Kehysriihen kannustinuudistukset ja dynaamiset vaikutukset

Hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä yhdeksi kehysriihen tavoitteista kerrottiin työllisyyden kasvattaminen kannustinloukkuja purkamalla. Jäinkin mielenkiinnolla odottamaan, millä keinoilla hallitus päätyisi kannustinloukkuja vastaan taistelemaan. Lopulta kannustinuudistukset jäivät hyvin vähäisiksi, mikä voi olla pitkällä tähtäimellä hyvä asia. Sen sijaan kehysriihen tuloksista kerrottaessa otettiin askel kohti veromuutosten dynaamista arviointia.

Mitä tavoiteltiin?

Helmikuun lopussa hallituksen puolivälitarkastelun tiedotustilaisuudessa kerrottiin, mitkä ovat hallituksen tavoitteet kehysriiheen. Tavoitteisiin kuuluivat mm. kilpailukyvyn vahvistaminen ja työllisyyden lisääminen. Yhtenä keinona työllisyyden lisäämiseksi esitettiin työnteon kannustinten parantamista ja kannustinloukkujen purkamista. Kannustinloukut ja erityisesti matalapalkkaisen työnteon kannustimet ovat olleet tänä vuonna keskustelun aiheena, joten niiden nouseminen kehysriihen tavoitteiden joukkoon ei ollut kovin yllättävää. Valtioneuvoston puolivälitarkastelun tiedotteessa näistä tavoitteista kirjoitettiin seuraavasti:

Hallitus etsii kestävyysvajeen edellyttämät muut rakenteelliset toimenpiteet työurien pidentämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Tavoitteisiin pyritään erityisesti kannustinloukkuja purkamalla ja tekemällä työn vastaanottamisesta kannattavampaa.  

Mitä sovittiin?

Viime viikolla järjestetyn kehysriihen jälkeen hallitus kertoi joitain tietoja päätöksistä ja tänään julkaistiin kehysriihipäätökset kokonaisuudessaan (Valtiontalouden kehykset vuosille 2014-2017). Suuri osa huomiosta on kohdistunut yhteisöveron alentamiseen ja osinkoverotuksen muutoksiin. Yhteisöveron alentaminen oli merkittävin kehysriihessä päätetty keino kilpailukyvyn parantamiseen. Mutta mitä sovittiin kannustinloukkujen osalta?

Kehysjulkaisusta löytyy ala-otsikko ”Kannustinloukkujen purkaminen, osatyökykyisten toimenpideohjelma sekä työn ja perhe-elämän yhdistäminen”. Sen alla mainituista toimenpiteistä kannustinloukkujen purkamiseen liittyvät ilmeisesti seuraavat kohdat:

– Kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan. Tähän liittyen osa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien osana kuntien tehtävien arviointia. Siirto vähentää valtion menoja 150 milj. euroa.

Työn ja perhe-elämän yhteensovitusta edistetään käyttöönotettavalla uudella alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettavalla joustavalla hoitorahalla. Lisäksi asumistuen enimmäisasumismenoihin tehdään korotus, jonka kustannusvaikutus valtiolle on vuositasolla 10 milj. euroa vuodesta 2014 lukien.

Näiden toimien lisäksi kehysriihen päätöksistä työnteon kannustimia lisää valtionverotuksen työtulovähennyksen kasvattaminen 60 miljoonalla eurolla.

Työmarkkinatuen rahoitusvastuun osittainen siirtäminen kuntien vastuulle on hieman outoa kannustinpolitiikkaa. Joustava hoitoraha parantaa pienten lasten vanhempien työnteon kannustimia hieman, mutta on syytä muistaa että kotihoidontuen varassa elävät eivät pääsääntöisesti ole kannustinloukussa. Lopulta selkeitä toimia kannustinloukkujen purkamiseksi ovat siis asumistuen enimmäismäärän kasvattaminen 10 miljoonalla eurolla ja työtulovähennyksen kasvattaminen 60 miljoonalla eurolla. Mitä vaikutuksia näillä toimilla saadaan?

Mitä sitten?

