Kannustinloukkujen purkamiskeinot

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmat ovat taas nousseet keskustelunaiheeksi Suomessa. Monet puolueet ovat ilmoittaneet kannustinloukkujen purkamisen olevan yksi oleellinen osa tulevassa rakenneuudistuspaketissa. Esillä on ollut useita eri vaihtoehtoja, joilla työllistymisen esteitä voitaisiin poistaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista helpottamalla.

Olen itse tutkinut Suomen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän aiheuttamia kannustinloukkuja ja eri keinoja työnteon kannustinten parantamiseksi. Tämän vuoksi päätin analysoida julkisessa keskustelussa esitettyjä kannustinuudistuksia. Niihin kaikkiin sisältyy hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi usein ehdotettu työttömyysturvan suojaosuus saattaisi synnyttää uusia kannustinloukkuja, kun osa-aikatyöstä sovitellulla työttömyysturvalla saisi suuremmat tulot kuin kokopäivätyöstä. Vihreiden ehdottama työttömän verokortti saattaisi puolestaan lakaista sosiaaliturvan rakenteisiin liittyvät kannustinongelmat maton alle. Alla kerron ensin kannustinloukkujen tilanteesta Suomessa, jonka jälkeen käsittelen eri keinoja parantaa työllistymisen kannustimia edeten yksinkertaisista reformeista koko sosiaaliturvajärjestelmän muuttamiseen.

Kannustinloukut Suomessa

Kannustinloukkujen takia työn vastaanottaminen tai työtuntien lisääminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Työttömyysloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa työttömän käteen jäävät tulot kasvavat työllistymisen myötä vain vähän tai eivät ollenkaan. Suomessa kaikista työttömistä n. 15 % on työttömyysloukussa ja yksinhuoltajista lähes joka kolmas (Kärkkäinen 2011). Työllistymisen kannustimet ovat Suomessa parantuneet 90-luvulta lähtien. Osasyynä tähän ovat mm. pieni-/keskituloisille kohdistetut verovähennykset. Toisaalta taas työnteon kannustimet paranevat myös siinä tapauksessa, että palkat nousevat nopeammin kuin sosiaaliturva.

Taloudellisten kannustinloukkujen lisäksi työllistymisen esteenä toimivat ns. byrokratialoukut. Näillä tarkoitetaan sitä paperityön määrää, joka työttömän on tehtävä ilmoittaessaan työtuloja eri sosiaalietuuksia varten. Byrokratiasta aiheutuvan haitan vuoksi työtön ei ehkä vastaanota lyhytaikaista työtä, vaikka se olisikin taloudellisesti kannattavaa.

Ratkaisukeinoja kannustinloukkuihin

Pienituloisten työntekijöiden verotuksen keventäminen

Työllistymisen kannustimet paranevat, jos pienituloisten työntekijöiden nettotuloja kasvatetaan verotusta keventämällä. Suomessa tässä tarkoituksessa toimivat kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja valtionverotuksen työtulovähennys. Nykyisin näistä tuista suuri osa kohdistuu kuitenkin myös keski-/suurituloisille ja esimerkiksi ansiotulovähennystä saa vielä yli 90 000 euron vuosituloilla. Työllistymisen kannustimia voitaisiin siis parantaa kustannusneutraalisti kohdistamalla ansiotulovähennys/työtulovähennys nykyistä tarkemmin pienituloisille työntekijöille. Tätä on esitetty mm. VATT-raportissa ”Hyvän veropolitiikan periaatteet”. Koska kannustinloukut ovat yleisempiä lapsiperheissä, voitaisiin verovähennyksen kannustinvaikutuksia mahdollisesti parantaa porrastamalla vähennys lasten lukumäärän mukaan.

Ongelma: Verovähennykset voivat olla kallis tapa parantaa työllistymisen kannustimia, koska osa tuesta valuu väliaikaisia töitä tekeville (esim. opiskelijat). Tämä johtuu siitä, että tuki kohdistuu koko vuoden ansiotulojen mukaan, jolloin pienituloisiksi työntekijöiksi lasketaan myös ne, jotka tekevät töitä parina kuukautena vuodessa suurella palkalla. Verovähennykset eivät myöskään helpota byrokratialoukkuja.

Sosiaaliturvan ulottaminen pienituloisille työntekijöille

Merkittävä syy kannustinloukkuihin on sosiaaliturvan nopea väheneminen työtulojen kasvaessa. Etenkin asumistuen monimutkainen tulosidonnaisuus aiheuttaa kannustinloukkuja. Työllistymisen kannustimia voitaisiinkin parantaa lieventämällä tulosidonnaisuutta siten, että asumistukea saisivat myös pienituloiset työntekijät. Asumistuen yksinkertaistaminen sisältyy hallitusohjelmaan ja uuden yksinkertaisemman järjestelmän pitäisi tulla käyttöön vuoden 2015 alussa.

Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen esittivät matalapalkkaraportissaan, että työmarkkinatuki tulisi muuttaa matalapalkkatueksi. Tämä voitaisiin toteuttaa poistamalla sovitellusta työttömyysetuudesta vaatimus siitä, ettei työaika saa ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työn määrästä. Työmarkkinatukea saisi silloin automaattisesti pienituloisuuden perusteella työmarkkinastatuksesta riippumatta. Taloudellisten kannustinloukkujen lisäksi tuntirajan poistaminen vähentäisi byrokratialoukkuja, kun työmarkkinatuelta työllistyvien ei enää tarvitsisi ilmoittaa työtuntejaan.

Ongelmia: Asumistuesta osa valuu vuokranantajille korkeampien vuokrien kautta, joten tuen kasvattaminen/laajentaminen voi olla kallis tapa parantaa työnteon kannustimia. Työmarkkinatuesta muodostettava matalapalkkatuki auttaa vain osaa työttömistä. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan sillä ei olisi vaikutusta.  Työmarkkinatuen laajentamisesta aiheutuvat kustannukset olisi myös syytä selvittää.

Työttömyysturvan/asumistuen suojaosuus

Tämä ehdotus on esitetty julkisuudessa viime viikkojen aikana useasti eri puolueiden edustajien toimesta. Ajatus siitä, että ensimmäiset tienatut eurot (yleensä 300 €) eivät vähentäisi työttömyysturvaa/asumistukea, on saanut kannatusta ainakin SDP:stä, Vihreistä, Keskustasta ja Kokoomuksesta. Kannustimet vastaanottaa lyhytaikaista osa-aikatyötä paranisivat huomattavasti, jos palkkatulot eivät vähentäisi sosiaalietuuksia. Byrokratialoukkuihin uudistus ei suoraan kuitenkaan vaikuttaisi, koska palkkatulot tulisi edelleen ilmoittaa sosiaaliviranomaisille.

Ongelmia: Suojaosuus parantaa pienten osa-aikatöiden tekemisen kannustimia, mutta se myös aiheuttaa uusia kannustinloukkuja. Suojaosuuden takia sovitellulla työttömyysturvalla tehdystä osa-aikatyöstä voi jäädä enemmän käteen kuin kokopäivätyöstä. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että tulot laskisivat siirryttäessä osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön. Tähän ongelmaan Soininvaara & Vartiainen kiinnittivät raportissaan huomiota. Edellä esiteltyyn matalapalkkatukeen yhdistettynä työmarkkinatuen suojaosuudella ei olisi samankaltaista ongelmaa, koska matalapalkkatukea saisivat myös pienipalkkaista täysipäivätyötä tekevät. Ongelma aiheutuu nimenomaan sovitellun työttömyysetuuden työtuntirajoitteesta.

Työttömän verokortti

Tämä Vihreiden suosiossa oleva ehdotus helpottaisi työllistymisestä aiheutuvaa byrokratiaa. Käytännössä työttömälle annettaisiin oma verokortti, jonka ennakonpidätykseen sisältyisivät sekä verot että sosiaaliturvan väheneminen työtulojen vuoksi. Vaikka ennakonpidätys olisi korkea (esim. 60-70 %), voisi työtön olla aina varma siitä, että työnteko kannattaa taloudellisesti eikä hänen tarvitsisi pelätä tukien takaisinperintää. Tässä siis käytännössä yhdistettäisiin kaikkien sosiaalitukien vähenemisasteet yhdeksi isoksi paketiksi.

Ongelma: Työttömän verokortti helpottaisi työttömän arkea, mutta se ei poistaisi sosiaaliturvan päällekkäisyydestä aiheutuvia ongelmia. Käytännössä nämä ongelmat vain siirtyisivät valtion/kuntien maksettavaksi. Vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä pysyisi edelleen monimutkaisena ja tukia täytyisi hakea useista eri paikoista, ainoastaan työllistymiseen liittyvää byrokratiaa helpotettaisiin. Lisäksi niin kauan kuin soviteltuihin työttömyysetuuksiin liittyy työtuntiraja, ei työttömän verokortti työllistymiseen liittyvää byrokratiaa poistaisi. Ennakonpidätyksen jakaminen eri viranomaisten kesken lisäisi myös hallinnollista taakkaa.

