Progressiivisen verojärjestelmän perusteet – Kenen veroja kannattaa korottaa?

Jos valtio tarvitsee lisää verotuloja, niin mihin tuloluokkiin veronkorotukset kannattaisi kohdistaa? Kysymykseen vastaaminen ei ole täysin yksinkertaista edes siinä tapauksessa, että ei oteta huomioon veronkorotusten käyttäytymisvaikutuksia. Kun huomioidaan sekä käyttäytymisvaikutukset että vaikutukset tuloeroihin, on kysymykseen vastaaminen entistä vaikeampaa. Ensiksi on tärkeää ymmärtää, kuinka progressiivinen verojärjestelmä toimii optimaalisen tuloverotuksen näkökulmasta. Tässä tekstissä tarkastelen eri tulotasoille kohdistettujen veronkorotusten vaikutuksia hypoteettisessa verojärjestelmässä. Lopuksi pohditaan sitä, mille tulotasoille veronkorotukset kannattaisi kohdistaa Suomessa.

Paloittain lineaarinen verojärjestelmä: marginaaliveroaste & keskimääräinen veroaste

Oletetaan, että käytössä olisi hypoteettinen progressiivinen verojärjestelmä, jonka tuloveroasteikko on sattumalta sama kuin Suomen valtionverotuksen tuloveroasteikko.

Asteikko on seuraava:

Verotettava ansiotulo,           Vero alarajan ylittävästä tulon osasta
16 100—23 900 €                                6,50 %
23 900—39 100 €                                17,50 %
39 100—70 300 €                                21,50 %
70 300—100 000                                 29,75 %
100 000— €                                        31,75 %

Marginaaliveroaste kertoo sen, kuinka suuri osa seuraavasta ansaitusta eurosta menee veroihin. Tässä verojärjestelmässä marginaaliveroasteet jakautuvat seuraavasti.

MTR

Keskimääräinen veroaste kertoo puolestaan sen, kuinka suuri osa koko ansiotuloista menee veroihin. Progressiivisessa verojärjestelmässä keskimääräinen veroaste kasvaa tulojen noustessa.

ATR

Työnteon kannustimien kannalta marginaaliveroaste ja keskimääräinen veroaste ovat molemmat oleellisia. Marginaaliveroaste liittyy työmääräpäätökseen, eli siihen kuinka paljon (ja kuinka ahkerasti) jo töissä olevat tekevät töitä. Keskimääräinen veroaste puolestaan liittyy osallistumispäätökseen, eli siihen kannattaako töitä tehdä ollenkaan. Kun verojärjestelmän lisäksi otetaan huomioon sosiaaliturvajärjestelmän vaikutus, puhutaan efektiivisestä marginaaliveroasteesta ja työllistymisveroasteesta.

Veronkorotusten vaikutukset

Ajatellaan, että ollaan tilanteessa, jossa valtio tarvitsee lisää verotuloja ja se voi valita minkä tulotason veroasteikkoa se korottaa. Mitkä ovat eri tulotasoille kohdistettujen veronkorotusten hyvät ja huonot puolet?

1. Korotetaan suurituloisten marginaaliveroastetta

Tässä vaihtoehdossa korotetaan ylintä veroastetta 5 prosenttiyksikköä, jonka jälkeen marginaaliveroasteikko näyttää seuraavalta.

MTR1

Seuraava kuvio näyttää maksettujen verojen muutoksen eri tulotasoilla. Arvatenkin ainoastaan suurituloiset maksavat enemmän veroja.

verot1

Kenen työnteon kannustimia heikennetään?

– Suurituloisten (työmääräpäätös & osallistumispäätös)

Keneltä kerätään lisää veroja: Suurituloisilta

2. Korotetaan keskituloisten marginaaliveroastetta

Tässä vaihtoehdossa korotetaan keskimmäistä veroastetta 5 prosenttiyksikköä, jonka jälkeen marginaaliveroasteikko näyttää seuraavalta.

