Perustulon työllisyysvaikutukset

Viime viikolla Jyväskylässä järjestettiin taloustutkijoiden kesäseminaari, johon itsekin osallistuin kahdella esityksellä. Tällä kertaa seminaarin ohjelmaan sisältyi myös kaksi perustuloa käsittelevää sessiota. Näistä toisessa puhuin perustulon arvioiduista työllisyysvaikutuksista. Koska kyseessä on ajankohtainen aihe, ajattelin laittaa esitykseni yleiseen jakoon. Siksi alta löytyvät esitykseni kalvot ja tiivistelmä siitä, mistä seminaarissa puhuin.

 

Johdanto

Perustulon positiiviset työllisyysvaikutukset ovat yksi usein toistuva peruste perustulon kannattamiseksi. Perustulo nähdään keinona poistaa kannustinloukkuja ja parantaa työllisyyttä. Alla on esimerkiksi muutama sitaatti perustulon työllisyysvaikutuksista eri puolueiden edustajilta:

“Perustulo veisi kohti täystyöllisyyttä” – Outi Alanko-Kahiluoto & Ville Niinistö (VIHR) / HS 28.3.2012

“Byrokratian esteitä poistava perustulo nostaisi työllisyysastetta, sillä perustulon ansiosta kaikki lyhytaikainenkin työ olisi aina kannattavaa” – Outi Alanko-Kahiluoto (VIHR) / Vihreä blogi 1.2.2013

“Perustulo lisäisi työn tarjontaa” – Lasse Männistö (KOK) / lassemannisto.fi  5/2012

“Poistamalla tuloloukkuja perustulo myös parantaa työllisyyttä” – Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kannanotto 18.11.2012

Perustuloa markkinoidaan siis positiivisilla työllisyysvaikutuksilla, mutta toistaiseksi markkinoinnin tueksi ei ole esitetty mitään laskelmia perustulon vaikutuksista työnteon kannustimiin ja työllisyyteen. Taloustieteellisten menetelmien avulla voidaan kuitenkin tehdä ennusteita siitä, kuinka eri vero- ja sosiaaliturvareformit vaikuttaisivat työn tarjontaan (lisätietoa kyseisistä menetelmistä: Kuinka veromuutosten työllisyysvaikutuksia ennustetaan). Myös perustulon työllisyysvaikutuksista on tehty taloustieteellisiä ennusteita eri maissa. Seuraavaksi teenkin lyhyen yhteenvedon siitä, minkälaisia vaikutuksia perustuloreformeilla on eri maissa ennustettu olevan.

Tutkimuksia perustulon työllisyysvaikutuksista

Alla on tiivistetty useiden tutkimusten tuloksia perustulon työllisyysvaikutuksista. Tarkempia lukuja löytyy esityskalvoista ja alkuperäisistä tutkimuksista.

Saksa

Saksassa on tutkittu parissakin eri tutkimuksissa tietyn perustuloehdotuksen vaikutuksia työllisyyteen. Kyseisessä perustuloehdotuksessa perustulon suuruus olisi aikuisille 600 € ja lapsille 300 €. Perustulon rahoittamiseksi tutkimuksissa on tarkasteltu kahta eri verojärjestelmää, joista ensimmäisessä veroaste olisi 50 % alle 1600 euron kuukausituloille ja 61,4 % sitä suuremmille tuloille. Toisessa verojärjestelmässä veroaste olisi 80 % alle 1000 euron kuukausituloille ja 34,9 % sitä suuremmille tuloille. Molemmissa verojärjestelmissä luovuttiin Saksan nykyisestä puolisoiden yhteisverotuksesta. Puolisoiden yhteisverotus heikentää naisten työnteon kannustimia, joten siitä luopuminen lisää naisten kannustimia työllistyä.

Perustulouudistuksella arvioitiin olevan negatiivinen kokonaisvaikutus työllisyyteen. Negatiivinen työllisyysvaikutus johtuu pääosin siitä, että perustulon myötä yhä useampi nainen jää kotiin. Perustulo vähentää naisten työn tarjontaa niin paljon, että kokonaisvaikutus tehtyihin työtunteihin on negatiivinen, vaikka perustulo samanaikaisesti lisää joidenkin miesten työn tarjontaan. Tulokset eivät muutu, vaikka laskelmissa otettaisiin huomioon laajemmat dynaamiset vaikutukset (esim. lisääntynyt kulutus), vaan kokonaisvaikutus työllisyysasteeseen ja kokonaistyöaikaan on edelleen negatiivinen.

