Kehysriihen kannustinuudistukset ja dynaamiset vaikutukset

Hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä yhdeksi kehysriihen tavoitteista kerrottiin työllisyyden kasvattaminen kannustinloukkuja purkamalla. Jäinkin mielenkiinnolla odottamaan, millä keinoilla hallitus päätyisi kannustinloukkuja vastaan taistelemaan. Lopulta kannustinuudistukset jäivät hyvin vähäisiksi, mikä voi olla pitkällä tähtäimellä hyvä asia. Sen sijaan kehysriihen tuloksista kerrottaessa otettiin askel kohti veromuutosten dynaamista arviointia. Lue loppuun

Mainokset

Hetemäen kehysriihi

Eilen iltapäivällä hallitus kertoi tiedotustilaisuudessa kehysriihensä tuloksista. Tiedotetta tarkempia tietoja kehysriihen päätöksistä ei hallituksen taholta kuitenkaan vielä annettu, vaan tarkat tiedot julkistetaan ensi keskiviikkona. Monet hallituksen ilmoittamista päätöksistä (ja erityisesti niiden perustelut) kuulostivat tutuilta. Tavoite laajaan veropohjaan ja mataliin veroasteisiin siirtymisestä on toki kuultu useasti mm. taloustieteilijöiden suusta, mutta useat ehdotukset tuntuivat vastaavan aika tarkkaan ns. Hetemäen verotyöryhmän muutama vuosi sitten tekemiä ehdotuksia. Kun vertailin verotyöryhmän loppuraporttia ja kehysriihen päätöksiä, niin sieltä todellakin löytyi aika paljon yhteistä.

Lue loppuun

Yhteisöveron kohtaanto ja ympäristölle haitalliset tuet

Kehysriihen alla poliitikot ja etujärjestöt ovat käyneet mediassa aktiivista keskustelua verotuksesta, yritystuista ja toiveista kehysriihessä tehtävien päätösten suhteen. Jälleen kerran keskustelun aiheeksi on noussut yhteisöveron ja osinkoveron välinen suhde. Puhujasta riippuen osingot ovat verovapaita, yksin- tai kaksinkertaisesti verotettuja. Tässä kuitenkin unohdetaan todellisuus siitä, kuka yhteisöveron lopulta maksaa. Toinen usein silmiini osunut termi on ”ympäristölle haitalliset tuet”, joiden leikkaamista ehdotetaan helppona keinona budjettivajeen korjaamiseen. Mitä nämä ympäristölle haitalliset tuet todellisuudessa ovat ja miksi niitä ei ole jo poistettu aikaisemmin, jos niiden poistaminen on oikotie onneen? Näitä kahta asiaa yhdistää se, että retorisista syistä tehdyssä yksinkertaistamisessa on mielestäni menetetty oleellinen osa tietosisällöstä. Yksinkertainen viesti on myyvä, mutta se voi olla myös harhaanjohtava. Lue loppuun

Ennusteita ja päätöksiä epävarmassa maailmassa

Hallitus valmistautuu parhaillaan ensi viikolla pidettävään kehysriiheen, jossa tehdään päätöksiä siitä, millä keinoilla hallitusohjelman tavoitteet pystytään toteuttamaan. Hallituksella on päätöksiensä tukena tuore Valtiovarainministeriön talousennuste ja virkamiesten valmistelemat vaikuttavuusarviot eri politiikkavaihtoehdoista. Talousennusteiden ja vaikuttavuusarvioiden yhteydessä puhutaan yleensä vain yksittäisistä luvuista ja ennusteisiin sisältyvä epävarmuus jätetään vähäiselle huomiolle. Taloustieteen professori Charles Manski kirjoittaa tuoreessa kirjassaan ”Public Policy in an Uncertain World” siitä, kuinka ennusteisiin ja tutkimuksiin liittyvä epävarmuus tulisi ottaa päätöksenteossa huomioon ja kuinka avoimesti epävarmuuteensa suhtautuvilla ennusteilla voitaisiin tehdä nykyistä parempia päätöksiä. Kaksikätiset ekonomistit ovat yksikätisiä parempia neuvonantajia. Lue loppuun

Kannustinloukuista eroon yleistuen avulla?

Kannustinloukut ovat jälleen nousseet puheenaiheeksi. Hallituksen puolivälitarkastelussa kannustinloukkujen poistaminen mainittiin yhdeksi tavoitteeksi ja muutaman viikon kuluttua kehysriihessä päätetään keinoista, joilla kannustinloukkuja voitaisiin vähentää. Nykyinen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmämme aiheuttaa sen, että osa työttömistä hyötyy työllistymisestä taloudellisesti hyvin vähän tai eivät laisinkaan. Kannustinloukkujen syitä ovat mm. sosiaaliturvamuotojen päällekkäisyys ja tukien nopea väheneminen työtulojen kasvaessa. Britanniassa kannustinloukuista on puhuttu jo useamman vuoden ajan ja tänä vuonna hallitus toteuttaa maan suurimman sosiaaliturvauudistuksen 25 vuoteen. Universal Credit -uudistuksen yhtenä päätarkoituksena on tehdä työnteosta aina kannattavaa. Miten Universal Credit toimii, mitä vaikutuksia sillä on ja soveltuisiko se myös Suomeen? Lue loppuun

Matalapalkkaraportti: kohu ja kannustinloukut

Tänään julkaistiin Valtioneuvoston tilaama raportti ”Matalapalkkatyö Suomessa”. Raportin sisällöstä on kuitenkin keskusteltu jo muutaman päivän ajan ennen raportin julkaisua ja tässä ajassa raportti onkin jo muodostunut ”kohuraportiksi”. Raportin sisältö käsittelee matalapalkkaisen työn kannustimia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta kirjallisuuskatsauksen avulla. Tämän lisäksi raportissa esitellään useita vaihtoehtoisia reformeja, joilla matalapalkkaisen työn taloudellista kannattavuutta voitaisiin mahdollisesti parantaa. Mistä kohu syntyi, mitä raportissa ehdotettiin ja mitä tästä voimme oppia? Lue loppuun