Mistä on hyvä veropolitiikka tehty?

Tällä viikolla hallitus kokoontuu hallituskauden puolivälitarkasteluun, jossa käydään läpi kuinka hyvin hallitusohjelman tavoitteet ovat toteutuneet. Britannian hallituksen talouspoliittiset tavoitteet talouden tasapainottamisesta eivät puolestaan ole todellakaan toteutuneet maan menetettyä kolmen A:n luottoluokituksensa. Veropolitiikka muodostaa suuren osan talouspolitiikasta ja siksi se on saanut paljon huomiota niin Suomessa kuin Britanniassakin. Onko nykyinen tapa tehdä veropolitiikka toimiva?  Britanniassa toimivan riippumattoman Institute for Fiscal Studies -tutkimuskeskuksen johtajan Paul Johnsonin mukaan ei, vaan nykyinen tapa tehdä veropolitiikkaa johtaa tehottomaan verojärjestelmään. Tehoton verojärjestelmä puolestaan aiheuttaa yhteiskunnalle tappioita pienempien verotulojen ja/tai korkeampien veroasteiden myötä. Paul Johnson esittää IFS:n keskustelupaperissa ”Better Budgets: making tax policy work” useita keinoja, joilla veropolitiikan toimintatapoja voitaisiin parantaa. Monet esitetyistä parannuskeinoista soveltuisivat myös Suomen veropolitiikan tehostamiseen.  Alla on esitelty muutamia askeleita kohti tehokkaampaa veropolitiikkaa.

1. Pitkän tähtäimen verostrategia

Veropäätösten pohjaksi tarvitaan strategia, jossa määritellään mitkä ovat veropolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet. Strategian avulla verojärjestelmää voidaan käsitellä kokonaisuutena, jossa otetaan eri veromuotojen yhteisvaikutukset huomioon.  Strategian puuttumisella on useita haitallisia vaikutuksia. Vuositasolla tehdyt päätökset yksittäisistä veromuutoksista johtavat monimutkaiseen ja tehottomaan verojärjestelmään. Ilman selkeästi asetettuja tavoitteita ei ole myöskään mahdollista arvioida kuinka onnistunutta veropolitiikka on. Strategian puuttuminen aiheuttaa myös epävarmuutta tulevista veromuutoksista ja vähentää verotuksen läpinäkyvyyttä. Julkisessa keskustelussa mahdollisesti epäsuositut veromuutokset on myös helpompi selittää osana suurempaa strategiaa kuin yksittäisinä reformeina.

Suomessa tilanne on hieman Britanniaa parempi, koska veropäätöksiä ei tehdä pelkästään vuositasolla, vaan hallitusohjelmassa on asetettu veropolitiikalle tavoitteita. Verojärjestelmälle asetetaan kuitenkin niin paljon epäselviä ja keskenään ristiriitaisia tavoitteita, että hallitusohjelman perusteella on vaikea ennustaa, minkälaista veropolitiikkaa hallitus tulee toteuttamaan. Nykyisessä hallitusohjelmassa veropolitiikan tavoitteina on mm. talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen, yrittäjyyden tukeminen, tuloerojen kaventaminen sekä tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan ohjaaminen. Samalla verotuksen painopisteen tulisi siirtyä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta, jonka lisäksi veropäätösten tulisi kannustaa työntekoon ja lisätä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Lisäksi hallituksen tulisi toimia niin, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristyisi. Moninaiset ja ristiriitaiset tavoitteet aiheuttavat sen, että suurin osa mahdollisista veromuutoksista voidaan tulkita olevan samanaikaisesti sekä hallitusohjelman mukaisia että sen vastaisia. Tämän vuoksi veropolitiikan suuntaa on hallitusohjelman perusteella hyvin vaikea ennustaa ja hallitusohjelman verotavoitteiden toteutumista ei voi yksiselitteisesti tutkia.

Veropolitiikkaa ei voi tehdä tyhjiössä, vaan esimerkiksi sosiaaliturvaan tehtävät muutokset on otettava huomioon veropolitiikkaa suunniteltaessa. Verostrategia tulisikin olla osa suurempaa talousstrategiaa. Pitkän tähtäimen talousstrategian käyttöönottoa on esitetty myös Suomessa. Esimerkiksi viime viikolla Sixten Korkman esitti Suomen Kuvalehden kirjoituksessaan, että Suomi tarvitsee pitkän tähtäimen strategian julkisen talouden kestävyysvajeen kutistamiseksi.

Verostrategia ei tarkoita sitä, että verojärjestelmä ei mukautuisi maailmantalouden muutoksiin. Kunhan sopiva veroresepti on valittu, voidaan verotuksen tasoa säätää tarpeen mukaan. Esimerkiksi tavoite arvonlisäverokantojen yhtenäistämisestä voitaisiin toteuttaa taloustilanteen mukaan joko alennettuja verokantoja korottamalla tai yleistä arvonlisäveroastetta laskemalla.

