Paluu

Disclaimer: tämä teksti ei sisällä taloustieteellisiä oivalluksia tai talouspoliittisia keskustelunavauksia. Kirjoituksen loppupuolella on kuitenkin käytännön ohjeita verosuunnitteluun.

Tutkimusvierailuni Englannissa päättyy huomenna, kun lennämme perheen kanssa takaisin Suomeen. Yhdeksän kuukauden vierailu on tuntunut melko lyhyeltä ajalta, mutta sinä aikana olen oppinut paljon. Samaan aikaan Suomi on muuttunut entistä paremmaksi maaksi tutkijan näkökulmasta katsottuna.

Dataa saa aina odottaa

Vierailin Essexin yliopistossa sijaitsevassa Institute for Social and Economic Research (ISER) -tutkimuslaitoksessa. Essexin yliopisto ei rankinglistojen kärjessä komeile, mutta tutkimuspuolella yliopisto on melko arvostettu osittain juuri ISERin tutkimuspanoksen myötä. ISER on monialatutkimuslaitos, joten laitoksessa on taloustieteilijöiden lisäksi mm. sosiologeja ja kyselytutkimusmetodologiaan erikoistuneita tutkijoita (ISERissa ylläpidetään Britannian Understanding Society -pitkittäiskyselytutkimusta). Monialainen tutkimuslaitos tuo mukanaan tuoreita kommentteja/kysymyksiä eri alojen tutkimuksiin. Tosin sosiologit vaikuttivat välillä melko tuskastuneilta taloustieteilijöiden jatkuviin kyselyihin tutkimusten identifikaation suhteen.

Itselleni pääsyy vierailukohteen valintaan oli ISERissa kehitetty ja ylläpidettävä EUROMOD-mikrosimulointimalli, jonka avulla teen tutkimusta eri vero-/sosiaaliturvareformien työllisyysvaikutuksista eri EU-maissa. Hain mallin käyttölupaa n. vuosi sitten ja luvan kaikkiin tausta-aineistoihin sain vasta maaliskuussa. Dataa saa siis odottaa täälläkin, mutta onneksi sain Britannian datan käyttööni jo syksyllä. Vierailuni aikaan sattui myös kyseisen mikrosimulointimallin kokonaisuudistus, joka valmistui viimeisenä työpäivänäni viime perjantaina. Onneksi käyttöluvat eivät ole vierailuuni sidottuja, vaan mallin käyttö onnistuu myös Suomeen paluuni jälkeen.

Dataa saa aina odottaa … mutta onneksi Suomessa odotusaika lyhenee. Uuden tilastolain myötä tutkijoiden mahdollisuudet saada Tilastokeskuksen aineistoja käyttöönsä parantuvat, kun ns. välillisen tunnistamisen ehto poistuu. Tämä tarkoittaa sitä, että aineistoissa voi olla pienissä kunnissa asuvia suurituloisia tarkoilla muuttujatiedoilla, vaikka tämä mahdollistaisi henkilöiden välillisen tunnistamisen. Uusi tilastolaki mahdollistaa siis tutkimuksia entistä paremmalla datalla ja koska välillisen tunnistamisen suojausta ei enää tarvitse tehdä, saadaan datat toivottavasti myös entistä nopeammin tutkijoiden käyttöön.

Digilehdet ovat uutisaddiktin pelastus

Koska vierailuni Englannissa oli määräaikainen, halusin pysyä kärryillä siitä, mitä Suomessa tapahtuu. Seuraan aktiivisesti talouspolitiikkaa eri medioiden välityksellä ja digilehtien kehityksen myötä Suomen tapahtumien seuraaminen oli helppoa myös Englannissa. Aamukahvini nautin edelleen Hesarin kanssa, tosin nyt iPad-versiona. Hesarin lisäksi digiversioina tuli luettua Suomen Kuvalehteä ja Talouselämää. Kun tähän yhdisty vielä suomalaisen tv:n katsomisen tietokoneen kautta, niin välillä tuntuu kuin Suomesta ei olisi poistunutkaan.

BBC ja brittisanomalehtiä on tullut seurattua jonkin verran, mutta valitettavan paljon tämä katselu on painottunut lasten toivomiin kanaviin. Heidän ”kulttuurishokkiaan” on lievittänyt se, että täällä näkyy monet samat lasten sarjat kuin Pikku Kakkosessakin.

