Mikrosimulointi päätöksenteon apuna

Kuinka paljon lisää verotuloja voitaisiin kerätä suurituloisten veroja korottamalla?  Entä kuinka ehdotetut veromuutokset vaikuttaisivat tuloeroihin ja työnteon kannustimiin? Nämä ovat kysymyksiä, joihin voidaan vastata mikrosimuloinnin avulla. Mikrosimulointimallien käyttäjäkuntaan kuuluu ministeriöitä, etujärjestöjä, tutkimuslaitoksia, akateemisia tutkijoita ja poliittisia taustatahoja. Tähän asti eri tahot ovat käyttäneet eri malleja, mutta lähiaikoina Suomessa otetaan käyttöön uusi yhteinen mikrosimulointimalli. Lähitulevaisuudessa tutkijat ja oppositiopuolueet tulevat siis käyttämään Valtiovarainministeriön kanssa samaa mallia, jolloin laskemien tarkistaminen on helppoa ja vaikutusarvioiden tekeminen on läpinäkyvää.

Mitä on mikrosimulointi?

Mikrosimulointi on periaatteessa laskentakehikko, jonka avulla analysoidaan yksilötason aineistoa. Yksilöt voivat olla esim. autoja (liikennesimulaatioissa), maatiloja (maataloussimulaatioissa), yrityksiä, ihmisiä tai kotitalouksia. Tässä kirjoituksessa keskityn vero- ja sosiaaliturvamalleihin, joissa yksilötason aineisto koostuu kotitalouksista/henkilöistä ja mallin laskentakehikko sisältää vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön sisään koodattuna.

Pelkän mallikehikon avulla voidaan tehdä esimerkkilaskelmia. Esimerkkilaskelmien avulla voidaan havainnollistaa, kuinka paljon esimerkiksi tietyn työttömän yksinhuoltajan nettotulot muuttuisivat, jos hän vastaanottaisi kokopäivätyön 1300 euron kuukausipalkalla. Tai kuinka samaisen yksinhuoltajan nettotulot muuttuisivat, jos asumistuen enimmäismäärää korotettaisiin. Esimerkkilaskelmien avulla ei kuitenkaan voida arvioida politiikkamuutosten vaikutuksia valtion tuloihin tai tuloeroihin. Näiden laskemiseksi mallikehikko täytyy yhdistää koko väestöä edustavaan yksilötason aineistoon, joka sisältää tarkat tiedot kotitalouksien demografiasta, tuloista, veroista ja sosiaalietuuksista. Mikrosimuloinnin vaatima yksityiskohtainen taustadata asettaa rajoitteita mallin jakelulle. Laajat aineistot yksittäisten ihmisten tuloista, veroista ja sosiaalietuuksista eivät ole vapaasti jaeltavissa, vaan Suomessa mallien taustadatan käyttöä sääntelee tilastolaki.

Mikrosimulointimallit voidaan jaotella sen mukaan, kuinka ne ottavat huomioon politiikkamuutosten käyttäytymisvaikutuksia:

Staattiset mikrosimulointimallit eivät huomioi käyttäytymisvaikutuksia ollenkaan. Kaikki laskelmat toteutetaan sillä oletuksella, että ihmiset eivät muuta käyttäytymistään politiikkamuutosten myötä. Kaikki tässä kirjoituksessa esiteltävät mallit ovat staattisia mikrosimulointimalleja. Staattisten mallien hyvä puoli on niiden neutraalius. Kun malliin ei tarvitse syöttää mitään oletuksia, pysyvät tulokset samana laskijasta riippumatta.

Dynaamiset mikrosimulointimallit ottavat käyttäytymisvaikutukset huomioon yleensä siten, että malleissa estimoidaan muutosten vaikutuksia yli elinkaaren.  Dynaamiset mikrosimulaatiomallit ovat yleisiä esim. eläke-estimoinneissa.

Behavioraaliset mikrosimulointimallit ovat staattisten ja dynaamisten mikrosimulaatiomallien välimaastossa. Mallit ovat edelleen staattisia siinä mielessä, että muutoksia tarkastellaan elinkaarta lyhyemmällä aikavälillä. Malleissa huomioidaan kuitenkin politiikkamuutosten käyttäytymisvaikutukset. Behavioraalinen mikrosimointimalli koostuu yleensä staattisesta mallista, jonka avulla estimoidaan muutosten vaikutukset työn tarjontaan.