Asumistuen enimmäisasumismenojen kasvattaminen ei itsessään paranna merkittävästi työnteon kannustimia, koska siitä hyötyvät myös työttömät. Merkittävämpi vaikutus sillä, kuinka nopeasti asumistuki vähenee tulojen noustessa. Tämän asumistuen vähenemisasteen muuttaminen yksinkertaisemmaksi ja kannustavammaksi kuuluu hallitusohjelman tavoitteisiin, mutta siitä ei ainakaan suoraan ollut mainintaa kehysriihessä.

Työtulovähennystä kasvatettiin viimeksi vuoden 2012 alusta alkaen. Silloin vähennystä kasvatettiin n. 200 miljoonalla eurolla siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärä nousi 740 eurosta 945 euroon samalla kun vähennyksen kasvu- ja vähenemisastetta korotettiin. Työtulovähennyksen kasvattaminen parantaa työnteon kannustimia, koska verovähennystä saa nimensä mukaisesti vain työtuloista, eikä esimerkiksi työttömyyskorvauksesta maksettavista veroista. VATT arvioi, että vuoden työtulovähennyksen kasvattaminen laski ns. työllistymisveroasteita 0,3 – 0,7 prosenttiyksiköllä kotitaloustyypistä riippuen, kun alkuperäiset työllistymisveroasteet olivat 45,7 % – 62 %. Työllistymisveroaste kertoo kuinka suuri osa työllistymisen aiheuttamasta palkan noususta menee veroihin ja vähentyneisiin sosiaalietuuksiin, eli kuinka kannattavaa työllistyminen taloudelliselta kannalta on.

Vuoden 2012 työtulovähennyksen kasvattamisella ei siis saatu kovin suuria muutoksia työllistymisveroasteisiin. Minkälainen muutos voidaan toteuttaa 60 miljoonalla eurolla? Melko suuri, jos niin halutaan. Kyse on vain siitä, kuinka tuo summa kohdistetaan. Vuoden 2012 uudistuksessa kasvatettiin myös työtulovähennyksen pienenemisastetta ja nykyisin työtulovähennystä saa n. 120 000 euron vuosituloihin asti. Jos tuo 60 miljoonaa kohdistettaisiin ainoastaan pienituloisille verovähennyksen kasvu- ja pienenemisasteista säätämällä, voisi tuollakin summalla saada merkittäviä vaikutuksia työllistymisveroasteisiin. Samanaikaisesti toki efektiiviset marginaaliveroasteet nousisivat niillä työntekijöillä, joilla verovähennys pienenee tulojen noustessa.

Lisäys 28.3. VATT:n tutkijoiden tekemässä kehysriihen tulonjakovaikutusarviossa kerrotaan että työtulovähennys muutuisi siten, että vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 30 eurolla 1000 euroon ja kertymäprosentti korotetaan 7,4 prosenttiin. Muutokset ovat siis hyvin pieniä, jolloin myös kannustinvaikutukset jäävät vähäisiksi.

Ville Niinistö kirjoitti Vihreiden blogissa myös kehysriihen päätöksistä työnteon kannustinten suhteen. Tekstissään hän mainitsee, että sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista tullaan jatkamaan työryhmissä. Tämä on hyvä päätös ja olen itse tyytyväinen, että hallituksen puolivälitarkastelun ja kehysriihen välisen kolmen viikon aikana ei yritetty sorvata mitään nopeaa kannustinloukkureformia, vaan työtä sen eteen tehdään pidemmällä aikajänteellä.

Veromuutosten dynaamiset vaikutukset

Valtiovarainministeriö on arvioinut yhteisöveron alentamisen staattisiksi kustannuksiksi n. 900 miljoonaa euroa, mutta dynaamisten vaikutusten (mm. työllisyyden ja investointien kasvu) vuoksi nettokustannukset jäisivät noin puoleen staattisista kustannuksista. Dynaamiset vaikutukset on arvioitu VM:n mukaan kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta hyväksikäyttäen.

