Tutkijat lobbareina

Helsingin Sanomat uutisoi tänään tekemästään selvityksestä, jossa tutkittiin mitä etujärjestöjä eduskunnan valiokunnissa kuunnellaan. HS:n löydös oli, että ”elinkeinoelämän lobbareita kutsutaan eduskunnan kuultavaksi kaksi kertaa enemmän kuin palkansaajien”. Itse hämmästyin, kun löysin etujärjestöjen joukosta myös taloudellisia tutkimuslaitoksia. Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pellervon taloustutkimus oli laskettu ammattiliittojen edunvalvojiksi ja ETLA oli laskettu elinkeinoelämän etujärjestöksi. Onko todellakin näin? Ovatko tutkimuslaitokset etujärjestöjä ja niissä työskentelevät tutkijat lobbareita?
Lue loppuun

Mainokset

Talous, -blogit ja tulevaisuus

Voivatko blogit olla hyödyllisiä sekä niiden lukijoille että kirjoittajille? Mitä mahdollisuuksia talousblogit antavat ja onko blogin kirjoittaminen ylipäätään järkevää akateemista uraa harkitsevalle? Mihin suuntaan talousblogit ovat kehittymässä? Edellä on muutamia kysymyksiä, joista käytiin pari viikkoa sitten keskustelua yhdysvaltalaisen Kauffman -säätiön nyt jo viidettä kertaa järjestämässä talousblogistien tapaamisessa. Puhujien joukossa oli mm. Brad Delong,  Joshua Gans , Mark Thoma ja Googlen Hal Varian (koko ohjelma). Puheenvuorot esitettiin luonnollisesti yhdysvaltalaisesta näkökulmasta, mutta ne antoivat pohtimisen aiheita blogien mahdollisuuksista myös Suomessa. Tämän vuoksi onkin hienoa, että puheenvuorot ja paneelikeskustelut ovat edelleen katsottavissa säätiön sivuilla. Lue loppuun

Sosiaaliturvakokeilut (Perustulon vaikutusten tutkiminen)

Ennen politiikkamuutosten toteuttamista voidaan tehdä ennusteita siitä, kuinka muutokset tulisivat vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen. Politiikkamuutosten jälkeen voidaan puolestaan pyrkiä selvittämään, kuinka reformi todellisuudessa vaikutti. Vaikutusten tutkiminen on kuitenkin usein vaikeaa, koska tutkijoilla ei ole käytössään vertailukohtana maailmaa, jossa muutosta ei olisi tehty. Parhaat mahdollisuudet vaikutusten tutkimiseen antaa hyvin toteutettu satunnaiskoe. Miksi sosiaaliturva- ja verokokeiluja ei kuitenkaan tehdä? Tässä tekstissä käsittelen politiikkamuutosten vaikutusten arviointia erilaisten ”kenttäkokeiden” avulla. Käytän esimerkkinä perustulon vaikutusten arviointia, koska kyseessä on laaja sosiaaliturvareformi, jonka kokeilemisesta on Suomessa käyty keskustelua. Lue loppuun

Kuinka veromuutosten työllisyysvaikutuksia ennustetaan?

Kirjoitin aikaisemmin siitä, miten mikrosimulointimallien avulla voidaan laskea, kuinka paljon lisää verotuloja saataisiin suurituloisten veroja korottamalla ja kuinka nämä veronkorotukset vaikuttaisivat tuloeroihin. Nämä laskelmat toteutetaan sillä oletuksella, että veromuutokset eivät vaikuta ihmisten käyttäytymiseen. Siten verotuotto nousee tasaisesti veroasteen noustessa, eikä edes 100 prosentin veroaste saa ihmisiä vähentämään työntekoaan. Tämä staattinen oletus ei ole kovin realistinen. Kuinka staattisista malleista voitaisiin edetä kohti realistisempia malleja, jotka ottaisivat myös veromuutosten käyttäytymisvaikutukset huomioon? Tässä kirjoituksessa käsitellään kahta vaihtoehtoista tapaa estimoida politiikkamuutosten työllisyysvaikutuksia ja pohditaan, kumpi olisi paras tapa ennustaa veromuutosten vaikutuksia työllisyyteen. Lue loppuun

Onko epävarmoista tutkimuksista hyötyä päätöksenteossa?

Viime päivinä asiantuntijatiedon käyttö päätöksenteossa on noussut keskustelun aiheeksi usean uutisen kautta. Ensiksi HS kirjoitti, kuinka maa- ja metsätalousministeriössä päätöksiä osataan tehdä maalaisjärjen avulla asiantuntijatiedosta välittämättä. Eilen HS esitti väitteen, että osinkoveropäätökseen olisi tuotu lobbareiden laskelmia viranomaisvalmistelun ulkopuolelta. Päivän aikana väitteen todenperäisyys tosin joutui kyseenalaiseksi, kun sen kiistivät Kataisen ja Urpilaisen lisäksi myös VM:n Hetemäki. Näiden päätösten tukena on ollut tutkimuksia/laskelmia, jotka ovat johtopäätöstensä suhteen melko deterministisiä. Jos päätöksentekijät ohittavat jopa vahvoja johtopäätöksiä sisältäviä tutkimuksia, niin mitä mahdollisuuksia avoimesti epävarmoilla tutkimuksilla on? Jos tutkijat eivät ole valmiita tekemään vahvoja suosituksia, niin lobbarit ovat siihen varmasti valmiita. Lue loppuun

Mikrosimulointi päätöksenteon apuna

Kuinka paljon lisää verotuloja voitaisiin kerätä suurituloisten veroja korottamalla?  Entä kuinka ehdotetut veromuutokset vaikuttaisivat tuloeroihin ja työnteon kannustimiin? Nämä ovat kysymyksiä, joihin voidaan vastata mikrosimuloinnin avulla. Mikrosimulointimallien käyttäjäkuntaan kuuluu ministeriöitä, etujärjestöjä, tutkimuslaitoksia, akateemisia tutkijoita ja poliittisia taustatahoja. Tähän asti eri tahot ovat käyttäneet eri malleja, mutta lähiaikoina Suomessa otetaan käyttöön uusi yhteinen mikrosimulointimalli. Lähitulevaisuudessa tutkijat ja oppositiopuolueet tulevat siis käyttämään Valtiovarainministeriön kanssa samaa mallia, jolloin laskemien tarkistaminen on helppoa ja vaikutusarvioiden tekeminen on läpinäkyvää. Lue loppuun