Talouspoliittinen kesälukemisto

Lomalla on aikaa lukea. Kaunokirjallisuuden lisäksi kesälukemistoon voi sisällyttää leppoisaa asiakirjallisuutta. Alla listaan muutamia vero-/talouspolitiikkaan liittyviä kirjoja/artikkeleita, jotka sopivat varsin hyvin mökille/uimarannalle.

1. Tuoretta suomalaisnäkemystä talous-/veropolitiikasta

Alkuperäinen ajatus tämän lukulistan kasaamiseen tuli loppukeväästä, kun Valtiovarainministeriö ja VATT julkaisivat viikon sisällä kaksi mielenkiintoista keskustelualoitetta, jossa käsiteltiin käytännön talouspolitiikkaa taloustieteen oppien kautta. VM:n raportti ”Julkisen talouden kestävyys ja rakenneuudistukset” käsittelee Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta. Raportissa esitellään laskelmia kestävyysvajeen koosta ja lisäksi raportissa käsitellään muutamia vaihtoehtoisia reformeja, joilla kestävyysvajetta voitaisiin helpottaa.

VATT:n raportti ”Hyvän veropolitiikan perusteet” pyrkii kansantajuistamaan taloustieteen veropoliittisia oppeja. Raportin sisältö pohjautuu melko paljon Iso-Britanniassa toteutetun Mirrlees Review:n tuloksiin. VATT:n raportissa keskustellaan siitä, kuinka veropolitiikkaa tulisi tehdä, mitä tavoitteita eri verolajeille tulisi asettaa ja mitä käytännön veropolitiikka voisi oppia taloustieteellisestä tutkimuksesta.

Yhdessä VM:n ja VATT:n raportit muodostavat hyvän ja helppolukuisen lukupaketin. Näistä asioista kirjoitetaan valitettavan vähän suomeksi, joten pyrkimykset taloustieteen oppien kansantajuistamiseen ja talouspoliittisen keskustelun tietopohjan vahvistamiseen ovat erittäin kannatettavaa kehitystä.

2. Mirrlees Review

VATT:n raportin sisältö pohjautuu Britanniassa muutama vuosi sitten tehdyn Mirrlees Review:n tuloksiin. Mirrlees Review oli Iso-Britannian ”Hetemäen verotyöryhmä”, jonka kirjoittajakunta koostui monista taloustieteen ”isoista nimistä”. Loppuraportti koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen ”Dimensions of Tax Design” koostuu taloustieteellisistä tutkimuksista, joissa käsitellään eri veromuotojen vaikutuksia. Toinen osa ”Tax by Design” pyrkii tuomaan taloustieteen opit käytännön veropolitiikkaan. Siinä keskustellaan siitä, millainen on hyvä verojärjestelmä ja esitetään reformeja, joilla Ison-Britannian verojärjestelmää voitaisiin muokata taloustieteen näkökulmasta optimaalisempaan suuntaan.

3. From Optimal Tax Theory to Tax Policy

Robin Boadwayn kirja ”From Optimal Tax Theory to Tax Policy: Retrospective and Prospective Views” käsittelee taloustieteellisen verotutkimuksen kehitystä. Kirjassa käydään läpi useita optimiveromalleja ja keskustellaan siitä, mitä käytännön veropolitiikka voisi näistä malleista oppia. Optimiveromallien oppeja sovellettaessa on huomioitava malleihin sisältyvät (vahvat) oletukset ja Boadwayn kirja tuo mielestäni hyvin esille optimiveromallien mahdollisuudet ja niihin liittyvät rajoitteet.

Boadway keskustelee myös tuoreemmista kehityssuunnista ja kirjan lopussa käsitellään sitä, mihin optimiverotutkimus on tulevaisuudessa menossa. Boadway käsittelee mm. mitä behavioraalisen taloustieteen ja poliittisen taloustieteen opit voisivat tuoda optimiveromalleihin. Kirjassa keskustellaan myös siitä, tulisiko optimiveromalleissa ottaa huomioon käytännön veropolitiikassa vallitsevat ”poliittiset rajoitteet”. Näiden rajoitteiden vuoksi optimiveromallien suosittelemia veroreformeja on monesti käytännössä vaikeaa (tai jopa mahdotonta) toteuttaa.