MTR2

Seuraava kuvio näyttää maksettujen verojen muutoksen eri tulotasoilla. Tässä tapauksessa sekä keskituloiset että suurituloiset maksavat aikaisempaa enemmän veroja.

verot2

Kenen työnteon kannustimia heikennetään?

– Keskituloisten (työmääräpäätös & osallistumispäätös)

– Suurituloisten (osallistumispäätös)

Keneltä kerätään lisää veroja: Keskituloisilta ja suurituloisilta

3. Korotetaan pienituloisten marginaaliveroastetta

Tässä vaihtoehdossa korotetaan alinta veroastetta 5 prosenttiyksikköä, jonka jälkeen marginaaliveroasteikko näyttää seuraavalta.

MTR3

Seuraava kuvio näyttää maksettujen verojen muutoksen eri tulotasoilla. Tässä tapauksessa kaikki valtionveronalaiset tulonsaajat maksavat aikaisempaa enemmän veroja.

verot3

Kenen työnteon kannustimia heikennetään?

– Pienituloisten (työmääräpäätös & osallistumispäätös)

– Keskituloisten (osallistumispäätös)

– Suurituloisten (osallistumispäätös)

Keneltä kerätään lisää veroja: Pieni-, keski- ja suurituloisilta

Yhteenveto:

Ajatellaan, että tässä tapauksessa valtiolla on kolme keskenään osittain ristiriitaista tavoitetta: kerätä lisää verotuloja, maksimoida työllisyyttä ja minimoida tuloeroja. Veronkorotukset kasvattavat verotuloja, mutta heikentävät työnteon kannustimia. Edellisistä kuvioista on syytä huomioida, että marginaaliveroasteita korotettaessa työnteon kannustimet työmääräpäätöksessä heikentyvät ainoastaan sillä tulotasolla, jonka marginaaliveroastetta korotetaan, mutta lisää verotuloja kerätään myös suuremmilta tulotasoilta. Alla on koottu yhteen eri tulotasoille kohdistettujen veronkorotusten hyvät ja huonot puolet.

Suurituloisten veronkorotus:

+ Vähentää tuloeroja (mittarista riippuen)

+ Työnteon kannustinten heikkeneminen koskee vain harvoja

– Vain harvat maksavat lisää veroja, joten verotulot kasvavat vain vähän

Keskituloisten veronkorotus:

+ Vähentää pienituloisuusastetta

+ Verojen korotus koskee suurta joukkoa, joten verotulot kasvavat paljon

– Työnteon kannustinten heikkeneminen koskee suurta joukkoa

Pienituloisten veronkorotus:

+ Verojen korotus koskee suurta joukkoa, joten verotulot kasvavat paljon

+ Työnteon kannustinten heikkeneminen koskee vain harvoja (työmääräpäätöksessä)

– Kasvattaa tuloeroja (mittarista riippuen)

Teoriasta käytäntöön – Mitä johtopäätöksiä tästä voidaan vetää Suomen verojärjestelmän suhteen?

Edellä esitetty verojärjestelmä oli hyvin yksinkertainen. Suomessa valtionverotuksen lisäksi maksetaan vielä kunnallisveroa, YLE-veroa ja kirkollisveroa. Lisäksi erilaiset veronvähennykset aiheuttavat sen, että marginaaliveroasteet eivät kasva tasaisesti, vaan järjestelmässä on useita hyppäyksiä ylös ja alas. Optimiveroteorian näkemykset siitä, mille tulotasoille veronkorotukset kannattaisi kohdistaa, antavat kuitenkin suuntaviivoja myös monimutkaisemmissa verojärjestelmissä.

Optimaalisen tuloverotuksen teorian mukaan veronkorotukset kannattaa kohdistaa tulotasoille, joissa

A) on vähän ihmisiä suhteessa suurempiin tulotasoihin

Alla on Tilastokeskuksen tietojen perusteella koottu kuva tulonsaajien lukumääristä eri tuloluokissa. Kuvio on hieman harhaanjohtava, koska tuloluokitus on tehty yhteenlaskettujen ansio- ja pääomatulojen perusteella, mutta se antaa suhteellisen hyvän kuvan siitä, millä tulotasoilla on paljon ihmisiä.

tulonsaajat

Suomessa ansiotulot ovat jakautuneet tasaisemmin kuin monissa muissa maissa, joten sen vuoksi Suomessa on vaikea kohdistaa veronkorotuksia pienille tulotasoille, joissa olisi vain vähän ihmisiä.

