Verottajalle 80 % ? – Verokiilan tulkitsemisen vaikeus

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen kirjoittaa blogitekstissään ”80 % verottajalle” verotuksen kannustinvaikutuksista työllistymiseen ja työllistämiseen. Hän esittelee esimerkkilaskelman tapauksesta, jossa pankkiiri pohtii kuinka paljon hänen tulee tienata lisää, jotta hänellä olisi varaa palkata kotiinsa hifiasentaja pariksi tunniksi. Sorjonen päätyy laskelmissaan siihen, että lisäpalkasta menisi 80 % veroihin ja sivukustannuksiin. Tähän laskelmaan vedoten Sorjonen kertoo kuinka ulkomaalaiset vieraat nauravat suomalaisen järjestelmän heikoille kannustimille ja tekstinsä lopussa Sorjonen pohtii, voisiko kevyempi tuloverotus kasvattaa verotuloja paremman työllisyyden kautta. Sorjosen oma esimerkkilaskelma ei auta tähän kysymykseen vastaamisessa, mutta onneksi nykyisin on olemassa paljon taloustieteellistä tutkimusta työllistämisen kannustimista eri maissa ja verotuksen keventämisen vaikutuksista työllisyyteen. Kun tarkastelee asiaa tutkimusten kautta, niin Suomen tilanne ei ole niin huono kuin Sorjosen laskelman perusteella voisi olettaa.

Verokiila työllistämisen kannustimen mittarina

Verokiila kertoo kuinka suuri osuus työnantajan työvoimakuluista (palkka+sivukustannukset) menee veroihin ja työntekijän/työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin. Verokiilaa käytetään mittaamaan työllistymisen ja työllistämisen kannustimia. Sosiaalivakuutusmaksujen sisällyttäminen verokiilaan on kuitenkin hieman ongelmallista siinä tapauksessa, kun eläkejärjestelmä on (osittain) rahastoiva ja maksettujen eläkevakuutusmaksujen määrä vaikuttaa suoraan tulevaan eläkkeeseen. Tällöin eläkevakuutusmaksujen voidaan katsoa olevan osittain myöhästettyä palkkaa, eikä maksua tulisi tulkita veroluonteiseksi maksuksi. Empiiristen tutkimusten mukaan (esim. Disney 2004) eläkemaksujen säästämisosuus pikemminkin kasvattaa kuin vähentää työnteon kannustimia. Vakuutusluonteisten maksujen sisällyttäminen verokiilaan vaikeuttaa myös kansainvälistä vertailua. Jos vertaillaan esimerkiksi Suomen verokiilaa maahan, jossa ei ole pakollisia eläke-, sairausturva tai työttömyysturvavakuutusmaksuja, yksinkertainen verokiilavertailu olettaa että työntekijällä ei ole vapaaehtoisia vakuutuksia. Siten Sorjosen esimerkkipankkiiri hyötyisi verokiilan erosta täysimääräisesti ainoastaan siinä tapauksessa, että hän palkkaisi hifiasentajan, jolla ei ole eläke-, sairaus- tai työttömyysvakuutusta. Tämä tietenkin olisi pankkiirille hyvä (koska hän saisi asennuksen halvemmalla), mutta se voisi olla asentajalle pitkällä tähtäimellä huono asia.