Tutkimukset:
Colombo, G., Schnabel, R., Schubert, S. (2008). Basic Income Reform in Germany: A Microsimulation-AGE Analysis. mimeo:
Horstschräer, J., Clauss, M., Schnabel, R. (2010). An unconditional basic income in the family context: Labor supply and distributional effects. ZEW Discussion Papers, No. 10-091

Espanja

Espanjassa arvioitiin sikäläisen behavioraalisen mikrosimulointimallin toimintaa ennustamalla erilaisten perustuloreformien työllisyysvaikutuksia. Perustulon suuruus vaihteli 140€:n ja 390 €:n välillä. Pienemmillä perustuloilla ei havaittu merkittäviä työllisyysvaikutuksia, mutta suuremmilla perustuloilla ennustettiin olevan negatiivinen vaikutus kokonaistyötunteihin. Suurimmalla perustulolla (390€) kokonaistyötuntien arvioitiin laskevan 4,3 prosentilla.

Tutkimus:
Labeaga, J., Oliver, X., Spadaro, A. (2008). Discrete choice models of labour supply, behavioural microsimulation and the Spanish tax reforms. Journal of Economic Inequality 6:247–273.

Australia

Australiassa arvioitiin kahta eri perustuloreformia, joista toisessa perustulo asetettiin silloisten minimietuuksien tasolle ja toisessa sosiaaliturvan tasoa leikattiin 46 prosentilla. Näille kahdelle reformille tasapainottavat tuloveroasteet olivat 55 % ja 30 %.

Nykyisten minimietuuksien tasoisella perustulolla arvioitiin olevan negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Tässä tapauksessa sekä miesten että naisten työllisyyden arvioitiin heikkenevän, mutta suurin negatiivinen vaikutus perustulolla oli Australiassakin pariskunnissa asuvien naisten työllisyyteen.

Sosiaaliturvaa noin puoleen nykyisestä leikkaava perustulouudistus sai aikaan sen sijaan positiivisia työllisyysvaikutuksia. Tässä tapauksessa suurimmat vaikutukset olivat yksinasuvilla miehillä. On kuitenkin syytä huomioida, että syy positiivisiin työllisyysvaikutuksiin oli sosiaaliturvan merkittävä leikkaaminen, ei perustuloon siirtyminen.

Australiassa arvioitiin myös kuinka suuri merkitys käyttäytymisvaikutuksilla on perustulon rahoittamiseen. Esimerkiksi nykyisten minimietuuksien suuruisen perustulon budjettivaikutus ennen käyttäytymisvaikutuksia oli + 500 milj. $, mutta käyttäytymisvaikutusten huomioimisen jälkeen budjettivaikutus painui 8900 milj. $ miinukselle. Käyttäytymisvaikutusten huomioiminen on siis tärkeää perustulon rahoitusta pohdittaessa.

Tutkimus:
Scutella, R. (2004). Moves to a Basic Income-Flat Tax System in Australia: Implications for the Distribution of Income and Supply of Labour. Melbourne Institute Working Paper No. 5/04.

Iso-Britannia / Italia / Portugali / Tanska / Norja

Ugo Colombino et al. ovat tehneet useita tutkimuksia eri perustulomallien optimaalisuudesta. Heidän tarkoituksenaan on vertailla eri sosiaaliturvareformeja eri maissa ja löytää jokaiselle maalle optimaalinen reformi. Tässä tapauksessa perustulon työllisyysvaikutukset ovat siis vain pieni sivupolku heidän tutkimuksessaan, jossa tarkastelujoukkona on pariskunnissa asuvia miehiä ja naisia. Perustulosta tutkimuksissa käsitellään useita eri malleja. Vaikutukset ovat kuitenkin lähes yhtenäisiä.

Lähes kaikissa maissa kaikilla perustulomalleilla arvioidaan olevan negatiivisia työllisyysvaikutuksia sekä miehille että naisille. Tanska on kuitenkin poikkeus maiden joukossa ja siellä perustulolla arvioitiin olevan positiivisia vaikutuksia työn tarjontaan sekä miehille että naisille.

Tutkimukset:
Colombino, U. (2009). Evaluating Alternative Basic Income Mechanisms. A Simulation for European Countries. Discussion Papers No. 578. Statistics Norway
Colombino, U., Locatelli, M., Narazani, E., O’Donoghue, C. (2010). Alternative Basic Income Mechanisms: An Evaluation Exercise With a Microeconometric Model. Basic Income Studies 5(1).

Perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa

Väitteet perustulon positiivisista työllisyysvaikutuksista eivät saa kovin paljoa tukea kansainvälisistä tutkimuksista. Perustulon työllisyysvaikutukset riippuvat hyvin paljon siitä, minkälaista perustuloa ehdotetaan. Perustulomallit voidaan jakaa kolmeen luokkaan sen mukaan, kuinka paljon ne korvaavat nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää:

1. Perustulo korvaa kaikki tuet (sosiaaliturvan taso ennallaan)
– ongelma: rahoittamiseksi tarvittaisiin korkea veroaste

2. Perustulo korvaa kaikki tuet (sosiaaliturvan taso heikkenee)
– työnteon kannustinten paranemisen syynä on sosiaaliturvan heikkeneminen

3. Perustulo korvaa vain osan tuista (sosiaaliturvan taso ennallaan)
-ongelma: perustulon päälle maksettavat tuet aiheuttavat yhä kannustin-/byrokratialoukkuja

Suomessa ehdotetut perustulomallit ovat pääasiassa kuuluneet viimeiseen luokkaan ja perustulon lisäksi maksettaisiin edelleen mm. toimeentulotukea, asumistukea ja ansiosidonnaisia työttömyysetuuksia. Koska toimeentulotuki ja asumistuki ovat merkittäviä syitä kannustinloukkuihin, ei näiden osittaisten perustulomallien avulla kyetä poistamaan kannustin-/byrokratialoukkuja eikä niiden myötä työnteosta tule aina kannattavaa. Toki perustulo parantaisi joidenkin ryhmien (mm. opiskelijoiden) työnteon kannustimia, mutta kannustinloukut eivät kokonaan poistuisi.

Johtopäätökset

Suomesta puuttuu tällä hetkellä perustulon kokonaisehdotus, jossa kerrottaisiin kuinka asumistukea/toimeentulotukea täytyisi muokata, jotta se olisi yhteensopiva perustuloreformin kanssa. Nykyisten osittaisten perustulomallien arvioiminen on hieman hankalaa, koska niissä jätetään paljon asioita huomioimatta.

Suomesta puuttuu tällä hetkellä myös käyttäytymisvaikutukset huomioiva mikrosimulointimalli, joka mahdollistaisi perustulon työllisyysvaikutusten ennustamisen. Tämän suhteen on kuitenkin tapahtumassa edistystä ja uskoisin että muutaman vuoden päästä Suomessakin on käytössä mikrosimulointimalli, joka mahdollistaa vero- ja sosiaaliturvareformien käyttäytymisvaikutusten ennustamisen.

Perustulon työllisyysvaikutukset ovat vain yksi näkökulma perustuloon. On monia muita syitä perustulon kannattamiseen. Monet esitetyistä tutkimuksista estimoivat, että perustulolla olisi tulonjakoa tasaava vaikutus. Yhteiskunnan tulonjakopreferenssit määrittävät sen, kuinka paljon työllisyyttä ollaan valmiita ”uhraamaan” tulonjaon vuoksi. Perustulon rahoitusta arvioitaessa työllisyysvaikutusten huomiointi on kuitenkin tärkeää.

Nykytiedolla on vaikea sanoa, mitkä olisivat perustulon työllisyysvaikutukset Suomessa. Kansainvälisiin tutkimuksiin tutustumisen jälkeen en ainakaan itse uskaltaisi väittää perustulon parantavat työllisyyttä, kun tulokset ovat olleen pikemminkin päinvastaisia. Tässäkin tapauksessa tutkimusmenetelmien kehittyminen ja poliitikoiden asiantuntijaresurssien vahvistaminen voivat edistää julkista keskustelua. Siinä vaiheessa, kun vero- ja sosiaaliturvareformien työllisyysvaikutuksia on mahdollista ennustaa, tarvitaan alussa esitettyjen perustulositaattien tueksi muutakin kuin vahvaa uskoa.

Advertisements

5 thoughts on “Perustulon työllisyysvaikutukset

  1. Meikäläisestä hyvin jäykästä sosiaaliturvamallista perustuloon siirtyminen olisi niin radikaali uudistus että näin mikrosimulointia huonosti tuntevana vähän ihmettelen miten mikään olemassaoleva malli pystyisi luotettavasti ennustamaan dramaattisesti lisääntyvän joustavuuden vaikutuksia työmarkkinoihin. Nykyisinhän satunnaisten työkeikkojen tekeminen ei yksinkertaisesti ole järkevää työttömälle, eikä asiassa ole kyse pelkästään rahasta vaan myös paperisodasta ja tuleviin tukipäätöksiin liittyvästä epävarmuudesta.

    Sellainenkin huomio tulee mieleen, että jos ajatellaan työttömyyden kaikkia haittoja, ei pelkästään yhden työntekijän menetettyä työpanosta ja hänelle maksettuja etuuksia, voisi ajatella että jos kahden tulonsaajan perheissä yhä useampi nainen jää kotiin mutta samaan aikaan yksinasuvien työllisyys paranee, kyseessä on parannus nykytilaan vaikka työllisyys itsessään ei muuttuisi.

