Veropeli, tulonjakopeli ja budjettipeli – Joulun 2013 hittisovellukset?

Tiedätkö mikä on nykyinen marginaaliveroasteesi? Entä tiedätkö mihin kohtaan sijoitut tulojakaumassa? Tiedätkö poliitikoita paremmin kuinka valtion budjetti saataisiin tasapainotettua? Datajournalismi taloustieteen osaamiseen yhdistettynä antaisi mielenkiintoisia mahdollisuuksia avata taloustieteen tutkimustuloksia laajemmalle yleisölle. Hyvin toteutetun sovelluksen avulla olisi mahdollista mm. havainnollistaa nykyistä vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää ja sen vaikutuksia työnteon kannustimiin ja tulonjakoon. Esittelen alla muutamia mielestäni mielenkiintoisia mahdollisuuksia, joilla julkistaloustieteen mahdollisuuksia voitaisiin havainnollistaa.

Missä sijaitset tulojakaumassa?

Yle toteutti vero- ja palkkarakennetilastojen avulla mielenkiintoisen sivuston ”Näin moni tienaa vähemmän kuin sinä”. Siinä voi vertailla omaa palkkatasoaan suhteessa muuhun väestöön. Muissa maissa on samankaltaisia sivustoja, joissa voi selvittää oman paikkansa tulojakaumassa. Isossa-Britanniassa Institute for Fiscal Studies on toteuttanut ”Where do you fit in” sivuston ja Yhdysvalloista löytyy ainakin Emmanuel Saezin ja Stefanie Stantchevan toteuttama ”Inequality and Taxes”-sivusto, jossa voi testata oman paikkansa tulonjakaumassa. IFS:n sivustosta on olemassa myös iPhone-sovellus.

Näistä kolmesta sovelluksesta IFS:n oma on mielestäni havainnollisin siitä syystä, että sovelluksessa kysytään hieman enemmän tietoja, jonka vuoksi vertailu tehdään perinteisen tulonjakotutkimuksen tapaan käytössä olevien ekvivalenttitulojen perusteella. Ylen vertailu kertoo toki omasta sijoittumisesta palkkajakaumassa, mutta mielenkiintoisempi tieto olisi sijainti koko väestön tulojakaumassa. Samalla saisi tiedon siitä, kuinka kaukana on köyhyysrajasta ja kummalla puolella köyhyysrajaa sijaitsee. Tämän sovelluksen toteuttamisen ei pitäisi olla kovin hankalaa Tilastokeskuksen tulonjakotilaston ja yksinkertaisten verofunktioiden avulla.

Rakenna oma verojärjestelmäsi

”Inequality and Taxes” sivustolla on myös sovellus, jossa on mahdollista rakentaa oma tuloverojärjestelmä asettamalla eri tuloryhmille tuloveroasteita. Sovelluksen avulla voi mm. laskea, että 12 prosentin tasaverolla kerättäisiin sama määrä verotuloja kuin Yhdysvaltojen nykyisellä tuloverojärjestelmällä. Sovellus on valitettavasti hyvin yksinkertainen eikä sisällä mitään käyttäytymisvaikutuksia. Siten verotulot nousevat lineaarisesti veroasteen noustessa ja sovelluksesta saa mm. tuloksen, että nykyinen verotulojen taso saataisiin myös reformilla, jossa verotettaisiin ainoastaan suurituloisinta tulopersentiiliä 60 prosentin tuloveroasteella ja muiden ei tarvitsisi tuloveroja maksaa.

Miten tämän voisi toteuttaa paremmin? Käyttäytymisvaikutusten huomioiminen olisi askel parempaan suuntaan. Sovellus voisi antaa käyttäjälle mahdollisuuden säätää käytettävää joustoestimaattia tutkimusten antamissa rajoissa ja lähtökohtana voisi olla jokin keskiarvoestimaatti verotettavan tulon joustosta. Toinen hyödyllinen lisäys olisi laskelma veromuutoksen vaikutuksista tulonjakoon. Tuloksiin voisi sisällyttää esim. gini-kertoimen ja suhteellisen köyhyysasteen, joiden avulla voisi havainnollistaa veromuutosten vaikutuksia tulonjakoon. Sovellus, joka sisältäisi käyttäytymisvaikutukset että tulonjakovaikutukset, auttaisi havainnollistamaan verojärjestelmien suunnitteluun kuuluvaa tasapainottelua tasaisen tulonjaon ja tehokkaan verojärjestelmän välillä.