Kirja sisältää monia optimiveromalleja kaavoineen, joten se voi vaikuttaa hieman liian vaikealukuiselta laiturilukemiseksi. Halutessaan matemaattisemmat osiot voi kuitenkin ohittaa ja keskittyä oletuksiin ja johtopäätöksiin.

4. Artikkeleita taloustieteen ja käytännön veropolitiikan välisestä suhteesta

Kirjojen lisäksi veropoliittisia suosituksia on esitetty monissa taloustieteellisissä artikkeleissa. Yksi mielenkiintoinen artikkelipari on Journal of Economic Perspectives:ssa julkaistut Mankiw, Weinzierl & Yagan (2009): “Optimal Taxation in Theory and Practice”  ja Diamond & Saez: (2011): “The Case for a Progressive Tax: From Basic Research to Policy Recommendations”. Artikkelipari on mielenkiintoinen, koska niissä esitetyt suositukset poikkeavat toisistaan huomattavasti. Erot voivat johtua siitä, että artikkelien kirjoittajat sijoitetaan useimmiten eri päihin poliittisella spektrillä. Diamond & Saez -paperi onkin pääasiassa kommentti-/kritiikkipuheenvuoro vanhemmalle Mankiw et al. paperille. Osin erot suosituksissa johtuvat erilaisista oletuksista ja osin erilaisista tavoitteista. Koska optimaalinen tuloverojärjestelmä on tasapainottelua verojärjestelmän tehokkuuden (minimoidaan negatiivisia käyttäytymisvaikutuksia) ja tulonjaon välillä, riippuu optimaalisen verojärjestelmän muoto siitä, kuinka paljon yhteiskunta arvostaa tulonerojen tasaamista.

Edellä mainittujen artikkelien lisäksi Jacobs (2012): ”From Optimal Tax Theory to Applied Tax Policy” on mielenkiintoinen katsaus aihepiiriin ja on aiheesta toki myös pohjoismaalaista kirjallisuutta, esim. Pirttilä & Selin (2011): ”Tax Policy and Employment: How Does the Swedish System Fare?” ja jossain määrin myös Hetemäen verotyöryhmän loppuraportti (mutta etenkin sen tausta-artikkelit).

5. Keskustelua oikeudenmukaisuudesta

Millainen olisi oikeudenmukainen verojärjestelmä? Verotuksen oikeudenmukaisuus on usein esitetty tavoite, mutta oikeudenmukaisuuden tarkempi määrittely jätetään usein tekemättä. Optimiveromallit ovat monesti ”welfaristisia”, eli yhteiskunnan tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvinvointifunktion maksimointi. Tämä hyvinvointifunktio on puolestaan yhteiskunnan asukkaiden hyvinvoinnin painotettu summa. Mutta vastaako tämä tavoite käytännön veropolitiikan tavoitteita? Kuinka oikeudenmukaisuuteen tulisi suhtautua todellisessa talouspolitiikassa?

Keskustelu oikeudenmukaisuudesta menee osittain taloustieteen ulkopuolelle, moraalifilosofian puolelle. John Rawlsin ”Theory of Justice” löytyy varmaan myös monen taloustieteilijän kirjahyllystä. Itselleni mieleenpainuvin kirja oikeudenmukaisuudesta on Amartya Senin ”The Idea of Justice”. Optimitilanteiden sijaan on välillä hyvä pohtia sitä, kuinka oikeudenmukaisuus toimii todellisissa yhteiskunnissa.

Veropolitiikan tavoitteista ja optimaalisesta tulonjaosta on taloustieteilijöiden keskuudessa suuria erimielisyyksiä. Nyt keskustelu on taas saamassa uutta puhtia Journal of Economic Pespectives:n tulevan artikkelisarjan johdosta. Greg Mankiw julkaisi jo nyt blogissaan oman tekstinsä ”Defending the One Percent”, joka on synnyttänyt paljon keskustelua/kritiikkiä. Mankiwin paperin puutteista huolimatta se herättää ajattelemaan ja odotan mielenkiinnolla, minkälaisia muut sarjan JEP-paperit tulevat olemaan.

