Hallituksen rakenneuudistukset ja työn tarjonta

Hallitus sai eilen valmiiksi rakenneuudistusohjelman, jonka tavoitteena on kestävyysvajeen paikkaaminen. Ohjelma on todella laaja ja sisältää suuren joukon enemmän tai vähemmän konkreettisia toimia mm. työn tarjonnan lisäämiseksi ja julkisten palvelujen tuottamisen tehostamiseksi. Jokaiselle osiolle on laskettu oma tavoite kestävyysvajeen paikkaamisessa. Tavoitteena on esimerkiksi pidentää työuria yhteensä 2 vuotta siten että työurat pitenisivät puolella vuodella uran alkupäässä ja 1,5 vuodella uran loppupäässä. Samalla tavoitteena on laskea rakenteellista työttömyyttä yhdellä prosenttiyksiköllä. Näiden toimien arvioidaan pienentävän kestävyysvajetta yhteensä 1,7 prosenttiyksiköllä.

Ohjelmapaperi sisältää niin paljon reformeja, että niiden kaikkien esitteleminen yhdessä tekstissä olisi puuduttavaa niin kirjoittajalle kuin lukijallekin. Tämän vuoksi keskityn tässä tekstissä analysoimaan muutamia työn tarjonnan lisäämiseen pyrkiviä reformeja. Käyn läpi mm. kannustinloukkureformeja, kotihoidontuen uudistuksen ja opintojen nopeuttamista tavoittelevia uudistuksia. Samalla vertailen Hetemäen virkamiestyöryhmän kirjoittamaa pohjaesitystä hallituksen lopulliseen ohjelmapaperiin. Näitä vertailemalla voidaan nähdä, kuinka esitykset muuttuivat poliittisessa valmistelussa. Lue loppuun

Mainokset

Kannustinloukkujen purkamiskeinot

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmat ovat taas nousseet keskustelunaiheeksi Suomessa. Monet puolueet ovat ilmoittaneet kannustinloukkujen purkamisen olevan yksi oleellinen osa tulevassa rakenneuudistuspaketissa. Esillä on ollut useita eri vaihtoehtoja, joilla työllistymisen esteitä voitaisiin poistaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista helpottamalla.

Olen itse tutkinut Suomen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän aiheuttamia kannustinloukkuja ja eri keinoja työnteon kannustinten parantamiseksi. Tämän vuoksi päätin analysoida julkisessa keskustelussa esitettyjä kannustinuudistuksia. Niihin kaikkiin sisältyy hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi usein ehdotettu työttömyysturvan suojaosuus saattaisi synnyttää uusia kannustinloukkuja, kun osa-aikatyöstä sovitellulla työttömyysturvalla saisi suuremmat tulot kuin kokopäivätyöstä. Vihreiden ehdottama työttömän verokortti saattaisi puolestaan lakaista sosiaaliturvan rakenteisiin liittyvät kannustinongelmat maton alle. Alla kerron ensin kannustinloukkujen tilanteesta Suomessa, jonka jälkeen käsittelen eri keinoja parantaa työllistymisen kannustimia edeten yksinkertaisista reformeista koko sosiaaliturvajärjestelmän muuttamiseen. Lue loppuun

Dynaamisia budjettilaskelmia

Ylen uutinen ”Hallituksen vero-odotukset hupenivat” naljailee hallitukselle ja Valtiovarainministeriölle siitä, että yhteisöveronalennuksen paljon puhutuista dynaamisista vaikutuksista ei kyetty kirjaamaan minkäänlaista arviota ensi vuoden budjettiin. Yhteisöveronalennuksen arvioitiin kehysriihen aikaan olevan noin puoliksi itsensä rahoittava, jolloin puolet menetetyistä verotuloista palaisi takaisin yritysten verosuunnittelun ja kasvaneen taloudellisen aktiviteetin myötä. Jos näitä dynaamisia vaikutuksia ei kyetä budjetoimaan, niin kannattaako niitä ottaa huomioon päätöksenteossa ollenkaan? Kyllä kannattaa, alla selitän miksi. Lue loppuun

Rakenneuudistusten valikoima

Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan rakenneuudistuspakettia hallituksen budjettiriihtä varten. Tavoitteena on rakentaa paketti, joka sisältää työllisyyttä ja tuottavuutta parantavia uudistuksia. Valtiovarainministeri on varoittanut suomalaisia siitä, että budjettiriihessä joudutaan tekemään päätöksiä, jotka satuttavat lähes kaikkia. Yksi uudistusten tavoitteista on pidentää työuria ja siten lievittää julkisen talouden kestävyysvajetta.

Mitä uudistusvaihtoehtoja hallituksella on? Olen koonnut alle reformivaihtoehtoja työuran vaiheen mukaan jaoteltuna. Nämä reformivaihtoehdot olen koonnut muutamista eri lähteistä, mm. VM:n ”Julkisen talouden kestävyys ja rakenneuudistukset”– raportista, Valtioneuvoston “Matalapalkkatyö Suomessa” -raportista ja EU komission suosituksista. Joukossa on sekä ”mukavia” reformeja (jotka lisäävät menoja) että vaikeita reformeja (jotka vähentävät menoja). Lue loppuun

Tökkivä työkkäri – käyttäytymistiede työllistymisen apuna

Kuinka työttömät saataisiin töihin? Tämä on kysymys, johon ei ole helppoa vastausta. Näkökannasta riippuen syy työllistymisen vaikeuteen voi olla joko työnhakijoissa tai työnantajissa. Suomessa on keskusteltu useista vaihtoehtoisista malleista, joilla työllistymistä voitaisiin edistää. Tänä vuonna kokeilunsa lopettavassa ns. Paltamon mallissa työttömille taataan työpaikka kunnan toimesta. Ministeri Paula Risikko puolestaan ehdotti mallia, jossa työkykyiset työttömät velvoitettaisiin työpajatoimintaan tai muuhun vastaavaan työkykyä ylläpitävään toimintaan sosiaaliturvan vastineeksi. Myös työvoimatoimistojen toiminnalla on vaikutusta työllistymiseen. Suomessa on toteutettu laaja TE-toimistojen uudistus, joka on saanut osakseen kritiikkiä. Isossa-Britanniassa hallinnon ns. Nudge-unit kokeili paikallisessa TE-keskuksessa, kuinka käyttäytymistieteitä hyödyntämällä ja toimintatapoja muuttamalla voitaisiin nopeuttaa työttömien työllistymistä. Alustavat tulokset ovat varsin positiivisia, pelkästään työvoimatoimistojen toimintatapoja muuttamalla saatiin merkittävä muutos työllistymistodennäköisyyksissä. Lue loppuun