Rakenna oma budjettisi

Verojärjestelmän rakentamisesta on luonnollista jatkaa koko valtion budjetin tasapainottamiseen. Wall Street Journal on tehnyt hienosti toteutetun ”Make Your Own Deficit-Reduction Plan”-sovelluksen, jossa voi koota useista politiikkavaihtoehdoista oman paketin, jolla budjettialijäämä voitaisiin poistaa. Sovellus havainnollistaa, kuinka vaikeista asioista Yhdysvalloissa parhaillaan päätetään, pienistä puroista on hyvin vaikeaa saada koottua pakettia, jolla alijäämä kurottaisiin umpeen. Alijäämän poistaminen on huomattavasti helpompaa radikaalimpien uudistusten avulla, jotka ovat poliittisesti hankalia toteuttaa.

Suomessa voisi olla ajankohtaista rakentaa sovellus kestävyysvajeen poistamiseen, vaikka budjettialijäämän poistaminen voisi olla sovelluksena helpompi toteuttaa. Tämä olisi luonnollisesti tuloverosovellusta monimutkaisempi toteuttaa, jos sen haluaisi tehdä kunnolla. Esimerkiksi arvonlisäveron korottamisessa tulee huomioida, että korotus nostaa indeksisidonnaisia perusturvamuotoja, jotka tulee ottaa huomioon arvonlisäverotuloja laskettaessa. Helpoin tapa toteuttaa sovellus olisi tehdä se samaan tyyliin kuin WSJ, eli käyttäjä voisi valita valmiina annetuista vaihtoehdoista. Sovelluksen toteuttamisessa yksi suurimmista töistä olisi koota yhteen kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia eri politiikkamuutosten vaikutuksista. Varsinkin kestävyysvajearvioissa ongelmaksi muodostuu se, että eri toimenpiteiden vaikutuksista työuriin on valitettavan vähän tutkimustuloksia. Lisäksi ns. ”pehmeiden keinojen” vaikutuksia on hyvin vaikea arvioida. Verosovelluksen tavoin budjettisovellukseen olisi hyödyllistä sisällyttää tulonjakolaskelmat.

Laske efektiivinen marginaaliveroasteesi

Pikaisesti ajateltuna sovellus, joka kertoo henkilön marginaaliveroasteen, pitäisi olla yksinkertainen toteuttaa. Valitettavasti Suomen verojärjestelmä on niin monimutkainen, että marginaaliveron laskeminen vaatii paljon kysyttäviä tietoja ja verojärjestelmän koodausta. Jos mukaan halutaan ottaa myös sosiaaliturva ja laskea efektiivinen marginaaliveroaste, monimutkaistuu sovelluksen tekeminen entisestään. Positiivista on kuitenkin se, että tämä koodaustyö on jo tehty useampaankin kertaan. Mikrosimulaatiomalleissa on vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä sisäänkoodattuna ja noita koodeja olisi varmaankin mahdollista hyväksikäyttää nettisovellusta rakennettaessa. Tämä tietenkin vaatisi sen, että mikrosimulaatiomallien kehittäjätahot olisivat mukana sovelluksen toteuttamisessa.

Tämä sovellus voisi kertoa myös käyttäjilleen, mihin etuuksiin hän olisi oikeutettu. Tämä voisi lisätä sosiaalitukien käyttöä niin oikeutetuilla ryhmillä, joka katsontakannasta riippuen voi olla joko hyvä tai huono asia. Itse pitäisin sovelluksen positiivisimpana puolena sitä, että se lisäisi verojärjestelmän läpinäkyvyyttä. Sovellus toisi myös esille nykyisen järjestelmän monimutkaisuuden ja siten se voisi kannustaa järjestelmän yksinkertaistamiseen.

Kuka voisi sovellukset toteuttaa?

Suomessa palkkatietosivuston rakensivat journalistit. Isossa-Britanniassa tulonjakosovellusta ylläpidetään arvostetussa riippumattomassa tutkimuslaitoksessa. Yhdysvalloissa tuloverosivustoa ylläpitävät akateemiset tutkijat. On siis monia eri vaihtoehtoja siitä, kuka voisi edellä mainittuja sovelluksia rakentaa ja ylläpitää. Todennäköisesti niiden rakentaminen vaatisi yhteistyötä ainakin taloustieteilijöiden, koodareiden ja joissain tapauksissa tilastoviranomaisten kanssa. Olisiko jollain valtion virastolla ja tutkimuslaitoksella intressiä ylläpitää järjestelmää, vai toteutettaisiinko se helpoiten yksityisen datajournalismin avulla?

Ylen tekemä palkkavertailu oli ainakin hyvä alku talousdatajournalismin saralla. Mikä olisi seuraava askel ja kuka sen ottaisi?

Mainokset

One thought on “Veropeli, tulonjakopeli ja budjettipeli – Joulun 2013 hittisovellukset?

  1. Päivitysilmoitus: Verotuksen ja sosiaaliturvan mikrosimulointimalli avoimeen jakoon | Second-Best World

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s