Talous, -blogit ja tulevaisuus

Voivatko blogit olla hyödyllisiä sekä niiden lukijoille että kirjoittajille? Mitä mahdollisuuksia talousblogit antavat ja onko blogin kirjoittaminen ylipäätään järkevää akateemista uraa harkitsevalle? Mihin suuntaan talousblogit ovat kehittymässä? Edellä on muutamia kysymyksiä, joista käytiin pari viikkoa sitten keskustelua yhdysvaltalaisen Kauffman -säätiön nyt jo viidettä kertaa järjestämässä talousblogistien tapaamisessa. Puhujien joukossa oli mm. Brad Delong,  Joshua Gans , Mark Thoma ja Googlen Hal Varian (koko ohjelma). Puheenvuorot esitettiin luonnollisesti yhdysvaltalaisesta näkökulmasta, mutta ne antoivat pohtimisen aiheita blogien mahdollisuuksista myös Suomessa. Tämän vuoksi onkin hienoa, että puheenvuorot ja paneelikeskustelut ovat edelleen katsottavissa säätiön sivuilla.

Blogien mahdollisuudet

Miksi blogeja kirjoitetaan? Lyhyesti sanottuna siksi, että kirjoittajalla on jotain asiaa. Brad Delong ja Joshua Gans puhuivat siitä, mitä mahdollisuuksia nimenomaan talousblogeilla on nyt ja tulevaisuudessa. Talousblogit voidaan nähdä julkishyödykkeenä, joiden kirjoittajilla on monesti optimistinen tavoite parantaa julkisen keskustelun tasoa tuomalla siihen lisäinformaatiota akateemisen tutkimuksen näkökulmasta.

Gans kutsui monien talousblogistien kirjoittamistapaa ”lohikäärmeiden surmaamiseksi”. Kun julkisuudessa esitetään jokin virheellinen väite, voivat blogien kirjoittajat reagoida tähän nopeasti ja korjata virheellisen väitteen perustellusti. Tämänkaltaisille nopeille uutisreagoinneille on kysyntää ja ne leviävät nopeasti sosiaalisen median kautta. Nopea reagointi vaatii aihepiirin hallintaa ja nopeaa analysointia. Tietotekniikan ja analysointimenetelmien kehittyminen on mahdollistanut entistä nopeamman reagoinnin. Google Scholarin kautta voi varsin helposti löytää käsiteltävään aiheeseen liittyvät tutkimuslähteet ja yhä avoimempi data mahdollistaa asioiden havainnollistamisen. Mitä enemmän yksinkertaisia analysointitapoja tulee tarjolle, sitä parempaa ja nopeampaa uutisanalyysia on blogien kautta mahdollista tehdä. Tässä asiassa talousblogien kehitys linkittyy jossain määrin datajournalismin kanssa. Nyt datajournalisteilla on keinot esittää suuria tietomääriä internetissä havainnollisella tavalla, mutta heiltä saattaa puuttua syvällisempi analysointitaito. Tieteentekijöiltä taas saattaa puuttua datajournalismissa vaadittava ohjelmointitaito. Esimerkiksi osinkoverokeskustelun yhteydessä olisi ollut havainnollista toteuttaa interaktiivinen sovellus, jossa käyttäjä olisi voinut parametreja muuttamalla nähdä kuinka muutokset vaikuttavat eri osingonsaajien verotukseen. Tämänkaltaisen sovelluksen avulla olisi voinut osoittaa Hetemäen verotyöryhmän mallin ja hallituksen lopullisen mallin väliset erot ja sen, kuinka herkkiä tulokset ovat pienille parametrimuutoksille. Idea oli mielestäni hyvä, mutta itseltäni puuttuivat ohjelmointitaidot sen toteuttamiseen.

Talousblogit akatemiassa (voiko blogin kirjoittamisesta olla haittaa uralle?)

Mark Thoma puhui siitä, kuinka talousblogien arvostus on muuttunut akateemisessa maailmassa. Vielä muutama vuosi sitten blogin kirjoittaminen saatettiin nähdä harrastuksena, jolla ei ole suoraa akateemista hyötyä. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut ja monissa yliopistoissa blogin kirjoittaminen listataan saavutuksena. Thoma näkee blogin kirjoittamisella olevan myös monia epäsuoria hyötyjä akateemiselle uralle. Blogien kirjoittaminen auttaa keksimään parempia ja käytännön politiikan kannalta relevantimpia tutkimuskysymyksiä. Blogin kirjoittamisen myötä on pakko seurata aktiivisesti julkisuudessa käytävää keskustelua ja tutkimuskammioon hautautuminen on vaikeampaa. Myös opetuksen suhteen blogin kirjoittaminen helpottaa linkittämään opetettavat asiat ajankohtaisiin uutisiin. Blogin kirjoittaminen pakottaa myös analysoimaan nopeasti, jonka myötä akateemiset tutkijat voivat oppia paremmin ymmärtämään ”käytännön tutkijoiden” (esim. virkamiesten) kohtaamia rajoitteita.

