viime viikkojen aikana kriisitietoisuuden levittämiseen ovat osallistuneet niin poliitikot kuin mediakin (esim. Mikael Pentikäisen kolumni Helsingin Sanomissa). Kriisitietoisuudella on hyötynsä. Aikaisemmin kirjoitin, kuinka kriisin aikana on mahdollista toteuttaa taloutta hyödyttäviä uudistuksia, jotka eivät muulloin olisi poliittisesti realistisia (Taloustiede vs. Poliittiset realiteetit). Mutta onko nyt kriisitietoisuudelle tarvetta? Onko Suomen pitkän aikavälin kestävyysvaje niin huolestuttava, kuin on annettu ymmärtää? Lue loppuun