Mennyttä ja tulevaa

Vuodenvaihteen kynnyksellä on hyvä aika vetää yhteen kulunutta vuotta ja ennakoida tulevan vuoden tapahtumia. Ajattelin tehdä perinteisen vuodenvaihteen pohdinnan myös tämän blogin suhteen. Samalla on mahdollista pohtia, kuinka blogia voisi vielä parantaa.

Mennyttä

Aloitin tämän blogin kirjoittamisen lokakuun alkupuolella. Tämä on neljästoista kirjoitukseni uuden blogin aloituksen jälkeen. Päätin suhtautua blogin kirjoittamiseen vakavasti siinä mielessä, että pyrin kirjoittamaan uusia tekstejä säännöllisesti. Tämä päätös onkin pitänyt jouluun asti ja tavakseni on tullut päivittää blogiin uusi teksti joka maanantai. Näiden viikoittaisten päivitysten lisäksi olen kirjoittanut muutamina viikkoina useampiakin tekstejä asioista, joiden kommentointi on ollut mielestäni ajankohtaista. Aiheiden suhteen ei onneksi ole ollut puutetta, vaan muistikirjassani on edelleen lista aiheita, joista tulen mahdollisesti myöhemmin kirjoittamaan, mutta jotka eivät ole niin akuutteja että niistä olisi pitänyt tehdä ”ylimääräinen” kirjoitus.

En asettanut itselleni mitään tavoitteita blogin lukijamäärien suhteen. Lukijamäärät ovat vaihdelleet viikkojen välillä huomattavasti. Suosituimmilla kirjoituksilla on n. 200 lukijaa ja toisessa päässä muutamilla kirjoituksilla on lukijamäärä muutamissa kymmenissä. Google Readerin kautta tapahtuvat lukemiset eivät tosin noissa luvuissa taida näkyä? Sen olen huomannut, että olen itse erittäin huono ennakoimaan sitä, mikä teksti saa enemmän lukijoita kuin toinen.

Itselleni pääsyy blogin kirjoittamiseen on omien ajatusten jäsentely ja uuden tarkastelukulman ylläpitäminen. Olen huomannut lukevani kirjoja vakavammalla otteella nyt, kun tarkoituksenani on kirjoittaa niistä blogiin. Lukeminen on nyt hieman hitaampaa, mutta antoisampaa. Sama muutos on tapahtunut myös sanomalehtien ja tieteellisten artikkeleiden lukemisessa. Uutisia lukiessa tulee yhä useammin pohdittua olisiko taloustieteellä tästä asiasta jotain sanottavaa ja artikkeleita lukiessa tulee pohdittua olisivatko tutkimuksen tulokset mielenkiintoisia myös blogin kannalta. Suuren lukijamäärän saavuttaminen ei ole ollut ensisijaisena tavoitteenani, mutta kyllähän se totta on, että blogia on mukavampi kirjoittaa, silloin jos sitä joku myös lukee.

Tulevaa

Joululoman jälkeen pyrin jatkamaan kirjoitusten julkaisua viikoittaisella rytmillä. Blogin aiheet elävät toki sen mukaan, mitä maailmassa tapahtuu mutta alla on lista muutamista asioista, joita tulen ensi vuoden alkupuolella hyvin todennäköisesti käsittelemään.

Talouspolitiikka epävarmassa maailmassa: Tämä aihe tulee käsiteltyä varmaankin osittain lukemieni kirjojen ja niistä heränneiden ajatusten kautta. Minulla on nyt kesken Nassim Talebin Antifragile ja tarkoituksenani olisi sen jälkeen lukea alkuvuodesta ilmestyvä Charles Manskin Public Policy in an Uncertain World. Epävarmuuden huomioiminen vaikuttaa politiikkasuosituksiin ja nyt Suomessakin tehdään päätöksiä sopeutuksista, joiden tavoitteet ovat useiden vuosikymmenien päässä. Näin pitkän tähtäimen tavoitteissa epävarmuuden huomioiminen on erityisen tärkeätä.

