Hetemäen kehysriihi

Eilen iltapäivällä hallitus kertoi tiedotustilaisuudessa kehysriihensä tuloksista. Tiedotetta tarkempia tietoja kehysriihen päätöksistä ei hallituksen taholta kuitenkaan vielä annettu, vaan tarkat tiedot julkistetaan ensi keskiviikkona. Monet hallituksen ilmoittamista päätöksistä (ja erityisesti niiden perustelut) kuulostivat tutuilta. Tavoite laajaan veropohjaan ja mataliin veroasteisiin siirtymisestä on toki kuultu useasti mm. taloustieteilijöiden suusta, mutta useat ehdotukset tuntuivat vastaavan aika tarkkaan ns. Hetemäen verotyöryhmän muutama vuosi sitten tekemiä ehdotuksia. Kun vertailin verotyöryhmän loppuraporttia ja kehysriihen päätöksiä, niin sieltä todellakin löytyi aika paljon yhteistä.

Yhteisövero:

Hetemäen verotyöryhmä: Yhteisöverokantaa alennetaan 26 prosentista 22 prosenttiin ja pääomatulojen verokanta korotetaan 28 prosentista 30 prosenttiin.

Hallituksen kehysriihi: Hallitus alentaa yritysten yhteisöverokantaa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin.

Listattujen yhtiöiden osingot:

Hetemäen verotyöryhmä: Nykyisin listattujen yhtiöiden osingoista ja osuuspääoman koroista 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Nämä osingot tulevat ehdotuksen mukaan kokonaan veronalaiseksi, joten veronalainen pääomatulo-osinko lisääntyy verovapaan osingon määrällä.

Hallituksen kehysriihi: Osinkotulot verotetaan aina pääomatulona. Julkisesti noteerattujen yritysten osingot säädetään kokonaan veronalaisiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osingot:

Hetemäen verotyöryhmä: Ehdotuksen mukaan osingot olisivat pääsääntöisesti veronalaista pääomatuloa. Kuitenkin osingon ns. normaalituotto-osuudesta veronalaista olisi vain 35 prosenttia.

Hallituksen kehysriihi: Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöstä saadusta osingosta on veronalaista 25 % siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa. Ylimenevä osa on kokonaan veronalaista pääomatuloa.

Merkittävin ero: Listaamattomien yhtiöiden osinkojen alennetun vero-osuuden rajan määrittäminen. Hetemäen verotyöryhmä ehdottaa ns. normaalituotto-osuuden käyttämistä, joka määräytyy keskipitkän valtiolainankoron avulla. Kehysriihessä pidetään kiinni nyt käytössä olevasta tavasta määrä alennetun osuuden raja (vaikka rajaa lasketaankin 1 prosenttiyksiköllä).
Lisäys 25.3. Kannattaa lukea Niku Määttäsen blogiteksti Akateemisessa talousblogissa siitä, miksi tuolla parametrivalinnalla on suuri merkitys.

Valmisteverotus:

Hetemäen verotyöryhmä: Työryhmä katsoo, että terveydelle haitallisten tuotteiden valmisteveroja tulisi korottaa maltillisesti. (…) Terveysverojen veronkorotukset tulisi kohdistaa ensisijaisesti virvoitusjuomaveroon, alkoholiveroon ja makeisten ja jäätelön valmisteveroon.

Hallituksen kehysriihi: Valtiontalouden tulopohjaa vahvistetaan korottamalla erityisesti terveydelle haitallisten tuotteiden kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien verotusta.

Merkittävin ero: Tupakkaverotus, jota kehysriihen päätöksellä korotetaan, mutta josta Hetemäen verotyöryhmän loppuraportissa sanotaan seuraavaa. Tupakkaveroon ei esitetä muutoksia. Tupakkaveron määrä seuraa automaattisesti tupakan hinnan muutoksia ja inflaation lisäksi myös arvonlisäveron korottaminen nostaa tupakan valmisteveroa. Tupakkaveron korottaminen voisi myös johtaa tupakan harmaatuonnin hallitsemattomaan kasvuun.

Asumisen verotuet:

Hetemäen verotyöryhmä: Työryhmä esittää, että vähennyskelpoisten korkomenojen osuutta alennetaan asteittain viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain. Näin ollen neljän vuoden kuluttua asuntolainojen korkomenoista 80 prosenttia olisi vähennyskelpoisia. Työryhmä pitää perusteltuna, että pitkällä aikavälillä asuntolainojen korkovähennysoikeudesta luovutaan.

Hallituksen kehysriihi: Hallitusohjelman mukaisesti vähennyskelpoisten korkomenojen osuutta alennetaan vuosittain 5 prosenttiyksiköllä 80 prosenttiin asti. Kehysriihessä hallitus päätti alentaa vähennyskelpoisien korkomenojen osuutta vielä ylimääräiset 5 prosenttiyksikköä 75 prosenttiin.

Lopuksi

Hetemäen verotyöryhmän loppuraportti ei saavuttanut suurta suosiota julkaisunsa yhteydessä vuonna 2010. Veroraportin julkaisupäivänä mm. silloinen pääministeripuolue Keskusta sanoutui irti raportin ehdotuksista eikä mikään puolue ajanut raportin ehdotuksia kovin ponnekkaasti eduskuntavaalien alla. Nyt toteutettava politiikka vastaa kuitenkin Hetemäen veroryhmän toiveisiin. Tämä on mielestäni hyvä asia. Jos työryhmät tekevät huolellisesti valmisteltuja selvityksiä, niin niitä olisi syytä myös käyttää poliittisten päätösten tukena.

Jos haluaa ennustaa, mihin suuntaan Suomen veropolitiikka tulee mahdollisesti kehittymään, kannattaa tutustua Hetemäen verotyöryhmän loppuraporttiin ja etenkin yritysverotuksen osalta myös työryhmän väliraporttiin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s