Miljardin laskuvirhe ja verojärjestelmän ymmärtämisen vaikeus

Kuinka paljon suurituloisten veronkorotuksilla saataisiin valtiolle lisätuloja? Miljardeja, sanoo Aki Korvola Seuran kolumnissaan ”Miljardin myytti”. Siinä hän esittää Tilastokeskuksen Ilkka Lehtisen laskelmiin perustuen, että jos yli 100 000 euroa tienaavien tuloveroprosentti olisi 50 % yhteiskunnan verotulot lisääntyisivät yli miljardilla. Laskelma antaa kuitenkin epäselvän ja harhaanjohtavat kuvan verojärjestelmästämme ja suurituloisten veronkorotusten tulovaikutuksista.

Lisäys 13.1.2013: Tekstin lopusta löytyy nyt tieto siitä, miten Korvolan saamat luvut on laskettu.

Mikä tekee laskelmasta huonon?

Ensiksi on epäselvää, mitä oikeastaan laskettiin. Yli 100 000 euron ansiotuloja saavien marginaaliveroaste on jo nykyisin (kunnasta ja kirkollisverosta riippuen) yli 50 %. Veroja alentamalla ei saada lisää tuloja. Sen täytyy siis tarkoittaa jotakin muuta. Laskelman voi tulkita ainakin kolmella eri tavalla.

1. Nostetaan keskimääräinen veroaste 50 prosenttiin tiukalla tulorajalla

Yksi mahdollisuus on, että laskelmassa on tarkoitettu sitä, että yli 100 000 ansaitsevien keskimääräinen veroaste on 50 %. Miten tämä toteutettaisiin? Ensimmäinen vaihtoehto on, että korotetaan ainoastaan yli 100 000 ansaitsevien veroja. Tällöin keskimääräinen veroaste nostettaisiin 50 prosenttiin, kun tulot ylittäisivät 100 000 euron rajaviivan. Alla näkyy uudistuksen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin eri tulotasoilla Helsingissä asuvalla esimerkkitapauksella. Rajan ylittämisen jälkeen nettotulot laskisivat rajusti ja 100 000 euron bruttotuloissa nettotulot jäisivät pienemmiksi kuin 70 000 euron bruttotuloilla. Kyseinen uudistus vaikuttaa kovin absurdilta. Toki verotutkijan kannalta kyseinen uudistus loisi ainakin tarpeeksi suuren kannustinvaikutuksen.

verot

2. Nostetaan keskimääräinen veroaste 50 prosenttiin kasvattamalla marginaaliveroasteita

Kuinka keskimääräinen veroaste saataisiin nostettua 50 prosenttiin yli 100 000 euroa ansaitseville ilman rajua hyppäystä? Tätä varten tulisi kiristää pieni-/keskituloisten marginaaliveroasteita. Jotta keskimääräinen veroaste nousisi 50 prosenttiin, tulisi veroja kerätä enemmän noin 14 000 euroa alemmilla tulotasoilla. Jos säästetään pienituloiset veronkorotuksilta (valtionverotuksen kaksi alinta porrasta), niin yli 39 100 euron ansiotulojen marginaaliveroastetta tulisi nostaa n. 24 prosenttiyksikköä. Tällöin esim. 3300 euron kuukausipalkalla marginaaliveroaste olisi 62 % ja 6000 euron kuukausituloilla 66 % (kirkkoon kuulumattomalla helsinkiläisellä esimerkkiveronmaksajalla). Näihin kun lisää vielä eläkevakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksut, niin efektiivinen marginaaliveroaste on vieläkin korkeampi. On huomioitavaa, että tässä tapauksessa lisääntyneet verotulot eivät tule pelkästään suurituloisilta, vaan keskituloiset maksavat suurimman osan kasvaneista verotuloista.

