Ylen uutinen ”Hallituksen vero-odotukset hupenivat” naljailee hallitukselle ja Valtiovarainministeriölle siitä, että yhteisöveronalennuksen paljon puhutuista dynaamisista vaikutuksista ei kyetty kirjaamaan minkäänlaista arviota ensi vuoden budjettiin. Yhteisöveronalennuksen arvioitiin kehysriihen aikaan olevan noin puoliksi itsensä rahoittava, jolloin puolet menetetyistä verotuloista palaisi takaisin yritysten verosuunnittelun ja kasvaneen taloudellisen aktiviteetin myötä. Jos näitä dynaamisia vaikutuksia ei kyetä budjetoimaan, niin kannattaako niitä ottaa huomioon päätöksenteossa ollenkaan? Kyllä kannattaa, alla selitän miksi.
Staattisessa maailmassa taloudellisilla kannustimilla ei ole väliä
Tähän asti Suomessa verojen tulovaikutuksia on arvioitu lähinnä staattisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että laskelmat on tehty sillä oletuksella, että veromuutoksilla ei ole vaikutusta ihmisten/yritysten käyttäytymiseen. Käytännössä oletus on, että taloudellisilla kannustimilla ei ole merkitystä. Tässä staattisessa maailmassa ihmiset tekisivät yhtä paljon töitä, vaikka veroprosentti nostettaisiin sataan. Staattisessa maailmassa kannustinloukuista ei tarvitse välittää.
Ajatus siitä, että ihmiset reagoivat taloudellisiin kannustimiin, on varsin keskeinen oletus taloustieteessä. Ilman käyttäytymisvaikutuksia optimaalisen verojärjestelmän rakentaminen olisi varsin yksinkertaista aritmetiikkaa. Staattiset laskelmat toimivat kuitenkin usein hyvänä lähtökohtana. Koska käyttäytymisvaikutusten arviointi on vaikeaa ja arvioihin liittyy epävarmuutta, on staattinen laskelma hyvä perustulos siitä, mitä vaikutuksia reformeilla lyhyellä aikavälillä on. Staattiset laskelmat ovat hyviä arvioita nimenomaan lyhyellä aikavälillä, koska käyttäytymisvaikutukset näkyvät usein vasta pidemmällä aikavälillä.
Dynaamisia vaikutuksia on vaikea budjetoida
Dynaamisia vaikutuksia on vaikea ennustaa. Käyttäytymisvaikutusten estimointi vaatii usein paljon vahvoja oletuksia, jonka vuoksi ennusteisiin sisältyy aina epävarmuutta. Dynaamisiin laskelmiin ei tulisikaan suhtautua eksakteina laskelmina, vaan parhaan mahdollisen tiedon varassa tehtyinä avoimesti epävarmoina ennusteina.
Ihmiset eivät aina reagoi välittömästi taloudellisten kannustinten muuttumiseen. Käyttäytymisvaikutukset näkyvät monesti vasta keski-pitkällä tai pitkällä aikavälillä, jonka vuoksi on lähes mahdotonta ennustaa dynaamisten vaikutusten suuruusluokkaa vuositasolla. Siksi on täysin luonnollista että valtion budjetissa käytetään staattisia laskelmia.
Elämmekö staattisessa maailmassa?
On tärkeää ymmärtää staattisten laskelmien ja dynaamisten laskelmien oletukset ja erot. Staattiset laskelmat soveltuvat lyhyen tähtäimen ennustamiseen, jossa ihmiset eivät reagoi taloudellisiin kannustimiin. Dynaamiset laskelmat puolestaan soveltuvat pitkän tähtäimen ennusteisiin, etenkin tilanteissa, joissa reformeilla nimenomaan pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen. Mielestäni seuraavasta lainauksesta käy ilmi, että Ylen uutisessa ei selvästikään ole ymmärretty dynaamisen ja staattisen laskelman näkökulmien eroja: ”Hallituspuolueissa on viime päivät kohistu rakenneuudistuksista ja elvytyksestä. Sen sijaan sitä, että yritysverouudistukselta putosi puolet perusteluista pois, on seurannut syvä hiljaisuus.”
Vaikka dynaamisia vaikutuksia on vuositasolla vaikea ennustaa, ei tästä tule vetää johtopäätöstä, että dynaamisia vaikutuksia ei olisi. Päätöksiä tehtäessä on tärkeää pyrkiä ottamaan huomioon myös pidemmän aikavälin vaikutukset, vaikka näihin sisältyisikin epävarmuutta. Yksittäisen vuoden budjettia tehdessä on taas luontevampaa pysytellä staattisissa laskelmissa, jolloin epävarmuutta on vähemmän.
Päätöksentekijät eivät monesti pidä epävarmoista ennusteista. Toive yksikätisistä ekonomisteista elää edelleen vahvana. Niin kauan, kuin pysytään staattisissa laskelmissa, ei epävarmuuden kanssa joudu tekemisiin. Dynaamiset laskelmat ovat epävarmoja, dynaamiset laskelmat ovat vaikeita. Samalla dynaamiset laskelmat ovat kuitenkin myös askel kohti realismia. Vai elämmekö sittenkin maailmassa, jossa taloudellisilla kannustimilla ei ole merkitystä?
Second-Best World 
Tulkitsenko mä oikein, että sanot ”1) dynaamisia vaikutuksia ei kannata huomioida talousarvioita laatiessa, mutta 2) ne on syytä ottaa huomioon päätöksenteossa”. Jos näin, niin miten dynaamiset vaikutukset, tai oikeastaan laskelmat noista vaikutuksista, käytännössä voitaisiin sisällyttää päätöksentekoon?