On hyvä, että veromuutoksista aletaan tehdä dynaamisia arvioita myös Suomessa. Näiden arvioiden tulee olla läpinäkyviä ja on luonnollista että dynaamisista vaikutuksista on useita vastakkaisia mielipiteitä, koska niiden arvioimiseen liittyy paljon epävarmuutta. Dynaamisten vaikutusten epävarmuus ei kuitenkaan ole syy jättää käyttäytymisvaikutuksia kokonaan huomioimatta. Siinä tapauksessa nimittäin helposti olettaa, että mitään vaikutuksia ei ole. Ja se on aivan yhtä vahva oletus, kuin dynaamisten arvioiden taustalla olevat oletukset. Keskustelu dynaamisten vaikutusten suuruudesta on hyödyllistä ja johtaa toivottavasti tulevaisuudessa entistä parempiin ja epävarmuutensa suhteen avoimiin ennusteisiin veromuutosten vaikutuksista. Emme elä staattisessa maailmassa, joten miksi olettaa niin laskelmissakaan?

Advertisements

One thought on “Kehysriihen kannustinuudistukset ja dynaamiset vaikutukset

  1. Kiitoksia asiantuntevasta blogista. Varsin mielenkiintoisia, vaikkakin vähän haastavia aiheita tavalliselle pulliaiselle.

    Hieman off-topikkia, mutta voisitko lyhyesti kertoa, että miksi Suomi otti ALV:n käyttöön liittyessään Euroopan Unioniin ja kuka Einstein on keksinyt hivuttaa sen aina 25 % asti? Eilen ostaessani äx-tuotteita netissä tajusin, että ei ole mitään järkeä ostaa Suomesta mitään muuta, kuin ruokaa, koska saman saa Saksasta vähintään 10 % halvemmalla. Postimaksukin on usein jopa halvempi, kuin Suomen sisäisessä liikenteessä. Eikö yhteinen talousalue tarvitsisi myös yhteistä talouspolitiikkaa tällä saralla, sillä jonkun ylijäämä on aina toisen alijäämä ja olemme huomanneet mitä liian suuri alijäämä aiheutti Etelä-Euroopassa? Mitä järkeä tässä EU:ssa edes on, sillä kukaan ei voi hallita omaa talous- tai rahapolitiikkaa juuri lainkaan. Verotuspolitiikankin tulisi olla tasa-arvoista, sillä muuten kilpailemme verot niin alas, että seuraavaksi se menee miinuksen puolelle ja tällöin ”hyvinvointivaltiomme prototyypistä” tulemme siirtymään yövaltioon, jossa valtio hoitaa ainoastaan yksityisen omaisuuden turvaamista ja jakaa oikeutta. Mikä on oikein – päättää tietysti ne, jotka omistavat eniten.

    Tällainen korkea regressiivinen vero ei muutenkaan mahdu tajuntaani mitenkään päin.

    Ilmeisesti seuraammee Liikasen lauantaina viitoittamaa tietä ja pyrimme tekemään perusylijäämää, niin kauan kunnes ei ole enää ketään, jota verottaa tai mitään, mitä myydä.

    Lopputulema on siis, että kehysriihessä ei tehty mitään, joka muuttaisi suunnan pois konkurssista. Tällainen päätös olisi ollut sellainen, jossa Euroopan keskuspankki olisi alkanut rahoittaa valtiota ja korvannut inflaatio tavoitteen, vaikka 5 % työttömyystavoitteella. Nyt jatkamme pankkien talutusnuorassa ja verotamme itsemme hengiltä. AAA-luottoluokituksen säilymisen toivossa, vaikka Suomi voisi, koska vain irtautua eurosta ja rahoittaa toimintaansa oman keskuspankkinsa kautta ja määrätä itse rahoituksen hinnan, kuten tekee esim. Japani taitaa tehdä. Valtion korot puolta prosenttia ja velka yli 200 % bruttokansantuotteesta. Hieman eri luokkaa, kuin esim. Kreikalla.

    Tällaisilla pienillä viilauksilla ei siis tule olemaan mitään merkitystä, vaan Katainen ja Stubb odottavat, että EU kertoo mitä tehdä, vähän samalla tavalla kuin jotkut kristityt odottavat, että Jeesus tulee ja pelastaa, eikä kannata tehdä mitään, sillä joka tapauksessa pääsee taivaaseen, koska kirjassa lukee niin. Kataiselle ja Stubille on virat valmiina, jos joskus kansa ei heitä enää äänestäkään, siihen asti he kuitenkin jatkavat Neron viitoittamalla tiellä ja pyrkivät polttamaan koko Suomen. Tällä kertaa se vain tapahtuu lainsäädännön ja politiikan avulla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s