3. Nostetaan valtion tuloveroastetta 50 prosenttiin 100 000 euroa ylittäviltä tuloilta.

Tässä tapauksessa veronkiristys kohdistuisi ainoastaan suurituloisiin. Marginaaliveroaste nousisi hieman yli 18 prosenttiyksikköä nykyiseen verrattuna. Silloin esimerkiksi 10 000 euron kuukausituloilla marginaaliveroaste olisi 70 % ja efektiivisellä veroasteella mitattuna päästäisiin jopa Ranskan solidaarisuusveron (75 %) yli.
Tällä veronkorotuksella ei kuitenkaan kerättäisi miljardeja. Kun nykyisen 2 prosenttiyksikön solidaarisuusveron staattinen tuottoarvio on 30 milj. € vuodessa, niin tuolla 18 prosenttiyksikön solidaarisuusverolla kerättäisiin n. 270 miljoonaa euroa lisäveroja ilman käyttäytymisvaikutuksia.

Entä pääomatulot?

Kyseisessä laskuharjoituksessa nostettiin tosiaan myös pääomatulojen veroastetta 50 prosenttiin yli 100 000 euron tuloilla (ansiotulot+pääomatulot). Tuleeko sieltä tuo kolmannesta vaihtoehdosta puuttuva 700 milj. euroa? Ei todennäköisesti tule. Pääomatulot ovat pääosin pieniä (keskimääräinen pääomatulo on n. 4000€/v). Tässä tapauksessa tosin pääomatuloveroa nostettaisiin radikaalisti 18 prosenttiyksiköllä.

Lisäys 13.1. Alla vähän lisää keskustelua pääomatuloista. Lisää löytyy kommenteista.

Tuo 4000€ on Verohallinnon taskutilaston tieto kaikilta pääomatuloja saaneilta. Se ei ole paras mahdollinen luku kuvaamaan tätä asiaa. Parempaa tietoa löytyy tosiaan Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tietokannasta ( http://www.tilastokeskus.fi/til/tvt/tau.html ). Sieltä näkyy, että yli 100 000 € tienanneiden keskimääräiset pääomatulot olivat n. 61000€/v.

Sieltä selviää myös seuraavaa (vuosi 2011):

Yli 100 000 tienanneiden tietoja:
Henkilöitä: 59804
Veronalaiset tulot: 11 miljardia
Ansiotulot: 7,3 miljardia
Pääomatulot: 3.6 miljardia

Jos nyt ajatellaan, että keskituloiset säästettäisiin veronkorotuksilta ja veronkorotukset koskisivat vain tuloja, jotka ovat 100 000 euron yli, niin silloin näitä tuloja on yhteensä 11 miljardia – 59804*100000 = 5 miljardia.

Nyt, jotta tulokseksi saataisiin 1 miljardi lisäveroja, niin tuosta 5 miljardista pitäisi maksaa veroja ylimääräiset 20%. Kun otetaan huomioon, että marginaalivero ansiotuloista on jo yli 50% noilla tulotasoilla, niin sieltä ei pitäisi tällä määritelmällä tulla lisää tuloja. Jos pääomatulot ovat n. 34 % yli 100 000 euroa tienaavien tuloista, niin minun laskupääni ei ainakaan saa tuota yhtälöä täsmäämään sillä että pääomatuloveroastetta nostettaisiin 28 prosentista (vuoden 2011) 50 prosenttiin yli 100 000 euron tuloista.

Mikrosimulaatiomallit päätösten tukena

Veromuutosten vaikutuksia arvioidaan yleensä mikrosimulaatiomallien avulla. Niihin on koodattu koko vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä ja edustavan kotitalousaineiston avulla mallit voivat ennustaa kuinka vero- ja sosiaaliturvamuutokset tuovat lisää tuloja/menoja. Tässäkin tapauksessa mikrosimulaatiomallin käyttäminen olisi poistanut laskuvirheet ja epäloogisuudet. Laskelmien käyttö politiikan tukena on ehdottomasti kannatettava asia, mutta harhaanjohtavista tai epäselvistä laskelmista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Paloittain lineaarisessa verojärjestelmässä on tärkeää ymmärtää marginaaliveroasteen ja keskimääräisen veroasteen erot. Tasaverojärjestelmässä veromuutosten laskeminen olisi huomattavasti helpompaa ja silloin voisi turvautua ”tupakankansilaskelmiin”. Monimutkaisissa vero- ja sosiaaliturvajärjestelmissä veromuutosten laskemiseen tarvitaan lähes poikkeuksetta mikrosimulaatiomallin apua ja tupakankansilaskelmat voivat olla hyvin harhaanjohtavia.