Käytännössä kyse on siitä, millä aikavälillä tarkastelu tehdään. Tutkimusten avulla voidaan arvioida, kuinka suuria vaikutukset ovat pitkällä aikavälillä, mutta näiden samojen tutkimusten avulla on hyvin vaikeaa, jollei jopa mahdotonta arvioida, mitkä vaikutukset ovat lyhyellä tähtäimellä.
Lyhyen tähtäimen budjetteja (tässä tapauksessa esim. ensimmäinen vuosi yhteisöveroalennuksen jälkeen) tehdessä on vaikea arvioida kuinka nopeasti ja kuinka suurina pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät. Keskipitkällä aikavälillä dynaamisia vaikutuksia voikin ehkä jo luotettavammin sisällyttää laskelmiin.
Ymmärrän periaatteen, mutta olisi hauska kuulla, mihin prosesseihin käytännössä dynaamiset laskelmat voisi mielestäsi sisällyttää. Talousarviothan tehdään vain vuosittain vuosiksi kerrallaan, joten ei ilmeisesti sinne. Pitemmän aikavälin taloussuunnittelu valtiontaloudessa tapahtuu lähinnä kehysmenettelyn kautta. Voidaanko dynaamiset laskelmat sisällyttää siihen, ja jos, niin miten?
Dynaamiset vaikutukset ovat tietenkin aina mielessä, kun päätöksiä tehdään. Kun kokoomuslainen laskee veroja, hän ehkä ajattelee, että se rahoittaa itse itsensä. Kysymys on siitä, miten _laskelmat_ näistä dynaamisista vaikutuksista otetaan mukaan päätöksentekoon. Yksi vaihtoehto on toki vain se, että hallituksen ehdottamien toimenpiteiden dynaamiset vaikutukset arvioidaan ja ”otetaan huomioon”, mutta niitä ei kirjata mihinkään. Tämä tuntuu kuitenkin, jotenkin, hyvän taloussuunnittelun vastaiselta.
Tämä on hyvä kysymys, johon minulla ei ole suoraan antaa yksiselitteistä vastausta. Dynaamiset vaikutukset vaihtelevat ja jossain määrin voidaan myös tutkia sitä, kuinka nopeasti käyttäytymisvaikutukset näkyvät. Esimerkiksi työn tarjonta reagoi veromuutoksiin vasta viiveellä. Sanoisin, että kehystaso alkaa olemaan jo sillä tasolla, että dynaamisia vaikutuksia voisi laskelmissa huomioida,
En myöskään osaa nyt heti sanoa, millä tasolla dynaamiset vaikutukset otetaan huomioon muissa maissa. Tiedän, että esimerkiksi Ruotsissa/Britanniassa/Yhdysvalloissa tehdään dynaamisia laskelmia, mutta en tiedä sisällytetäänkö näitä budjettiarvioihin ja jos, niin mille tasolle.
Jep. No, asia on kuitenkin tärkeä, hyvä kun pidät sitä esillä.
Sivuhuomiona muuten semmoinen, että avoimuuden on hyvä kasvaa päätöksenteossa käytettävän tiedon epävarmuuden kanssa. Yksi niistä monista tavoista, joilla maaliskuun yhteisöveronalennuspäätös oli huono oli se, että se dynaaminen vaikutusten arvio oli melko läpinäkymätön. Monien valtiontalouden toimenpiteiden osalta perusteiden jälkikäteinen arviointi on varmasti hyvin vaikeaa – liikaa liikkuvia osia – joten avoimuuden pitäisi tulla etukäteen tehtyjen laskelmien avaamisena. VM:n virkamiehet eivät todennäköisesti vetäisseet niitä yhteisöveron dynaamisia vaikutuksia suoraan hihastaan. Jos dynaamisia laskelmia aletaan harrastaa, olisi hyvä, että kerrottaisiin se, millä kaavoilla ja parametreillä lopulliseen estimaattiin on päädytty. Kun annetaan vain lopullinen estimaatti, on vaikea arvioida, miltä osin se pohjautuu varsinaiseen tutkimukseen ja miltä osin virkamiehen hihavakioon.
Tuosta avoimuudesta laskelmien ja oletusten suhteen olen kanssasi täysin samaa mieltä. Hyvät laskelmat ovat avoimia niihin sisältyvien epävarmuuksien ja taustaoletusten suhteen. Tämän suhteen tiedottamisessa on varmasti kehitettävää.
Osinkoverolaskelmien suhteen niiden sisältöä muistaakseni avattiin jossain määrin ainakin Martti Hetemäen ja VM:n vero-osaston johtajan kehysriihen jälkeen pitämässä tiedotustilaisuudessa. Siellä kyseiset herrat mainostivat avoimuuden lisääntymistä uuden mikrosimulointimallin myötä. Nyt kun tutkijat ja oppositio pääsevät käyttämään VM:n kanssa samaa mallia, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä kuinka julkinen talouskeskustelu kehittyy. Tämä toki koskee vain staattisia laskelmia, koska dynaamisia mikromalleja ei Suomessa toistaiseksi ole käytössä.
Päivitysilmoitus: Miksei kukaan tee mitään | Saloniemi
Päivitysilmoitus: Poliittista debattia dynaamisista vaikutusarvioista | Second-Best World