Somelainen taloustiede

Tulisiko tieteen näkyä siellä, missä ihmiset ovat? Sosiaalisen media kulutus on edelleen kasvussa ja sosiaalisen median parissa vietetään entistä enemmän aikaa. Tulisiko taloustieteen ja taloustieteilijöiden näkyä sosiaalisessa mediassa? Britanniassa tutkijoita kehotetaan olemaan aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja edistämään siten tutkimusten näkyvyyttä. Tutkijoille on olemassa jopa Twitter-oppaita. Suomessa taas taloustieteilijöiden ja tutkimuslaitosten näkyvyys sosiaalisessa mediassa on lähes olematonta. Tästä johtuen keskustelua taloustieteestä käydään muiden kuin taloustieteilijöiden toimesta. Voisiko näkyvyyteen tehty panostus olla tutkijoille siihen nähdyn vaivan arvoinen?

Suomalainen taloustiede Twitterissä

On muutama syy, miksi keskityn tässä tarkastelussani juuri Twitter-näkyvyyteen. Twitter on lähtökohtaisesti julkinen sosiaalinen media siinä missä Facebook-päivitysten näkyvyys on usein rajattu vain omalle kaveripiirille. Ainakin Britanniassa painotetaan Twitterin käyttöä ammatillisessa tarkoituksessa, kun taas Facebook kohdistuu enemmän yksityiselämään. LinkedIn ja Academia.edu ovat pääasiassa verkostoitumispalveluita, joissa käydään keskustelua hyvin vähän.

Suomalaisen akateemisen taloustieteen näkyvyys Twitterissä on erittäin vähäistä. Yhdelläkään taloustieteen laitoksella ei ollut omaa Twitter-tiliä (tai ainakaan itse en sellaista löytynyt). Kaikista suomalaisista taloustieteen professoreista löysin ainoastaan kahdelta (@Maliranta , @anttiripatti) aktiivisen Twitter-tilin.

Suomalaisia taloustieteilijöitä ei Twitterissä näy

Suomalaisia taloustieteilijöitä ei Twitterissä näy

Tutkimuslaitosten näkyvyys ei ollut sen parempi. Yhdelläkään neljästä isosta taloustutkimuslaitoksesta (VATT, ETLA, PT, PTT) ei ollut omaa Twitter-tiliä ja laitoksen johtajista ainoastaan Juhana Vartiaisella oli henkilökohtainen tili (@filsdeproust).

Mitä hyötyä sosiaalisesta mediasta on?

London School of Economicsissa toimiva Public Policy Group on kirjoittanut lyhyen Twitter-oppaan ”Using Twitter in university research, teaching and impact activities”. Oppassa on lyhyet käyttöohjeet Twitterin peruskäyttöön, jonka lisäksi oppaassa keskustellaan siitä, millä eri tavoin Twitteriä voi hyödyntää tutkimuksen ja opetuksen tukena.

Yleisin tapa Twitterin käyttöön on julkaistujen tutkimusten ja työpapereiden jakaminen. Tutkimuslaitosten (ja tutkijoiden) on Twitterin avulla helppoa jakaa tuoreita tutkimuksiaan ja siten lisätä tutkimusten lukijamäärää. Twitterin avulla tutkijan on mahdollista jakaa tutkimustuloksensa yleisölle suoraan ilman perinteisen median journalistista tulkintaa. Twitter helpottaa myös muiden tekemien tutkimusten seuraamista. Eri tutkimuslaitosten Twitter-tilejä seuraamalla saa nopeasti tiedon uusista työpapereista.

Opetuksessa Twitteriä voi käyttää kurssien tukena. Avaamalla kurssille oman Twitter-tilin, voi sen avulla helposti jakaa opiskelijoille tietoa mahdollisista kurssimuutoksista, lisälukemista tai linkkejä kurssin aiheisiin liittyviin ajankohtaisiin uutisiin. LSE:n Twitter-opas suosittelee myös kehumaan hyvin suoriutuneita opiskelijoita kurssin Twitter-tilin kautta.

Jos taloustieteilijät eivät osallistu keskusteluun, käydään keskustelu taloustieteestä muiden toimesta.

Jos taloustieteilijät eivät keskusteluun osallistu, käydään keskustelu taloustieteestä muiden toimesta.