Ymmärtävätkö suomalaiset verojärjestelmämme logiikkaa?

Kuinka hyvin suomalaiset ymmärtävät verojärjestelmämme toimintaperiaatteita, kun journalisteilla ja asiantuntijoillakin saattavat verotermit mennä sekaisin? Tulisiko koulujen matematiikanopetuksessa lisätä käytännönläheistä matematiikkaa esim. paloittain lineaarisen verojärjestelmän avulla?

Jälkikirjoitus (13.1.2013) : Mitä todella laskettiin?

Vihreän Langan toimittaja Sammeli Heikkinen oli soittanut Tilastokeskuksen Ilkka Lehtiselle ja kysynyt miten laskelma oli tehty. Alla on suora lainaus Heikkisen blogitekstistä ”Tapaus Korvola: Miljardi vai puolitoista ja mitä sillä on väliä?” :

Lehtinen sanoi antaneensa Korvolalle yksinkertaisia vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin ja korosti, että kyseessä oli yksinkertainen laskelma, jossa ei ole otettu huomioon verojärjestelmän toimintaa.

Sain myös saman aineiston kuin Korvola. Lehtinen on hakenut yli 100 000 euroa saavien määrän ja keskitulon Tilastokeskuksen vuoden 2011 tulonjakotilastosta. Sen mukaan varakkaita on noin 70 000 ja keskitulo 187 000 euroa. Sen jälkeen Lehtinen on päivittänyt vuoden 2012 keskituloksi palkkakehitysindeksi avulla 193 000 euroa.

Lehtinen kertoi tämän jälkeen käyttäneensä verohallinnon veroprosenttilaskuria, jonka avulla hän sai 193 000 euroa ansaitsevan veroksi noin 81 600 euroa. Tämä tarkoittaisi yli 42 prosentin verotusta. Sitten hän laski samasta tulosta puolet, laski erotuksen ja kertoi sen suurituloisten lukumäärällä. Näin tulokseksi tuli 1046 miljoonaa euroa.

Laskelman toteuttamistapa vastasi siis lähiten ensimmäistä esittämääni vaihtoehtoa. Kyseessä oli yksinkertainen laskelma, joka ei anna todellista kuvaa siitä, mitä tulovaikutuksia suurituloisten veronkorotuksila olisi. Jos laskelmien perusteet olisi esitetty alkuperäisessä Korvolan blogitekstissä, ei väärinkäsityksiä olisi syntynyt.

Mikä oli tämän tarinan opetus?

Verojärjestelmämme on monimutkainen, jonka vuoksi veromuutosten tulovaikutuksia on hyvin vaikeaa arvioida yksinkertaisilla laskuharjoituksilla. Lisää laskelmia tarvittaisiin ja erityisesti hyvin tehtyjä mikrosimulaatioperusteisia laskelmia. Näiden lisäksi toimittajien tulee olla tarkkana laskelmien raportoinnissa, jotta jutuista käy myös ilmi mitä ja miten on todellisuudessa laskettu.Väärinkäsityksistä ja liian yksinkertatetuista laskelmista on talouspolitiikalle vain haittaa.

Mainokset

12 thoughts on “Miljardin laskuvirhe ja verojärjestelmän ymmärtämisen vaikeus

  1. Viimeisen kappaleen kysymys on varsin aiheellinen. Väitän että alle promille suomalaisista oikeasti sisäistää vaikkapa miten termit tulonhankkimisvähennys, puhdas ansiotulo, ansiotulovähennys ja työtulovähennys liittyvät toisiinsa. Pitäisikö edes? Tuskin.