    Asiasta varmasti käydäänkin keskustelua simulointimallien tutkijoiden keskuudessa, mutta itse olisin aihetta kovin hyvin tuntematta taipuvainen ajattelemaan että perustulo on rakenteellisena muutoksena niin suuri että sitä pitäisi testata alueellisena tms. kokeiluna eikä pelkästään simulointina jotta saataisiin kunnollinen käsitys sen kokonaisvaikutuksista.

  2. On toki asioita, joita mikrosimuloinnin kaltaisilla ex ante -arvioilla on vaikea ennustaa. Yksi näistä on järjestelmän yksinkertaistamisen/läpinäkyvyyden lisäämisen vaikutus. Tällä on työn tarjontaan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Perustuloon siirtyminen lisäisi joidenkin sosiaaliturvan varassa olevien etuustasoja, koska nykyisin kaikki eivät hae kaikkia tukia, joihin he olisivat oikeutettuja. Toisaalta taas sosiaaliturvan yksinkertaistaminen vähentäisi työllistymisen aiheuttamaa byrokraattista taakkaa. Nämä joustavuuden lisääntyminen ja työllistymisen byrokratian poistuminen koskevat tietenkin lähinnä niitä malleja, joissa perustulo korvaisi kaikki nykyiset sosiaalietuudet. Suomessa esitetyillä perustulomalleilla tämänkaltaisia vaikutuksia ei samassa määrin olisi, koska työllistyminen aiheuttaisi edelleen byrokraattista taakkaa perustulon päälle maksettavien etuuksien takia.

    En usko kenenkään olevan sitä mieltä, että behavioraalisten mikrosimulointimallien avulla voitaisiin täydellisesti ennustaa laajojen sosiaaliturvareformien työllisyysvaikutuksia. Ne ovat kuitenkin askel parempaan suuntaan mutu-arvioihin verrattuna. Nämä laskelmat eivät myöskään ole mitenkään vaihtoehtoisia alueellisille kokeiluille / satunnaiskokeille. Varmaan jokainen taloustieteilijä ottaisi mielellään vastaan mahdollisuuden järjestää sosiaaliturvasta/verotuksesta satunnaiskokeita, mutta nykyisen perustuslain aikana ne ovat Suomessa enemmänkin utopiaa kuin realistisia vaihtoehtoja. Alueellisiin kokeiluihin liittyy puolestaan omat ongelmansa, joista olen kirjoittanut aikaisemmin (Sosiaaliturvakokeilut (Perustulon vaikutusten tutkiminen)).

    Mielestäni suuren sosiaaliturva-/vero optimaalinen toteuttamisjärjestys menisi siis seuraavasti:
    1. Staattiset laskelmat (vaikutukset valtion budjettiin, tulonjakoon ja työnteon kannustimiin)
    2. Behavioraaliset laskelmat (vaikutukset työllisyyteen –> dynaamiset kustannusvaikutukset)
    3. Kokeilu (satunnaiskoe / alueellinen kokeilu)
    4. Käyttöönotto
    5. Seuranta / vaikuttavuusarviointi
    6. Reformin muokkaaminen tutkimustulosten perusteella (–> siirrytään kohtaan 1).

  3. Onko malleissa otettu huomioon työllistymisen kitkakustannuksia, vai oletetaanko ne nykytilanteessa nollaksi? Suomen osaltahan merkittäviä työllistymistä haittaavia tekijöitä ovat puhtaan tulotasoloukun lisäksi säädösriskit, jotka johtuvat siitä, etteivät edes viranomaiset osaa tulkita sosiaaliturvan säädösviidakkoa. Jos nämä oletetaan nollaksi on simulointiin käytetty työ myös nollan väärtiä, koska mallien käytösalgoritmit eivät vastaa ihmisten arkielämässä käyttämiä heuristiikkoja.

    • Rakenteellisissa työntarjontamalleissa voidaan ottaa huomioon myös ei-rahallisia kustannuksia ja näin useimmiten tehdäänkin. Yleisin tapa tähän on se, että malliin lisätään termi, joka kuvaa työllistymisen ”kiinteitä kustannuksia”. Näihin kustannuksiin sisältyvät myös ei-rahalliset kustannukset, kuten byrokratiakustannukset. Samalla tavalla voidaan myös mallintaa sosiaaliturvan vastaanottamiseen liittyvä stigma.

  4. Päivitysilmoitus: Kannustinloukkujen purkamiskeinot | Second-Best World

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s