Uusi malli avaa uusia mahdollisuuksia

Suomessa on ollut tähän asti käytössä pääasiassa kolme erillistä mikrosimulointimallia. Valtiovarainministeriö ja Vatt ovat käyttäneet TUJA-mallia, jonka käytöstä viimeisin esimerkki on hallituksen kehysriihipäätösten tulonjakoarviot. Kelan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Åbo Akademin yhteistyössä kehittämä JUTTA-malli on puolestaan ollut tutkijoiden, etujärjestöjen ja eduskunnan käytössä. Sen avulla on mm. rakennettu sekä Vihreiden että Vasemmistoliiton perustulomallit, tehty useita kannustinloukkututkimuksia ja laskettu Perussuomalaisten varjobudjetin verotulovaikutuksia. Edellä mainittujen mallien lisäksi STM:n ja THL:n käytössä on ollut SOMA-malli.

Huhtikuussa 2013 avataan virallisesti käyttöön uusi Tilastokeskuksen ja Kelan tutkimusosaston yhteistyönä kehittämä ja Tilastokeskuksen ylläpitämä SISU-malli. Ajan myötä suurin osa nykymallien käyttäjistä siirtynee käyttämään SISU-mallia. Uusi yhteinen malli tuo parannuksia nykyiseen tilanteeseen. Ensimmäinen hyvä puoli uudessa mallissa on sen käyttämä mikroaineisto. Malli pyörii yhä samalla tulonjakotilaston palveluaineistolla, jolla nykyisetkin mallit toimivat. Tämän lisäksi SISU-mallissa on myös laajempi 800 000 henkilön aineisto, joka on huomattava parannus nykyiseen n. 23 000 henkilön aineistoon. SISU-mallin iso tausta-aineisto on kansainvälisessä vertailussakin merkittävä, vaikka tosin Norjan mikrosimulointimalli toimii kokonaisaineistolla, eli siinä on mukana jokainen norjalainen. Isompi data mahdollistaa tarkemmat laskelmat. Laajemmalla aineistolla on myös mahdollista tarkastella entistä pienempiä osaryhmiä. Lisäksi tulonjakotarkastelussa voidaan jaotella väestö entistä pienempiin tuloluokkiin. Esimerkiksi nyt keskustelun aiheena oleva osinkoverouudistuksen tulonjakovaikutusten arviointi hyötyy suuremmasta otosaineistosta.

Ajan myötä uusi malli tulee hyötymään nykyistä laajemmasta käyttäjäkunnasta. Kun suurin osa mikrosimuloinnista kohdistuu yhteen malliin, on mallin kehitystyö tehokkaampaa käyttäjäpalautteen määrän kasvaessa. Käyttäjät voivat myös hyötyä toistensa työstä. Kun joku käyttäjä rakentaa malliin palikan työllistymisveroasteiden laskemiseen, voidaan sama palikka jakaa myös muiden käyttäjien hyödynnettäväksi. Kun samaa mallia käytetään lainvalmistelutyössä, tutkimuksessa ja poliittisessa vaikuttamisessa, voi näiden tahojen työstä syntyä synergiaetuja. Yhteinen malli lisää myös talouspolitiikan läpinäkyvyyttä, kun yhteisen mallin johdosta laskelmat on helposti tarkistettavissa.

Mahdollisia kehityssuuntia

On mielenkiintoista nähdä, kuinka SISU-mallin käyttö lähtee käyntiin ja millä aikataululla nykyiset mallit poistuvat käytöstä. Eri maiden mikrosimulointimallien tarkastelu antaa muutamia vaihtoehtoisia kehitysaskeleita, joiden avulla SISU-mallia voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa laajentaa. Alla esittelen niistä kolme.