    Sen sijaan esim. marginaaliveroasteen käsite olisi ihan hyödyllinen monelle. Järjettömän mutkikkaan järjestelmän yhtenä osasena sekään tuskin jaksaa kiinnostaa, kun kokonaisuutta ei kuitenkaan pysty suunnilleenkaan käsittämään ilman päiväkausien perehtymistä. Jostain se viivan alle jäävä mätky- tai palautussumma sitten vain maagisesti laskeutuu, ja kansalainen korkeintaan miettii että tarkoittaako siinä vieressä lukeva ”PALAUTETAAN” että hänen on maksettava vai saako hän takaisin.

    Mulla esimerkiksi meni tunteja tulkita tämä seuraava sepustus, että sain taulukkolaskentaan sen täsmäämään edes omalle kohdalleni: ”Vähennys on 7,1 prosenttia vähennykseen oikeuttavien tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 945 euroa.

    Puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa, vähennyksen määrää pienennetään 1,1 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennystä pienennettäessä tuloiksi lasketaan kaikki ansiotulot, myös esim. eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja sairauspäivärahat.

    Mistä vähennys tehdään: Vähennys tehdään valtion tuloverosta. Jos vähennys on suurempi kuin ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrä, vähennys tehdään kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden verojen suhteessa.”

    Täytyykö järjestelmän tosiaan olla näin mutkikas?

  2. Varsin kattavasti käsitelty aihetta tässä. Ei tietysti ole mikään ihme, kun kirjoittajana on joka on oikeasti perehtynyt asioihin. Kauhukseni huomasin, että jotkut poliittiset vaikuttavatkin olivat jo sitä mieltä, että tuo laskelma tosiaan romuttaisi jotain myyttiä (jonka olemassaolosta en ole des kovin varma). Päätöksentekoon ja julkisuuteen kaivattaisiin enemmän tällaista oikeaa asiatietoa.

  3. Kiitokset hyvästä tekstistä, Seuran huolimaton kirjoitus vaatikin asiantuntevaa oikaisua. Open data -näkökulmasta pohdiskelin, että onko noihin mainitsemiisi mikrosimulaatiomalleihin pääsyä toimittajilla tai kansalaisilla? Vaiko ainoastaan virkamiehillä ja tutkijoilla?

  4. Tuomas: Olen sitä mieltä, että verojärjestelmäämme olisi syytä yksinkertaistaa, jotta se olisi läpinäkyvämpi. Yksi mahdollisuus tähän olisi verovähennysten radikaali vähentäminen ja yhdistäminen. Samalla käytännönläheinen matematiikanopetus voisi olla hyödyllistä myös verojärjestelmän ymmärtämisen kannalta. Nykyisestä verojärjestelmästä saisi kyllä esimerkkejä korkeampaankin matematiikkaan.

    Timo: Ymmärtääkseni mikrosimulaatiomalleja on tällä hetkellä käytössä vain tutkijoilla, virkamiehillä ja poliitikoilla. Tämä johtuu pääosin tilastolaista ja aineistorajoituksista. Mikrosimulaatiomallit perustuvat mikroaineistoon, jossa on tiedot otoskotitalouksien kaikista tuloista (mm. sosiaaliturva) ja maksetuista veroista. Tämän mikroaineiston jakelu on tilastolain perusteella rajoitettua. En tiedä muuttaako uusi tilastolaki tilannetta, mutta ymmärtääkseni tavoitteena on ollut mikrosimulaatiomallien käytön kasvattaminen ja viime aikoina mm. oppositiopuolueet ovat voineet tehdä varjobudjettinsa mikrosimulaatiomallin avulla.

  5. ”Pääomatulot ovat pääosin pieniä (keskimääräinen pääomatulo on n. 4000€/v). Tässä tapauksessa tosin pääomatuloveroa nostettaisiin radikaalisti 18 prosenttiyksiköllä.”