2. Tietoa, seurantaa ja yhteistyötä

Verostrategia vaatii tuekseen valmistelua ja tutkimusta. Verostrategian tulee pohjautua tutkittuun tietoon ja huolelliseen valmisteluun. Samanaikaisesti päättäjille tulee antaa entistä enemmän tietoa muutosten vaikutuksista. Paul Johnson kannattaa Yhdysvalloissa käytössä olevaa tapaa, jossa poliittisesti riippumaton kongressin budjettitoimisto tekee kaikista veromuutoksista tarkat arviolaskelmat kongressin käyttöön. Suomessakin voisi olla hyödyllistä, jos veromuutoksista tehtäisiin automaattisesti laskelmat eduskunnan käyttöön vero- ja sosiaaliturvamuutosten vaikutuksista valtion tuloihin, työnteon kannustimiin ja tuloeroihin. Strategian toteutumista tulee myös jälkikäteen seurata.  Jälkikäteisarvioinnissa Valtiontalouden tarkastusvirasto olisi luonnollinen taho selvittämään kuinka hyvin toteutettu veropolitiikka vastaa asetetun verostrategian tavoitteita.

Verojärjestelmää muokattaessa on tärkeää, että verotuksen käytännön asiantuntijat ja verotuksen suunnittelijat tekevät yhteistyötä. Britannian ongelma on se, että nämä tehtävät on jaettu eri ministeriöihin, joiden välillä on valitettavan vähän yhteistyötä. Suomessa tilanne on hieman parempi, kun Verohallinto toimii Valtiovarainministeriön alaisuudessa. Verojärjestelmää muokatessa on oleellista, että käytännön verotuntemus kulkeutuu verotuksen suunnittelijoille.

Veromuutosten vaikutuksia tulee arvioida systemaattisesti. Esimerkiksi Britanniassa toteutetaan jokaisesta suuremmasta reformista vaikuttavuusarvio, jonka lisäksi jo lakimuutoksia suunniteltaessa pohditaan sitä, kuinka reformin vaikutuksia voidaan jälkikäteen tutkia. Veromuutosten säännönmukainen arvioiminen etukäteen ja tapahtuneiden vaikutusten tutkiminen jälkikäteen lisäävät tietoa verojärjestelmän toiminnasta, jota voidaan käyttää tulevia verostrategioita suunniteltaessa.

3. Parempaa julkista keskustelua

Talouspolitiikka on taloustieteen ja politiikan välinen kompromissi, jossa molempia tarvitaan. Kansantalouden kannalta hyvä veropolitiikka ei monesti ole hyvää veropolitiikkaa poliitikon tai puolueen kannalta. Pitkän tähtäimen verostrategian suunnittelemiseen ja toteuttamiseen tarvitaan poliitikoita, jotka ovat valmiita ajamaan myös epäsuosittuja uudistuksia silloin, kun ne ovat kokonaisuuden kannalta hyödyllisiä. Poliitikoiden osallisuus on tärkeää, koska verojärjestelmää ei voi rakentaa pelkästään taloustutkimusten varaan. Yhteiskunnalle optimaalisen verojärjestelmän muoto riippuu yhteiskunnan arvoista ja poliittinen prosessi toimii arvojen mittarina.

Verotuksesta käytävä julkinen keskustelu voi monesti olla harhaanjohtavaa. Julkisessa keskustelussa keskitytään usein nimellisiin veroasteisiin sen sijaan että puhuttaisiin todellisesta verorasituksesta ja todellisista (efektiivisistä) veroasteista. Esimerkiksi Suomessa julkinen verokeskustelu on viime viikkoina keskittynyt nimellisiin yhteisöveroasteisiin sen sijaan, että puhuttaisiin yritysverojärjestelmästä kokonaisuutena. Yksittäiset veroasteet on helpompi esitellä julkisessa keskustelussa, mutta tämä antaa verojärjestelmän toiminnasta virheellisen kuvan. Julkisen keskustelun kiinnittyessä nimellisiin veroasteisiin, voidaan verovähennyksiä ja muita poikkeuksia muuttamalla tehdä huonoa veropolitiikkaa ilman, että muutoksien perusteista käydään julkista keskustelua. Sillä välin, kun julkisesti kiistellään siitä, mikä vero on tasavero ja mikä progressiivinen, voi moni heikko verouudistus läpäistä seulan vailla mitään julkista keskustelua.

Askeleita kohti parempaa veropolitiikkaa

Tehoton verojärjestelmä aiheuttaa kustannuksia. Britanniassa on arvioitu, että verojärjestelmän tehottomuuden kustannukset mitataan miljardeissa. Tehokkaan verojärjestelmän rakentaminen vaatii nykyistä parempaa veropolitiikkaa.

Hyvä veropolitiikka on ennustettavaa, pitkäjänteistä ja tutkimustietoon perustuvaa.
Hyvä veropolitiikka yhdistää akateemisen tutkimuksen ja käytännön kokemuksen.
Hyvä veropolitiikka käsittelee talousjärjestelmää kokonaisuutena ja sopeutuu talouden muutoksiin nopeasti.

Hyvä veropolitiikka – mistä se on tehty?

– Pitkän tähtäimen verostrategiasta, jonka toteutumisesta seurataan
– Pitkäjänteisistä poliitikoista, jotka tekevät päätöksiä vaalikausia pidemmällä tähtäimellä
– Laadukkaasta julkisesta keskustelusta, jossa puhutaan todellisista veroasteista nimellisten veroasteiden sijaan, todellisesta kohtaannosta nimellisen kohtaannon sijaan ja todellisesta oikeudenmukaisuudesta nimellisen oikeudenmukaisuuden sijaan.

Niistä on hyvä veropolitiikka tehty.

Mainokset

3 thoughts on “Mistä on hyvä veropolitiikka tehty?

  1. Päivitysilmoitus: Matalapalkkaraportti: kohu ja kannustinloukut | Second-Best World

  2. Päivitysilmoitus: Optimaalinen verojärjestelmä – matka taloustieteestä talouspolitiikkaan | Second-Best World

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s