Suomen verokiila kansanvälisessä vertailussa

Sorjonen kertoi blogissaan kuinka ulkomaalaiset kollegat nauravat epäuskoisina, kun hän esittää heille laskelman työllistämisen kannustimista Suomessa. Jos hän kuitenkin esittäisi laskelman tilastoihin perehtyneelle Deutsche Bankin kollegalle, ei saksalaista ekonomistia todennäköisesti naurattaisi, vaan hän kertoisi että Saksassa tilanne on Suomea huonompi. OECD vertailee eri maiden verokiiloja ”Taxing Wages” tutkimussarjassaan. Alla olevassa on yksinasuvan keskituloisen palkansaajan verokiila eri OECD-maissa vuonna 2011. keskimaarainen_verokiila Kuviosta näkyy, että Suomessa keskimääräinen verokiila (42,7 %) on noin prosenttiyksikön OECD-EU-maiden keskiarvoa korkeampi. Verokiila on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Saksassa (49,8 %). Lähimaista Ruotsi (42,8 %) on Suomen kanssa suunnilleen samalla tasolla ja Viron keskimääräinen verokiila (40,1 %) on hieman alhaisempi. Näissä luvuissa ei ole kulutusverotusta mukana. Kulutusverotuksen huomioiminen verokiilassa kasvattaa etenkin Tanskan verokiilaa. Suomessa kulutusverotus kasvattaa yksinasuvan keskituloisen verokiilaa n. 7,3 prosenttiyksikköä (OECD 2011). Keskituloisen työntekijän marginaaliverokiila on Suomessa 57,2 %, joka on suurempi kuin Ruotsissa (47,2 % ), mutta pienempi kuin Saksassa (60,4 %) OECD-EU-maiden keskiarvon ollessa 51,2 %. Suomen keskimääräinen verokiila on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana n. viidellä prosenttiyksiköllä. Alla olevassa kuviossa näkyy Suomen ja muutamien muiden OECD-maiden verokiilan muutos vuosien 2000 ja 2011 välillä. change2000_2011 Kuviosta näkyy, että Suomessa verokiila on laskenut huomattavasti nopeammin kuin OECD-maissa keskimäärin, joskin Ruotsissa muutos on ollut vielä suurempaa. Kymmenen vuoden aikana Suomi on tullut melko lähelle OECD-EU-maiden keskiarvoa. Suunnilleen samansuuruinen muutos on tapahtunut myös pienituloisten (67 % keskipalkasta) ja suurituloisten (167 % keskipalkasta) verokiilassa.

Verokiilan vaikutus työllisyyteen

OECD:n Tax Policy Studies tutkimussarjan julkaisussa ”Taxation and Employment” käydään laajasti läpi taloustieteellistä tutkimusta verotuksen vaikutuksista työllisyyteen. Raportissa esitellään työnteon kannustimia eri maissa ja tutkimustuloksia siitä kuinka työllisyys reagoi verotuksen muutoksiin. Näiden perusteella raportissa annetaan joitakin suosituksia reformeista, joilla voitaisiin parantaa työllisyyttä. Verotus vaikuttaa sekä työn kysynnän että työn tarjonnan kannustimiin. Tutkimustulokset verotuksen vaikutuksesta työn kysyntään ja työttömyyteen vaihtelevat. OECD:n oman tutkimuksen mukaan 10 prosenttiyksikön kevennys verokiilaan vähentäisi tasapainotyöttömyyttä pitkällä aikavälillä keskimäärin 2,8 prosenttiyksikköä. Vaikutuksen suuruus riippuu työmarkkinoiden jäykkyydestä ja työmarkkinainstituutioista. Verotuksella on suurempi vaikutus työttömyyteen maissa, joissa on vahvoja, mutta koordinoimattomia ammattiliittoja. Vaikutukset ovat vähäisempiä maissa, joissa ei ole vahvoja ammattiliittoja, tai joissa vahvat ammattiliitot toimivat koordinoidusti. Työn tarjontapuolella vaikutukset keskittyvät naisten ja erityisesti yksinhuoltajien osallistumispäätökseen samalla kun miesten työn tarjonta on suhteellisen joustamatonta verotuksen suhteen. Talousteorian mukaan sillä ei pitäisi olla merkitystä mitä osaa verokiilasta muutetaan. Empiirisissä tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että ihmiset reagoivat eri tavalla veromuutoksiin ja sosiaalivakuutusmaksujen muutoksiin. Tuoreessa Ranskassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset reagoivat veromuutoksiin, mutta sosiaaliturvamaksujen muutoksilla ei ollut käyttäytymisvaikutuksia (Lehmann et al. 2012). Samansuuntaisia vaikutuksia saatiin Suomessa tehdystä matalapalkkakokeilusta, jossa alennettiin iäkkäiden matalapalkkaisten työntekijöiden työnantajamaksuja. Uudistuksella ei ollut tutkimuksen mukaan mitään vaikutuksia työllisyyteen tai palkkoihin (Huttunen et al. 2013). Kokeellisen taloustieteen tutkimuksessa on puolestaan havaittu, että tuloverotuksella on huomattavasti suurempi vaikutus työn tarjontaan kuin kulutusverotuksella (Blumkin et al. 2012).

Kannattaako tuloverotusta laskea?