    Mistä tuo 4000 eur/v on saatu?

    http://tilastokeskus.fi/til/tvt/2010/tvt_2010_2012-02-03_fi.pdf sanoo että tuloluokan 100k euroa koko oli 52000 henkilöä. Lisäksi he maksoivat noin puolet (46%) kaikista pääomatuloveroista, eli ilmeisesti puolet pääomatuloista meni tähän ryhmään.

    Verohallinto (http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Verohallinnon_tilastoja_Henkiloasiakkaid%2818500%29) kertoo että 2010 verotettavaa pääomatuloa oli 6,5 miljardia. (6,5 miljardia / 52000 henkilöä on noin 60 keur/vuosi/henkilö luokassa 100 keur, ei 4000 euroa/vuosi)

    Tästä 6,5 miljardin kakusta siis menisi vähän alle puolet 100keur tuloluokkaan, eli noin 3 miljardia.

    Jos pääomavero on nyt 28% siitä tulee siis veroja 3 miljardia * 28% = noin 800 miljoonaa (tilastokeskuksen mukaan 100keur tienaavat maksoivat vuonna 2010 786 miljardia.)

    Jos tämä vero nostettaisiin tälle luokalle 50%, tulisi verotuloja noin 1,5 miljadia, eli lisäystä verotuluihin olisi noin 700 miljoonaa, aika lähellä jo sitä miljardia siis.

    En ole taloustieteilijä vaan fyysikko. En tunne hyvin verotermejä jne, joten oikaise jos olen käsittänyt jotain väärin.

  6. Fyysikko: Hyvä, kun kysyit. Tuo osio pääomatuloveroista jäi tosiaan liian lyhyeksi, koska käsilläni ei ollut silloin hyviä tilastoja. Tuo 4000€ on Verohallinnon taskutilaston tieto kaikilta pääomatuloja saaneilta. Se ei ole paras mahdollinen luku kuvaamaan tätä asiaa. Parempaa tietoa löytyy tosiaan Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tietokannasta ( http://www.tilastokeskus.fi/til/tvt/tau.html ). Sieltä näkyy, että yli 100 000 € tienanneiden keskimääräiset pääomatulot olivat n. 61000€/v.

    Sieltä selviää myös seuraavaa (vuosi 2011):

    Yli 100 000 tienanneiden tietoja:
    Henkilöitä: 59804
    Veronalaiset tulot: 11 miljardia
    Ansiotulot: 7,3 miljardia
    Pääomatulot: 3.6 miljardia

    Jos nyt ajatellaan, että keskituloiset säästettäisiin veronkorotuksilta ja veronkorotukset koskisivat vain tuloja, jotka ovat 100 000 euron yli, niin silloin näitä tuloja on yhteensä 11 miljardia – 59804*100000 = 5 miljardia.

    Nyt, jotta tulokseksi saataisiin 1 miljardi lisäveroja, niin tuosta 5 miljardista pitäisi maksaa veroja ylimääräiset 20%. Kun otetaan huomioon, että marginaalivero ansiotuloista on jo yli 50% noilla tulotasoilla, niin sieltä ei pitäisi tällä määritelmällä tulla lisää tuloja. Jos pääomatulot ovat n. 34 % yli 100 000 euroa tienaavien tuloista, niin minun laskupääni ei ainakaan saa tuota yhtälöä täsmäämään sillä että pääomatuloveroastetta nostettaisiin 28 prosentista (vuoden 2011) 50 prosenttiin yli 100 000 euron tuloista.