1. Välilliset verot mukaan

Nykyiset suomalaiset mikrosimulointimallit huomioivat vain välittömän verotuksen ja välillinen verotus (esim. kulutusverot ja valmisteverot) jäävät laskelmien ulkopuolelle. Tämän vuoksi esimerkiksi kehysriihen tulonjakovaikutuksia arvioitaessa välillisen verotuksen vaikutukset estimoitiin toisen aineiston avulla ja yhdistettiin mikrosimulointilaskelmiin vasta lopussa. Välillisten verojen vaikeus on siinä, että niiden estimointi vaatii tiedon eri kotitalouksien kulutustottumuksista. Siksi välillisen verotuksen vaikutukset estimoidaan yleensä kulutustutkimusaineiston avulla, jossa on n. 4000 kotitaloutta. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin SISU-mallin 800 000 henkilöä. Yksi vaihtoehto on jatkaa nykyiseen tapaan ja estimoida välillisen ja välittömän verotuksen vaikutukset erikseen ja laskea vaikutukset yhteen (joka vaatii vahvoja oletuksia). Toinen vaihtoehto olisi estimoida kulutustutkimusaineistosta ”kulutuskorit” eri kotitaloustyypeille ja imputoida nämä tulokset SISU-mallin isoon dataan. Tämäkin vaihtoehto vaatii vahvoja oletuksia, eikä ole täysin selvää kumpi keino vääristäisi tuloksia vähemmän.

2. Julkisten palvelujen huomiointi

Julkiset palvelut voivat vähentää hyvinvointieroja siten, että nämä vaikutukset eivät näy tuloeroissa. Siksi tuloeroestimoinnit voivat johtaa harhaan, jos esimerkiksi osa sosiaalituista korvattaisiin palveluilla siten että pienituloisten hyvinvointi ei muuttuisi. Julkisten palvelujen sisällyttäminen ei kuitenkaan ole myöskään mikään yksinkertainen toimenpide ja vaikutusten estimoiminen vaatii taas paljon vahvoja oletuksia.

3. Työllisyysvaikutusten estimointi

Tämä olisi askel kohti behavioraalista mikrosimulointimallia. Monissa maissa staattisen mikrosimulointimallin ”lisäpalikkana” on työntarjontamalli, jonka avulla voidaan estimoida politiikkamuutosten työllisyysvaikutuksia. Työntarjontavaikutusten estimoiminen voidaan toteuttaa useammalla eri tavalla, joista tulen myöhemmin kirjoittamaan tarkemmin.

Lopuksi (Kuinka politiikkamuutosten vaikutuksia voidaan arvioida?)

Mikrosimulointi on ollut läheisesti mukana omassa tutkimustyössäni. Jostain syystä jokainen tutkimukseni on tarvinnut mikrosimuloinnin apua. Lisäksi yksi merkittävä syy tutkimusvierailuuni on täällä ISERissa kehitetty ja ylläpidettävä EUROMOD-mikrosimulointimalli, joka sisältää kaikkien EU-maiden vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön ja kaikkien maiden taustadatat. EU-tasoinen mikrosimulointimalli mahdollistaa maiden väliset vertailut ja sen avulla voidaan myös tutkia esimerkiksi EU-tasoisen verotuksen vaikutuksia. Voidaan siis sanoa, että mikrosimulointi on lähellä sydäntäni ja odotankin mielenkiinnolla, mitä uusia mahdollisuuksia SISU-malli avaa.

—-

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa kolmen tekstin sarjassa, jossa käsittelen sitä, kuinka vero- ja sosiaaliturvamuutosten vaikutuksia voidaan arvioida. Tässä ensimmäisessä osassa keskityin muutoksia ennen tehtäviin staattisiin laskelmiin, joiden toteuttamisessa mikrosimulointi on oleellisessa osassa. Seuraavassa osassa otetaan mukaan käyttäytymisvaikutukset ja pohditaan mikä olisi paras tapa ennustaa veromuutosten työllisyysvaikutuksia päätöksiä tehtäessä. Kolmannessa osassa käsitellään vaikutusten arviointia sen jälkeen, kun muutokset on toteutettu. Minkälaisilla koeasetelmilla muutosten todellisia vaikutuksia voitaisiin parhaiten tutkia ja mitä sitten, jos satunnaiskokeita ei voida toteuttaa?

Advertisements

4 thoughts on “Mikrosimulointi päätöksenteon apuna

  1. Päivitysilmoitus: Kuinka veromuutosten työllisyysvaikutuksia ennustetaan? | Second-Best World

  2. Päivitysilmoitus: Sosiaaliturvakokeilut (Perustulon vaikutusten tutkiminen) | Second-Best World

  3. Päivitysilmoitus: Verotuksen ja sosiaaliturvan mikrosimulointimalli avoimeen jakoon | Second-Best World

  4. Päivitysilmoitus: Perustulon analyysi – mitä vaikutuksia reformeista tulisi tutkia? | Second-Best World

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s