Perustulo: Kansalaisaloitteeseen perustulon puolesta aletaan ilmeisesti kerätä nimiä tulevana keväänä. Olen aikaisemmin kirjoittanut perustulon vaikutuksista työnteon kannustimiin ja riippuen siitä millä argumenteilla perustuloaloitetta lähdetään edistämään, minulle saattaa tulla tarvetta korjata julkisuudessa esitettyjä väitteitä perustulon vaikutuksista.

Universal Credit: Isossa-Britanniassa toteutettava laaja sosiaaliturva- ja verouudistus, jonka tavoitteena on järjestelmän yksinkertaistaminen ja työllisyyden parantaminen, sai virallisen muotonsa joulukuussa julkaistussa lakiesityksessä. Nyt siis tiedetään uudistuksen tarkat parametrit. Massiivinen reformi on mielenkiintoinen osittain siitäkin syystä, että se on saanut lähtönsä taloustieteellisestä verotutkimuksesta. Tulen todennäköisesti kirjoittamaan uudistuksen yksityiskohdista, ennakoiduista vaikutuksista ja mallin toteuttamismahdollisuuksista myös muissa EU-maissa (sis. Suomi).

Uudet sopeutustoimet: Keväällä eletään talouspoliittisesti mielenkiintoista aikaa myös Suomessa, kun hallituksen täytyy päättää mitä se tekee hallitusohjelman toteuttamisen suhteen. Lievennetäänkö hallitusohjelman tavoitteita, vai tehdäänkö uusia sopeutustoimia, joilla pyritään kääntämään velkasuhde laskuun? Uudet sopeutustoimet ja mahdolliset uudet keinot työurien pidentämiseksi ovat asioita, jotka varmastikin antavat mahdollisuuden analysointiin ja kommentointiin.

Kehitystä?

Uusien aiheiden lisäksi olen pohtinut, pitäisikö minun kehittää blogia tai kirjoittamistyyliäni. Olen pohtinut pitäisikö minun kirjoittaa poleemisemmin, kun nyt olen kirjoittanut melko neutraalilla tavalla. Pitäisikö minun lisätä kirjoituksiin lisää kuvia/kuvioita? Omien graafien lisääminen on mielestäni hyödyllistä, mutta monissa aiheissa ongelmaksi muodostuu se, että julkisesti saatavilla on vain makrodataa. Mikrodatan julkinen saatavuus on paljon heikompaa.

Kuulisin mielelläni kommentteja siitä, kuinka voisin kehittää blogia edelleen. Otan ilomielen vastaan kaikki kehitysehdotukset mm. ulkoasusta/kirjoitustyylistä/potentiaalisista aiheista.

Mainokset

One thought on “Mennyttä ja tulevaa

  1. Odotan mielenkiinnolla ens vuoden tekstejä. Tässä joitakin kommentteja, satunnaisesti:

    1. Kuviot on hyviä, ja mä oon aatellu niitten suhteen niin, että sen kuvan ei tarvii olla osa argumenttia. Et ne on enemmänki reality checkejä. Tyyliin jos kirjoittaa vaikkapa tuloeroista jotain niin aina voi vaan lätkäistä jonku ginikerroin-aikasarjan siihen.

    2. Poleemisuus on tärkeetä, kun uudet lukijat tulee niiden asioiden kautta. Et vaikka lukijoiden motiivi subscribettaessaan tätä blogia on että ”Haluan nähdä mitä tämä Olli Kärkkäinen kirjoittaa vastaisuudessa, kun hän kirjoittaa niin vetävästi.” (eli liittyen suhun henkilönä) niin uudet lukijat tulee esim. sillä motiivilla että ”Taas tuo ääliö on tykännyt jostain janarista haukkumassa perustuloa, saatana.” (eli liittyen siihen asiaan). Ja pitää muistaa et poleemisuudessa on yhtä paljon kyse aiheesta ja näkökulmasta kuin tyylistä.

    3. Bloggaamisessa kirjoittajan ääni on tosi tärkeä, ja paljolti tässä kehittymisessä on kyse oman äänen löytämisestä ja sen kehittämisestä. Ja se onnistuu luultavasti vain tuottamalla tekstiä. Ja mitä enemmän sä kirjoitat niin sitä paremmin myös lukijat saa muodostettua kuvan susta ja suhteen suhun.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s