  7. Riippuu siitä mitä tarkoitetaan pääomatuloveroasteen korottamisella. Aiemmassa esimerkissä tavoiteltiin sitä, että yli 100k€ vuodessa ansaitsevilla olisi 50% verorasite tulojen lajista huolimatta (ansio / pääoma). Näin ollen, jos he ottavat 34% tuloistaan pääomatulona, pitää sen veroprosenttia korottaa 50%:iin, jotta päästään siihen, että kokonaistuloista menee 50% veroa. Tämä on helppo laskea: 3,6miljardia * (50% – 28%) = 792milj. Eli valtion verotulot korottuisivat n. 0,8 miljardilla.
    Pääongelma on kuitenkin koko verotuksessa sen monimutkaisuus ja sekavuus. Tasaveroprosentti on ainoa ratkaisu ja muutenkin suuri yksinkertaistus koko prosessiin. Toivottavasti siihen päästään mahdollisimman pian.
    Lisäksi pieni kommentti palkkojen laskusta: aivan käsittämättömän typerä ajatus. Suomessahan suurin kilpailukykyä pilaava seikka on asumisen kalleus. Jos asumismenot voisi vähintään puolittaa nykyisestä olisi se oiva ratkaisu. Se on kuitenkin mahdotonta, joten toiseksi paras vaihtoehto on vain kasvattaa tuotantomme arvoa. Häkämies kirjoitti tänään Hesariin, että kilpailukykyämme parantaisi vain palkkojen 0-korotuslinja etc. Kilpailukykyä voi parantaa tässä tilanteessa helpommin niin, että tekee viennistä arvokkaampaa. Meidän on yksinkertaisesti kasvatettava lisäarvoa.

  8. Yrittäjä: Jutun suurin ongelma on mielestäni juuri tuo epäselvyys, jonka vuoksi on hyvin vaikeaa jutun perusteella arvioida mitä laskelmissa on oikeastaan laskettu. Jos laskelmat olisivat selkeästi nähtävissä, olisi niitä helpompi arvioida.

    Tuo esittämäsi laskelma pääomaverojen lisätulosta on ihan hyvä ”yläraja”. Jos kuitenkin ajatellaan, että veronkorotus koskisi ainoastaan tuloja, jotka ovat yli 100 000€, niin laskelmissa pitää huomioida, että kaikilla yli 100 000 ansaitsevilla ei ole 100 000 euron ansiotuloja (esim. pienellä osalla on pelkästään pääomatuloja). Tällöin osa pääomatuloista (alle 100 000€:n jäävä osuus) verotetaan edelleen pienemmällä prosentilla. Jos taas ajatellaan, että kyseessä olisi kokonaisverokorotus eikä korotusta rajattaisi yli 100 000€:n tulo-osuuteen, tulisi pääomatuloihin samankaltainen pudotus kuin ansiotuloihin tuossa esittämässäni kuviossa. Toki näissä laskelmissa on eroja tuohon Seuran juttuun se, että veronkorotus on suurempi (todellinen on 32 –>50), mutta toisaalta tulotasot ovat pienemmät kuin 2012 luvut.

    Ehkä pääpointtini oli kuitenkin se, että laskelmien taustalla olevat oletukset ja laskuperusteet olisi tärkeää kertoa tulosten yhteydessä. Muuten jää epäselvyys siitä, mitä todella on laskettu, mikä olisi todellinen reformi ja onko laskelma tehty pätevästi.

  9. On siitä rahasta riesaa!
    Yhä monimutkaisemmaksi muuttuvien rahansiirtooperaatioiden simulointimallit muistuttavat jo kaaosteorioden malleja. Rahan ylläpito on tullut aivan liian kalliiksi.

  10. Tässä sentään phutaan tuloista, joita verotetaan Suomessa. Sen huikean siivun osuus, joka kokonaan ohittaa verotuksen ja koskee suuria yrityksiä ja kaikkein suurituloisimpia olisi mielestäni mielenkiintoisin selvityksen kohde. Veronkierto on tehty lainsäädännöllä aivan liian helpoksi.

  11. Raha nykyisessä muodossa ei ole enää käyttökelpoinen vaihdon väline. Tänä päivänä se on pilvissä pyörivä fiktio, joka voi tippua alas milloin tahansa. Kannattaako käyttää niin paljon resursseja sen epätoivoisiin pelastamisyrityksiin?

  12. Päivitysilmoitus: Keneltä verot kannetaan? | Jaakko Stenhäll

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s