Jatko-opiskelijan vero-optimointia

Verotutkijan kannalta on ollut hyödyllistä tutustua syvällisemmin myös muiden maiden verojärjestelmiin. Instituutioiden tunteminen on tärkeää ja muiden maiden aineistoja käytettäessä saattaa helposti tehdä virheitä, jos ei tunne maan lainsäädäntöä. Britannian verojärjestelmään olen saanut nyt käytännön kokemusta, koska siirryin vierailuni ajaksi Britannian verojärjestelmän piiriin. Tilastoissa menen siis samaan kastiin jääkiekkoilijoiden kanssa, joiden ”kuuden kuukauden säännön” hyväksikäytöstä mediassa käydään silloin tällöin keskustelua.

Tähän asti seikkailuni paikallisen verojärjestelmän kanssa on mennyt hyvin. Olen onnistunut saamaan online veroilmoituspalvelun käyttööni ja tekemään alustavan veroilmoituksen. Koska Britanniassa verovuosi ei suinkaan ole kalenterivuosi, vaan toukokuusta toukokuuhun, saan tietää lopulliset veroni vierailun ajalta vasta vuoden loppupuolella.

Vero-optimoinnin suhteen Britannia ei ole täysin optimaalinen vierailukohde. Toki verotus on täällä Suomea kevyempää, mutta verosuunnittelun suhteen yliopiston palkkalistoilla olevan jatko-opiskelijan kannattaa valita vierailukohteeksi ennemmin Yhdysvallat. Siellä kun ei ymmärtääkseni näin pienistä ulkomaantuloista tarvitse veroja maksaa ollenkaan.

Onko tutkijavaihdosta hyötyä?

Suomessa jatko-opiskelijoita kannustetaan vierailemaan ulkomailla. Onneksi myös rahoitusvaihtoehtoja on melko hyvin olemassa ja useat säätiöt myöntävät apurahoja tutkimusvierailuita varten. Apurahoja hakiessa olisi tosin hyvä olla vierailupaikka jo varmistettuna. Vierailupaikan löytämisessä melko suuri vastuu on professoreilla. Suuri osa vierailupaikoista järjestyy kontaktien avulla. Itselläni oli kontakti ISERiin, jonka avulla vierailupaikka järjestyi. Tosin ISERissa on jatkuvasti vierailijoita, jonka vuoksi sinne on myös virallinen hakuproseduuri.

Vaikka tutkimusvierailu on jatko-opiskelijoille yleistä Suomessa, niin se ei ole sitä kaikkialla muualla. Olen jakanut työhuoneeni Saksan CESifo:sta olevan jatko-opiskelijan kanssa ja hän on kertonut olevansa oman yksikkönsä yksi ensimmäisistä vaihtoon lähteneistä.

Lienee turhaa korostaa kaikkia tutkimusvierailun hyötyjä. Uudessa paikassa saa uusia näkemyksiä omiin tutkimuksiin. Samalla pääsee keskustelemaan uusien ihmisten kanssa omista tutkimusideoista. Suomen ekonomistipiirit ovat melko pienet ja on hyödyllistä saada laajasti kontakteja ulkomailla. On paljon tutkimusaiheita, joihin on vaikea saada ohjausta Suomesta. Siksi vierailu voi laajentaa omaa näkökulmaa ja tuoda toivottavasti mukanaan myös uusia ideoita.

Mitä Suomessa odottaa?

Suomessa odottaa kesä (toivottavasti). Oman tutkimukseni suhteen vietän pari kuukautta hiljaiseloa, kun vietän kesän kotona lasten kanssa. Tämän vuoksi blogin päivitystahti saattaa myös hieman hidastua ja kirjoituksiin saattaa tulla enemmän ”experimental economics with children”-näkökulmaa. Elokuussa odottaa sitten paluu työhuoneelle ja uusien tutkimusten pariin. Elokuussa odottaa myös viikon mittainen konferenssimatka Sisiliaan.

Tutkimusvierailu Englannissa on ollut hieno kokemus sekä tutkimuksellisesti että henkilökohtaisesti. Silti Suomeen on mukava palata. Olen kaivannut suomalaisia kahvipöytäkeskusteluita ajankohtaisista asioista. Toki täällä on päässyt keskustelemaan brittipolitiikasta, mutta niihin keskusteluihin oma kontribuutioni on luonnollisesti hieman heikkoa. Onneksi eurokriisi on ollut aihe, josta saa aina aikaan mukavan keskustelun saksalaisten ja italialaisten kollegoiden kanssa.

Suomeen on mukava palata ja suomalaisia kollegoita on taas mukava tavata. Onneksi tuttuja pääsee näkemään jo melko pian Jyväskylän perinteisessä taloustieteen kesäseminaarissa. Siellä pääsen myös esittelemään ensimmäisiä tuloksia siitä, mitä olen Englannissa vuoden aikana saanut aikaiseksi.

Nyt siis ”Bye Bye England, Hello Finland”!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s