Yhden luukun tuki (Universal Credit)

Työttömän verokortissa yhdistettiin eri tukien vähenemisasteet yhdeksi paketiksi. Tästä seuraava askel olisi yhdistää kaikki työttömien sosiaalietuudet yhdeksi isoksi paketiksi. Tähän tyyliin toimii Isossa-Britanniassa toteutettu Universal Credit -uudistus. Siinä työttömyysetuudet, asumistuki ja pienituloisten verovähennykset yhdistettiin yhdeksi isoksi tukimuodoksi, joka vähenee tasaisesti tulojen noustessa. Tuen määrä riippuu mm. asuinkustannuksista ja lasten lukumäärästä, joten tuen enimmäissumma vaihtelee kotitalouden tilanteen mukaan. Tiedot palkkatuloista päivittyvät järjestelmään automaattisesti verottajalta, joten tuen määrä sopeutuu automaattisesti tulojen vaihteluun ja työtön voi olla aina varma siitä, että työnteko kannattaa taloudellisesti. Yhden luukun politiikalla on myös tarkoitus vähentää tukien myöntämiseen liittyvää byrokratiaa ja vähentää tukien ali-/väärinkäyttöä. Lisää tietoa Universal Credit -reformista: Kannustinloukuista eroon yleistuen avulla?

Ongelma: Suomessa työttömyysturva on yksilökohtainen ja asumistuki kotitalouskohtainen. Silloin tukien yhdistämisessä on päätettävä halutaanko siirtyä yksilökohtaiseen asumistukeen vai kotitalouskohtaiseen työttömyysturvaan. Näistä molempiin vaihtoehtoihin sisältyy ongelmia. Universal Credit on myös edelleen vahvasti vastikkeellinen tuki. Tuen saamiseksi edellytetään aktivointitoimenpiteisiin osallistumista ja esimerkiksi pienituloista osa-aikatyötä tekevien edellytetään etsivän aktiivisesti täyspäivätyötä. Tukien automaattinen sopeutuminen palkkatuloihin vaatii uusia tietojärjestelmiä ja virastojen välistä tiedonvaihtoa. Tosin tässä ollaan Suomessa edistymässä jo nyt, kun Kela ja Verohallinto suunnittelevat uutta kuukausittaisia tuloja valvovaa rekisteriä (AL 17.8.).

Perustulo

Perustulossa kaikki sosiaalituet yhdistetään yhdeksi tukimuodoksi, joka ei riipu tuloista, asuinpaikasta tai työmarkkinastatuksesta. Koska perustuloa saavat sekä työttömät että työntekijät, on työnteko aina kannattavaa. Byrokratialoukkujakaan ei ole, kun kaikki saavat perustulon automaattisesti tililleen.

Ongelma: Perustulomallit voidaan jakaa kolmeen luokaan sen mukaan, kuinka paljon ne korvaavat nykyistä sosiaaliturvaa. Niihin kaikkiin liittyy omat ongelmansa. Jos perustulo korvaa kaikki sosiaalietuudet, eikä sosiaaliturvan tasoa haluta laskea, tarvitaan perustulon rahoittamiseksi huomattavan korkea veroaste. Jos perustulolla korvataan kaikki etuudet siten, että sosiaaliturvan taso laskee, työnteon kannustimet paranevat, mutta syynä on silloin sosiaaliturvan heikentyminen, ei perustuloon siirtyminen. Jos perustulon päälle maksettaisiin edelleen muita etuuksia (kuten Suomessa esitetyissä perustulomalleissa tehdään), aiheuttaisivat nämä perustulon päälle maksettavat etuudet edelleen kannustin-/byrokratialoukkuja. Osittainen perustulo yhdistettynä Universal Credit -tyyliseen lisätukeen voisi kuitenkin parantaa työnteon kannustimia jossain määrin. Tarkemmin perustulosta: Perutulon työllisyysvaikutukset , Ihmelääke vai ristiriitaisten toiveiden kaivo? – Analyysi perustuloaloitteen vaikutuksista

Muita vaihtoehtoja

Yllä esittelin joitain vaihtoehtoja kannustinloukkujen purkamiseksi. Siinä ei varmastikaan ole esitetty kaikkia julkisessa keskustelussa esitettyjä keinoja, vaan ainoastaan ne, jotka ovat jääneet itselleni mieleen. Mielelläni kuulisin, mitä ehdotuksia olen unohtanut.

Lopuksi

Kannustinloukuista on puhuttu ainakin 90-luvulta asti. Jo Lipposen hallituksen aikana asetettiin tuloloukkutyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää, kuinka kannustinloukut saataisiin poistettua. Vaikka parempaan suuntaan on menty, ei kannustinloukkuja ole vielä saatu poistettua. Siksi kannustinloukut ovatkin säilyneet puolueiden agendalla ja useita ratkaisumalleja on aikojen saatossa esitetty.

