Ihmelääke vai ristiriitaisten toiveiden kaivo? – Analyysi perustuloaloitteen vaikutuksista

Helmikuun alussa aletaan kerätä nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on perustulon käyttöönotto Suomessa. Perustuloon liittyy useita keskenään ristiriitaisia tavoitteita, jonka vuoksi perustulosta päätettäessä on tehtävä arvovalintoja sen suhteen, mitkä ristiriitaisista tavoitteista halutaan saavuttaa. Vaikka perustuloaloite on kirjoitettu melko yleisellä tasolla, on siinä kuitenkin rajattu useita perustulovaihtoehtoja pois. Tässä tekstissä analysoin perustuloaloitetta hieman tarkemmin. Mitä reunaehtoja perustulolle kansalaisaloitteessa asetetaan ja minkälaisia vaikutuksia ehdotetun kaltaisella perustulolla olisi työnteon kannustimiin, byrokratiaan ja työllisyyteen? Lue loppuun

Progressiivisen verojärjestelmän perusteet – Kenen veroja kannattaa korottaa?

Jos valtio tarvitsee lisää verotuloja, niin mihin tuloluokkiin veronkorotukset kannattaisi kohdistaa? Kysymykseen vastaaminen ei ole täysin yksinkertaista edes siinä tapauksessa, että ei oteta huomioon veronkorotusten käyttäytymisvaikutuksia. Kun huomioidaan sekä käyttäytymisvaikutukset että vaikutukset tuloeroihin, on kysymykseen vastaaminen entistä vaikeampaa. Ensiksi on tärkeää ymmärtää, kuinka progressiivinen verojärjestelmä toimii optimaalisen tuloverotuksen näkökulmasta. Tässä tekstissä tarkastelen eri tulotasoille kohdistettujen veronkorotusten vaikutuksia hypoteettisessa verojärjestelmässä. Lopuksi pohditaan sitä, mille tulotasoille veronkorotukset kannattaisi kohdistaa Suomessa. Lue loppuun

Onko korkeakoulutuksesta mitään hyötyä Suomelle?

Koulutus on yksilölle taloudellisesti kannattavaa, mutta onko korkeakoulutukseen panostaminen hyödyllistä koko kansantalouden kannalta? Maan koulutustason ja talouskasvun välillä on positiivinen yhteys, joten yksinkertaisen kuvion perusteella voisi ajatella, että koulutukseen panostamalla voisi edistää talouskasvua. Lähiviikkoina vastaani on tullut pari vastalausetta tätä näkemystä kohtaan. Ensiksi Nassim Taleb esitti kirjassaan ”Antifragile”, että korkeakoulutuksella ei ole mitään vaikutusta talouskasvuun tai innovaatioihin ja positiivinen korrelaatio selittyy täysin käänteisellä syy-seuraussuhteella, eli rikkaammilla kansakunnilla on varaa panostaa enemmän koulutukseen. Saman väitteen esitti Pekka Seppänen Helsingin Sanomien kolumnissaan ”Koulutus ei edistä talouskasvua, vaan talouskasvu edistää koulutusta”. Pitäisikö Seppäsen ja Talebin sanoihin luottaa, vai voisiko tarinassa olla jotain muutakin? Lue loppuun

Miljardin laskuvirhe ja verojärjestelmän ymmärtämisen vaikeus

Kuinka paljon suurituloisten veronkorotuksilla saataisiin valtiolle lisätuloja? Miljardeja, sanoo Aki Korvola Seuran kolumnissaan ”Miljardin myytti”. Siinä hän esittää Tilastokeskuksen Ilkka Lehtisen laskelmiin perustuen, että jos yli 100 000 euroa tienaavien tuloveroprosentti olisi 50 % yhteiskunnan verotulot lisääntyisivät yli miljardilla. Laskelma antaa kuitenkin epäselvän ja harhaanjohtavat kuvan verojärjestelmästämme ja suurituloisten veronkorotusten tulovaikutuksista.

Lisäys 13.1.2013: Tekstin lopusta löytyy nyt tieto siitä, miten Korvolan saamat luvut on laskettu.

Lue loppuun

Lapsilisien poisto suurituloisilta: huono politiikka mahdollistaa hyvän tutkimuksen

Britanniassa tehdään parhaillaan monia reformeja, joiden tarkoituksena on julkisen sektorin talouden tasapainottaminen. Yksi säästötoimenpide on lapsilisien poistaminen suurituloisilta. Lapsilisät poistetaan suurituloisilta tämän vuoden alusta alkaen erillisen ”lapsilisäveron” avulla, joka kasvattaa marginaaliveroasteita huomattavasti osalla tulonsaajista. Tämä ekonomistien mielestä erittäin huonosti suunniteltu reformi mahdollistaa mielenkiintoisia tutkimusasetelmia. Lue loppuun

Mitä enemmän veroja maksat, sitä onnellisempi olet

Onnellista verovuotta 2013 kaikille veronmaksajille! Tuleva verovuotena verotus kiristyy monilla ja on hyvin todennäköistä, että lisää veronkorotuksia tullaan vielä näkemään tämän jälkeenkin. Näistä veronkorotuksista voi kuitenkin myös nauttia, jos huomioi tutkimustulokset veroasteen ja onnellisuuden välisestä positiivisesta yhteydestä. Maiden välisissä vertailuissa tämä yhteys on havaittu jo aikaisemmin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan yhteys pätee myös maiden sisällä. Eli mitä enemmän veroja maksaa, sitä onnellisempi on (nettotulojen pysyessä vakiona). Lue loppuun