B) käyttäytymisvaikutukset ovat pieniä (ns. työn tarjonnan jousto)

Empiirisissä tutkimuksissa työmääräpäätöksen (kuinka paljon töitä tehdään) on havaittu olevan melko joustamatonta, eli veroasteen kasvamisella on vain vähän vaikutusta siihen, kuinka paljon henkilö tekee töitä. Sen sijaan osallistumispäätös on joustavaa naisilla ja etenkin yksinhuoltajilla. Osallistumispäätöksen kannalta oleellista on pienien työtulojen ja työttömyysturvan välinen suhde. Jos työmääräpäätöksessä otetaan huomioon työtuntien lisäksi muut vaikutuskanavat (mm. verosuunnittelu), niin useissa tutkimuksissa on havaittu, että suurituloisten verotettavan tulon jousto on muita tulotasoja suurempaa.

C) sosiaalinen painokerroin on pieni (mitä enemmän valtio arvostaa tuloerojen tasausta, sitä suuremman painokertoimen pienituloiset saavat suhteessa suurituloisiin)

Pohjoismaissa työttömien sosiaalinen painokerroin on suhteellisesti suurempi kuin muissa maissa. Pienituloisten työntekijöiden sosiaalinen painokerroin on kuitenkin huomattavan pieni, joka merkitsee sitä, että pohjoismainen järjestelmä arvostaa huomattavasti enemmän työttömien hyvinvointia kuin pienituloisten työntekijöiden hyvinvointia.

Kenen veroja kannattaisi korottaa?

Pienituloisten veronkorotus voisi aiheuttaa negatiivisia työllisyysvaikutuksia osallistumispäätöksen kautta ja sosiaalisella painokertoimella mitattuna pienituloisten työntekijöiden hyvinvointia arvostetaan jo nykyisin suhteellisen vähän. Suurituloisten veronkorotuksella saataisiin kerättyä lisää verotuloja vain harvoilta ja mm. verosuunnittelun takia negatiiviset käyttäytymisvaikutukset voisivat olla suurempia kuin muissa tuloluokissa. Keskituloisten työntarjonta on suhteellisen joustamatonta ja keskituloisten veronkorotuksen myötä myös suurituloiset maksaisivat enemmän veroja. Tämän tarkastelukehikon perusteella voisi siis ajatella keskituloisten veronkorotuksilla saatavan eniten verotuloja vähimmillä haitoilla. Tämä siis sillä oletuksella, että ansiotuloveroja on korotettava. On toki myös syytä huomioida, että veronkorotukset vaikuttavat kansalaisten ostovoimaan ja siten yksityiseen kulutukseen.

Mainokset

2 thoughts on “Progressiivisen verojärjestelmän perusteet – Kenen veroja kannattaa korottaa?

  1. Onko antaa tuosta sosiaalisesta painokertoimesta (pohjoismaisessa järjestelmässä) jotain kirjallisuus/artikkelivinkkejä?

  2. Kansainvälistä vertailua löytyy tutkimuksesta Bargain et al. (2013): ”Comparing Inequality Aversion across Countries When Labor Supply Responses Differ” http://ftp.iza.org/dp7215.pdf
    Tarkempia tuloksia löytyy kyseisen tutkimuksen liitteestä.

    Sitten, jos kiinnostaa Suomen tilanne, niin itselläni on aiheesta tuore tutkimus ”Revealed preferences for redistribution and government’s elasticity expectations” ( http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/tyopaperit/sel284.pdf ), jossa tarkastelen mm. noiden sosiaalisten painokerrointen muutoksia yli ajan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s