Jos taloustieteilijät eivät keskustele taloustiedettä sivuavista aiheista sosiaalisessa mediassa, niin silloin kyseinen keskustelun hoitavat muut. Keskusteluissa esiintyy monesti virheellisiä käsityksiä taloustieteestä tai sen suosituksista. Aktiivisella julkisella keskustelulla taloustieteilijät voisivat ehkä parantaa julkisen keskustelun tietotasoa. Toki on myönnettävä että kaikkien virheiden korjaaminen nettikeskusteluissa on jo lähtökohtaisesti toivoton urakka.

Sosiaalinen taloustiede

Tulisiko tutkimuksen olla näkyvää ollakseen yhteiskunnallisesti vaikuttavaa? Ei välttämättä, koska vaikutus voi toteutua myös monin muin tavoin kuin julkisen keskustelun kautta. Taloustieteellisen tutkimuksen näkyvyyden lisääntyminen voisi kuitenkin johtaa siihen, että yleinen taloustietämys lisääntyisi. Sosiaalinen media tarjoaa tutkijoille suoran kanavan tutkimustensa välittämiseen.

Twitter mediana suosii yksikätisiä ekonomisteja. 140 merkkiin ei mahdu sivulauseita tai jossitteluja. Tutkijoillekin olisi kuitenkin hyvä aina välillä pohtia, kuinka he tiivistäisivät tutkimustuloksensa 140 merkkiin. Twiittiin lisätty linkki varsinaiseen tutkimukseen tarjoaa sitten kiinnostuneille laajemman katsauksen.

Sosiaaliseen mediaan ei tietenkään tule tutkijoita/professoreita työn puolesta pakottaa. Aktiivisuudesta on hyötyä vain silloin, kun se tapahtuu omasta tahdosta. Sosiaalisessa mediassa toimivat samat lainalaisuudet kuin bloggaamisessa, omasta halusta kirjoitettu on aina parempi kuin työn puolesta vaadittu kirjoitus. Tutkimuslaitosten toivoisin kuitenkin lisäävän näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa, jonka myötä myös tutkimusten näkyvyys kasvaisi.

Ehkä Suomen pieni koko selittää osittain sosiaalisessa mediassa aktiivisten tutkijoiden vähäisen määrän. On mielenkiintoista nähdä kuinka tilanne muuttuu ajan myötä. Britanniassa yhä useampi taloustutkija on aktiivinen Twitterissä, tuleeko samankaltainen muutos näkymään myös Suomessa? Se kuitenkin on varmaa, että sosiaalisessa mediassa keskustellaan taloustieteestä tulevaisuudessakin, joko taloustieteilijöiden kanssa tai ilman.

Mainokset

3 thoughts on “Somelainen taloustiede

  1. Erinomaista olisi, jos taloustieteilijät osallistuisivat keskusteluun, tutkimusten ja relevanttien linkkien jakamiseen twitterissä. Sille totisesti olisi käyttöä. Ja sitä kautta saisi aivan varmasti uusia lukijoita ja asiasta kiinnostuneita. Se olisi hyvä tapa herättää kiinnostusta alaan ja asioihin. Kansalaisena kaipaan monipuolisia näkemyksiä.

  2. Hyvä kirjoitus Olli! Itse seuraan mielelläni kiinnostavia ajattelijoita eri medioiden välityksellä, etenkin sosiaalisen median. Olisi toivottavaa, että professorit/tutkijat/ajattelijat aktivoituisivat etenkin Twitterissä ja jakaisivat linkkejä kiinnostaviin artikkeleihin yms. Varsinaista tekstiä ei lyhyessä formaatissa pysty tuottamaan, mutta linkkien jakaminen olisi jo hyödyllistä sinänsä. Ei hyviä raportteja/artikkeleita voi ainakaan liiasta huomiosta syyttää, joten jakamisesta tuskin olisi haittaa.

    Omassa väitöshankkeessani olen kokenut hyödylliseksi jakaa luettuja tekstejä ja ajatuksia blogimuodossa vapaasti käytännön toimijoiden käyttöön. Kirjoittaminen ja opettaminen ovat parhaita tapoja oppia myös itse. Blogi toimii myös hyvänä muistiinpanokanavana, paljon parempana kuin word-dokumentti mappi Ö:ssä tai file X:ssä.

  3. Päivitysilmoitus: Yksikätiset ekonomistit – Pareto listasi Twitterin 20 talousviisasta | Pareto ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s