Pasi Sorjosen esittämä laskelma on varmasti herättänyt ajatuksia Suomen verotuksen kannustinvaikutuksista. Näitä ajatuksia on hyvä jatkaa perehtymällä taloustieteellisiin tutkimuksiin, joiden avulla voidaan mahdollisesti vastata Sorjosen esittämään kysymykseen siitä, voisiko tuloveron keventäminen maksaa itsensä takaisin korkeamman työllisyyden kautta. Suomen keskimääräinen verokiila on laskenut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja se on nyt lähellä OECD-EU-maiden keskitasoa. Muihin maihin verrattuna, Suomen verotus ei siis ole merkittävästi kireämpää. Taloustieteellinen tutkimus veromuutosten työllisyysvaikutuksista ei tue näkemystä siitä, että tuloverotuksen laskeminen olisi itsensä rahoittava uudistus. OECD:n veroraportti kehottaa kohdistamaan mahdolliset veronalennukset niille ryhmille, joiden työn tarjonta on joustavaa (esim. pienituloiset naiset, yksinhuoltajat, iäkkäät työntekijät). Veronalennusten rahoittamiseksi raportissa ehdotetaan mm. ympäristöveroja, kulutusveroja, kiinteistöveroja ja ansiotuloverotuksen kiristämistä niillä ryhmillä, joiden työn tarjonta ei ole joustavaa. Verotuksesta on hyvä keskustella. Provokatiiviset esimerkkilaskelmat ovat hyviä keskustelunherättäjiä, mutta ne voivat olla myös harhaanjohtavia, jos niiden tueksi ei esitetä tilastollisia vertailuita tai tutkimuksia. Maiden välisissä vertailuissa kannattaa turvautua tilastoihin ja veronalennusten vaikutuksien arvioinnissa kannattaa perehtyä taloustieteelliseen tutkimukseen. OECD:n ”Taxation and Employment” on hyvä alku perehtymisessä. Jos ei halua lukea koko raporttia englanniksi, niin olen itse kirjoittanut lyhyen tiivistelmän raportin sisällöstä (Talous & Yhteiskunta, 1/2012, s. 38-39). Syvällisempää osaamista kaipaaville suosittelisin tutustumaan Britannian Mirrlees Review -verotyöryhmän raportteihin.

Advertisements

4 thoughts on “Verottajalle 80 % ? – Verokiilan tulkitsemisen vaikeus

  1. Miksi Destasisilla on hieman pienemmät työnantajakustannukset Suomen osalta, kuin tuossa OECD:n taulukossa? Ruotsilla taas 20 % korkeammat… Mistä hatusta näitä tilastoja vedetään?

    http://www.nakedcapitalism.com/2013/03/wolf-richter-the-stunning-differences-in-european-costs-of-labor-or-why-competitiveness-is-a-beggar-thy-neighbor-strategy.html

    Saksan verokiila, oheisen linkin artikkelissa sijaitsevassa taulukossa näyttäisi olevan alle 30 prosenttia. Ei lähelläkään tuota 50 prosenttia. Mistä nämä erot johtuvat?

  2. Luvut kertovat hieman eri asioita. Esim. ensimmäisessä kaaviossa/kuviossa Destasin kustannukset ovat per työtunti, kun taas OECD:n luvut ovat % työvoimakustannuksista. Nuo Destasin laskelmat perustuvat Eurostatin lukuihin. Eurostat laskee myös verokiilan eri maille (tosin vain pienituloisille työntekijöille) ja siinä maiden väliset erot ovat suunnilleet samat kuin OECD:n laskelmissa ( http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/images/2/23/Tax_rate_indicators_on_low_wage_earners%2C_2005_and_2010_%28%25%29.png ).

    Destasin luvut työnantajamaksujen (=jälkimmäinen kuvio/kaavio) osalta ovat suunnilleen yhteneviä OECD:n lukujen kanssa ( http://www.oecd.org/tax/tax-policy/taxingwages.htm ). Kuviosta A näkyy myös kuinka verokiila on jakaantunut. Siitä näkee, että suurin syy Saksan suureen verokiilaan on suuret työntekijöiden sosiaaliturvamaksut.

    Omalla saksankielen osaamisellani en nyt tämän tarkemmin pysty selittämään mahdollisia eroja, mutta on syytä huomata että tuossa linkittämässäsi jutussa ei lasketa verokiilaa ja laskelmien taustalla olevan Eurostatin datan avulla lasketut verokiilat ovat samansuuntaisia kuin OECD:n laskemat.

  3. Päivitysilmoitus: Työn verotus ja verokiila | Second-Best World

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s