Muuta luettavaa

Mitä taloustieteen opiskelijoiden/tutkijoiden kannattaisi lukea. Tieteellisten artikkelien/oppikirjojen lisäksi omaa osaamistaan kannattaa laajentaa taloustieteen piirin ulkopuolelle. Vastaani tuli yksi tuore lista kirjoista, joita taloustieteen opiskelijoiden kannattaisi lukea taloustieteen ulkopuolelta. Tuoreita taloustieteen piiriin kuuluvia kirjoja löytää esim. seuraamalla The Enlightened Economist -blogia.

Omana tavoitteenani on perehtyä kesän aikana datavisualisoinnin perusteisiin. Lähinnä kiinnostuksenani on perehtyä hieman siihen, kuinka voisin esittää tuloksia mahdollisimman havainnollistavalla tavalla. Lukulistallani on ainakin Stephen Few:n Show Me the Numbers: Designing Tables and Graphs to Enlighten / Now You See It ja mahdollisesti jotain muita kirjoja. Koska tämä on itselleni uusi aihepiiri, otan mielelläni vastaan lukusuosituksia. Lukemisen lisäksi tavoitteenani on oppia kesälomani aikana soittamaan ukulelea. Tällä tosin ei (vielä) ole mitään yhteyttä tutkimuksiini. Nyt siis kirja kainaloon, ukulele käteen ja rannalle!

Advertisements

2 thoughts on “Talouspoliittinen kesälukemisto

  1. Tässä muutamia tiedon visualisoinnin lukusuosituksia:

    Alan ehdoton perusteos on Edward R. Tuften The Visual Display of Quantitative Information. Siitä suosittelen aloittamaan. Tuften myöhemmätkin kirjat (Envisioning Information, Visual Explanations ja varauksin myös Beautiful Evidence) ovat ihan lukemisen arvoisia, mutta niissä hän sortuu hieman omien mielipiteidensä nostamiseen ehdottomaksi totuudeksi, kun taas tässä ensimmäisessään hän pysyy neutraalimmassa ja paremmin perustellussa argumentaatiossa.

    Hyvä tuore perusteos on Alberto Cairon 2012 julkaistu The Functional Art. Cairo on taustaltaan journalisti ja lähestyy aihepiiriä pitkälti journalistisen tiedonvälityksen näkökulmasta, mutta kirjan anti on kyllä siinä määrin yleispätevää että sitä voi soveltaa hyvin muuhunkin visuaaliseen viestintään. Cairo on muuten tulossa syksyllä Helsinkiin Tieto näkyväksi -seminaarin keynote-puhujaksi (http://tietonakyvaksi.fi/).

    Aluperäisessä postauksessa mainittu Stephen Few’n Show Me the Numbers on ihan kelpo ”tee näin, älä tee näin” -tyyppinen nuts&bolts-ohjekirja, mutta suomalaiselle lukijalle suosittelisin melkeinpä ennemmin Vesa Kuuselan Tilastografiikan perusteet -teosta. Siinä sanotaan jokseenkin samat asiat selvästi pienemmässä sivumäärässä ja samalla tulee alan suomenkielinen sanastokin tutuksi. Kuuselan kirjan painos on valitettavasti loppu, mutta kirjastoista löytyy melko hyvin.

    Syventäviin opintoihin suosittelisin Colin Waren Visual Thinking for Design -kirjaa. Se on hyvä tiivistelmä näköhavainnon tieteellisen tutkimuksen tuloksista joka on kirjoitettu nimenomaan designereille ja muille ei-havaintotutkijoille.

    Blogeista suosittelen oman Informaatiomuotoilu.fi-blogini (http://informaatiomuotoilu.fi/) lisäksi ainakin Alberto Cairon The Functional Art -blogia (http://www.thefunctionalart.com/) ja visualisointitutkija Robert Kosaran EagerEyesiä (http://eagereyes.org/).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s