Mark Thoman ohjeet koskivat pääosin professoreita ja muita akateemisella urallaan pidemmälle edenneitä. Entä jatko-opiskelijat? Voiko blogin kirjoittamisesta olla haittaa akateemiselle uralle? Thoman mielestä nykyisin suurin riski liittyy vaihtoehtoiskustannuksiin, eli blogiin käytetty aika on pois tutkimuksesta. Noah Smith (Noahopinion) puhui myös siitä, mitä mahdollisia riskejä blogin kirjoittamisesta voi jatko-opiskelijoille olla. Toki, jos haukkuu blogissaan kaikki tutkimusrahoituksista päättävät tahot, voi sillä olla negatiivinen vaikutus rahoituksen saamisen todennäköisyyteen. Samoin, jos kirjoittaa blogissaan salassa pidettävistä asioista, voivat uranäkymät olla aika heikot. Paljon riippuu myös siitä, mistä kirjoittaa ja kuinka provokatiivisesti kirjoittaa. Ajankäytön suhteen Noah Smith ei ole Thoman kanssa samaa mieltä. Yhden blogitekstin kirjoittaminen vie 1-2 tuntia, joten kyse ei ole merkittävästä menetyksestä etenkin kun suurin osa blogin ajatustyöstä tapahtuu ”vapaa-ajalla”. Noah Smith näki jatko-opiskelijoiden talousblogien yleistymisen myös yhdeksi uran suhteen turvallisuutta luovaksi tekijäksi. Kun yhä useampi bloggaa, ei blogia pitäminen ole enää niin erikoinen asia rekrytointitilanteessa. Blogin kirjoittamisella voi olla myös positiivisia vaikutuksia näkyvyyden ja kontaktien kautta, mutta kenenkään ei kannata kirjoittaa blogia näiden mahdollisten positiivisten vaikutusten vuoksi. Blogeja kirjoitetaan, koska kirjoittajilla on halu/tarve ottaa kantaa ja blogien kirjoittaminen toimii ajattelun välineenä.

Talousblogit Suomessa

Akateeminen maailma on kansainvälinen ja tutkimustoiminta tapahtuu taloustieteessä lähes poikkeuksetta englanniksi. Miksi siis kirjoittaa blogia suomeksi? Tälle on mielestäni monta hyvää syytä. Ensinnäkin Suomessa ajankohtaiset asiat vaativat kommentointia ja ne vaativat kommentointia suomeksi. Instituutioiden tunteminen on erittäin tärkeää ja tämän vuoksi oman maan asioiden kommentointi on huomattavasti helpompaa ja sen myötä myös asiantuntevampaa. Suomenkielisen blogin ylläpitäminen auttaa myös ylläpitämään suomenkielen taitoja tieteellisessä keskustelussa. Koska taloustieteellinen tutkimus tehdään englanniksi, on hyödyllistä ”pakottaa” itsensä selittämään tutkimustuloksensa yleistajuiseksi suomeksi.

Akateemisten tutkimusten yleistajuistaminen on mielestäni kokonaisuudessaan tärkeä tehtävä. Tämän lisäksi blogien ”lohikäärmeiden surmaus” voidaan laskea osaksi yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävää.

Suomessa talousblogeja on vielä hyvin vähän ymmärrettävistä syistä. Akateeminen talousblogi on akateemisen talousbloggauksen suhteen Suomessa aika monopoliasemassa. Taloustieteen jatko-opiskelijoiden suhteen lukumäärät eivät näytä kovin paljoa paremmilta. Itseni lisäksi tiedän ainoastaan Allan Seurin ylläpitävän aktiivista blogia (Harhala). Vinkatkaa ihmeessä, jos tiedätte muita kirjoittajia. Lisäksi otan mielelläni vastaan suosituksia suomalaisista talousblogeista, joita kannattaisi seurata.

Omat syyni blogin kirjoittamiseen ovat melko samankaltaisia Noah Smithin kanssa. Pääsyy blogin kirjoittamiseen on ajattelu kynän/näppäimistön avulla. Ensimmäinen kimmoke blogin kirjoittamiseen tuli reilu vuosi sitten perustulokeskustelun myötä, kun koin että julkisesta keskustelusta puuttui olennaisia näkökulmia perustulon ja työnteon kannustinten välisestä suhteesta.  Tämän säännöllisemmän blogin perustin viime syksynä, kun Englantiin muuttamisen jälkeen tarvitsin korvikkeen ajankohtaisia aiheuta käsitteleville kahvipöytäkeskusteluille. Blogin kirjoittaminen on toiminut hyvänä kannustimena seurata aktiivisesti suomalaista talouspolitiikkaa. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä kuinka blogikulttuuri Suomessa kehittyy ja syntyykö Suomeen aktiivista talousblogiyhteisöä. Saataisiinko muutaman vuoden kuluttua Suomesta koottua talousblogaajia samankaltaiseen tapaamiseen, joita Kauffman -säätiö on järjestänyt Yhdysvalloissa jo viisi vuotta? Jos ei, niin saataisiinko kasaan edes tapaaminen tuopin äärellä Jyväskylän kesäpäivillä?

Mainokset

One thought on “Talous, -blogit ja tulevaisuus

  1. Soininvaaran blogissa on aika paljon seuraamisen arvoisia talousasioita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s