Mistä on hyvä veropolitiikka tehty?

Tällä viikolla hallitus kokoontuu hallituskauden puolivälitarkasteluun, jossa käydään läpi kuinka hyvin hallitusohjelman tavoitteet ovat toteutuneet. Britannian hallituksen talouspoliittiset tavoitteet talouden tasapainottamisesta eivät puolestaan ole todellakaan toteutuneet maan menetettyä kolmen A:n luottoluokituksensa. Veropolitiikka muodostaa suuren osan talouspolitiikasta ja siksi se on saanut paljon huomiota niin Suomessa kuin Britanniassakin. Onko nykyinen tapa tehdä veropolitiikka toimiva?  Britanniassa toimivan riippumattoman Institute for Fiscal Studies -tutkimuskeskuksen johtajan Paul Johnsonin mukaan ei, vaan nykyinen tapa tehdä veropolitiikkaa johtaa tehottomaan verojärjestelmään. Tehoton verojärjestelmä puolestaan aiheuttaa yhteiskunnalle tappioita pienempien verotulojen ja/tai korkeampien veroasteiden myötä. Paul Johnson esittää IFS:n keskustelupaperissa ”Better Budgets: making tax policy work” useita keinoja, joilla veropolitiikan toimintatapoja voitaisiin parantaa. Monet esitetyistä parannuskeinoista soveltuisivat myös Suomen veropolitiikan tehostamiseen.  Alla on esitelty muutamia askeleita kohti tehokkaampaa veropolitiikkaa. Lue loppuun

Mainokset

Somelainen taloustiede

Tulisiko tieteen näkyä siellä, missä ihmiset ovat? Sosiaalisen media kulutus on edelleen kasvussa ja sosiaalisen median parissa vietetään entistä enemmän aikaa. Tulisiko taloustieteen ja taloustieteilijöiden näkyä sosiaalisessa mediassa? Britanniassa tutkijoita kehotetaan olemaan aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja edistämään siten tutkimusten näkyvyyttä. Tutkijoille on olemassa jopa Twitter-oppaita. Suomessa taas taloustieteilijöiden ja tutkimuslaitosten näkyvyys sosiaalisessa mediassa on lähes olematonta. Tästä johtuen keskustelua taloustieteestä käydään muiden kuin taloustieteilijöiden toimesta. Voisiko näkyvyyteen tehty panostus olla tutkijoille siihen nähdyn vaivan arvoinen?

Lue loppuun

Verottajalle 80 % ? – Verokiilan tulkitsemisen vaikeus

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen kirjoittaa blogitekstissään ”80 % verottajalle” verotuksen kannustinvaikutuksista työllistymiseen ja työllistämiseen. Hän esittelee esimerkkilaskelman tapauksesta, jossa pankkiiri pohtii kuinka paljon hänen tulee tienata lisää, jotta hänellä olisi varaa palkata kotiinsa hifiasentaja pariksi tunniksi. Sorjonen päätyy laskelmissaan siihen, että lisäpalkasta menisi 80 % veroihin ja sivukustannuksiin. Tähän laskelmaan vedoten Sorjonen kertoo kuinka ulkomaalaiset vieraat nauravat suomalaisen järjestelmän heikoille kannustimille ja tekstinsä lopussa Sorjonen pohtii, voisiko kevyempi tuloverotus kasvattaa verotuloja paremman työllisyyden kautta. Sorjosen oma esimerkkilaskelma ei auta tähän kysymykseen vastaamisessa, mutta onneksi nykyisin on olemassa paljon taloustieteellistä tutkimusta työllistämisen kannustimista eri maissa ja verotuksen keventämisen vaikutuksista työllisyyteen. Kun tarkastelee asiaa tutkimusten kautta, niin Suomen tilanne ei ole niin huono kuin Sorjosen laskelman perusteella voisi olettaa. Lue loppuun

Kuka ansaitsee veronalennuksen?

Kirjoitin aikaisemmin optimaalisen tuloverotutkimuksen uusista kehitysaskeleista (Uutta tietoa oikeidenmukaisesta verotuksesta). Siinä kerroin kahdesta uudesta tutkimuksesta, jotka pyrkivät laajentamaan optimiveromalleja huomioimalla vertikaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi myös horisontaalinen oikeudenmukaisuus. Vertikaalisella tulonjaolla tarkoitetaan eri tulotasojen välisiä tulonsiirtoja ja horisontaalisella tulonjaolla eri tulotasojen sisäisiä tulonsiirtoja. Molemmat tutkimukset ovat vielä työpaperivaiheessa, joten nyt toisen tutkimuksen kohdalla on tapahtunut mielenkiintoinen edistys. Stefanie Stantchevan ja Emmanuel Saezin tutkimus “Generalized Social Marginal Welfare Weights for Optimal Tax Theory” sisältää nyt myös empiirisen osion, jossa pyritään mittaamaan ihmisten arvoja kysymällä ”Kuka ansaitsee veronalennuksen?”. Näin estimoituja hyvinvointipainoja hyväksikäyttäen he selvittävät laajennetun mallin vaikutuksia optimaaliseen verojärjestelmään. Laajennetun mallin avulla estimoitu optimaalinen tuloverotus oli huomattavasti kevyempää kuin aikaisemmin. Lue loppuun

Antifragile: Reseptikirja epävarmuuden hyödyntämiseen

Nassim Taleb tuli laajempaan kuuluisuuteen viime talouskriisin jälkeen ”The Black Swan”-kirjansa vuoksi. Talebin nykyään jo aika laajasti tunnetun musta joutsen -teorian mukaan suuri osa maailman muutoksista johtuu suurista tapahtumista, joita ei pystytä etukäteen ennustamaan. Koska näitä ns. mustia joutsenia ei voi etukäteen ennustaa (vaikka ne voidaankin jälkikäteen järkeillä), on niihin varautuminen lähes mahdotonta. Uusimmassa kirjassaan ”Antifragile: How to Live in a World We Don’t Understand” Taleb kirjoittaa siitä, kuinka mustien joutsenien maailmassa voi menestyä ja kuinka epävarmuudesta voi hyötyä. Lue loppuun