Tässä tekstissä kävin läpi muutamia ajankohtaisia ratkaisumalleja kannustinloukkuihin. Pyrin tuomaan esiin kaikkien reformien hyviä ja huonoja puolia. Se, että kerron eri mallien huonoista puolista, ei tarkoita sitä, että en kyseisiä reformeja kannattaisi. Esimerkiksi työttömän verokortti on mielestäni selvittämisen arvoinen vaihtoehto, vaikka se onkin mielestäni enemmän oireiden hoitamista kuin varsinaisen sairauden parantamista. Se voisi olla kuitenkin hyvä pikalääke, jolla pärjättäisiin siihen asti, kunnes laajempi sosiaaliturvareformi voitaisiin toteuttaa.

Kannustinloukkujen tutkijana olen ilahtunut siitä, että kannustinloukut ja niihin liittyvä tutkimus kiinnostavat poliitikoita. Mielestäni olisi mahtavaa, jos nyt kyettäisiin tekemään rauhassa laaja ja tutkimustietoon perustuva uudistuspaketti sen sijaan, että tyydyttäisiin nopeasti toteutettaviin pikkureformeihin.

Advertisements

10 thoughts on “Kannustinloukkujen purkamiskeinot

  1. Päivitysilmoitus: Rakenneuudistusten valikoima | Second-Best World

  2. Hyvää läpikäyntiä.

    Sovitellusta työttömyyspäivärahasta sen verran, että kattosääntö varmistaa että soviteltu+osa-aikatyön palkka on aina vähemmän kuin edeltävä palkka. En tiedä kuin usein oikeasti työtön voi tehdä valintaa kovapalkkaisen osa-aikatyön ja pienempi palkkaisen kokoaikatyön välillä. Yleensä ongelmana on ettei mitään työtä löydy. Suojaosa lähtökohtaisesti parantaisi minkä tahansa työn vastaanoton kannustavuutta. Lisätyötunnit tai palkankorotukset tulee sitten luontevasti myöhemmin. Sovitellun ehtonahan on vastentahtoinen osa-aikatyö, eli lisätunneista ei saisi kieltäytyä.

    Tämä keskustelu pyörii pelkkien työttömien äärellä. Kotiäitien kannustinloukkua purkaa uusi joustava hoitoraha ensi vuonna. Työkyvyttömien kannustimiinkin pitäisi suunnata huomiota: työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyy tuloraja jonka jälkeen koko eläke tippuu pois. Se on loukkuna paljon syvempi kuin työttömien ongelmat.

    • Kiitos kommenteista.

      Työttömyysetuuksissa pitäisi varmaankin aina käsitellä erikseen ansiosidonnainen turva ja perusturva. Sovitellussa työmarkkinatuessa kun ei ymmärrettävistä syistä kattosääntöä ole. Sovitelluissa päivärahoissa puolestaan on tuo kattosääntö, mutta eikö sen takia työttömyysturvan suojaosuus nostaa efektiivisiä marginaaliveroasteita huomattavasti välillä suojaosuus – 90% edelstävästä palkasta. Vai vaihtoehtoisesti 90 % edeltävästä palkasta kohdassa on hyppäys nettotuloissa (edit. tarkoitin että sen jälkeen efek. marginaaliveroaste on 100%). Tämä siis koskee luonnollisesti lähinnä pienituloisia. Pitäisi varmaankin laskea budjettirajoitteet eri esimerkkityöttömille suojaosuudella ja ilman, jotta saisi kokonaiskuvan siitä, kuinka tuo vaikuttaa. En usko, että tuo osa-aikatyön vs. täyspäivätyön välinen siirtyminen olisi mikään suuri ongelma, koska paljon merkittävämpää on nouseminen pois työttömyydestä. Siinä ehkä olen hieman ”työ on parasta sosiaaliturvaa”-linjalla. Olisi kuitenkin hyödyllistä nähdä tarkemmat laskelmat reformin vaikutuksista sekä työttömiin että julkiseen talouteen.

      Kannustinloukkukeskustelu pyörii tosiaan aika paljon työttömien ympärillä. Tämä johtuu osittain siitä, että pelkkä kotihoidontuki on niin pieni, etteivät kannustinloukut ole niin merkittäviä kuin työttömyysturvassa. Kotihoidontuen päälle maksettavat kuntalisät toki muuttavat tilannetta. Tuo joustava hoitoraha on potentiaalinen parannus, mutta itse olen hieman skeptinen siihen liittyvän byrokratian (tuntirajat etc.) suhteen. Tutkijan kannalta on tietenkin hyödyllistä, että saamme uuden tilaston, johon merkitään henkilön työtunnit.

  3. Mites aikaulottuvuuus. Eli osa tuista määriytyy päiväkohtaisesti, osa kuukausittain, verotus ja osa vuosittain. Mitä jos standardoisi johonkin aikayksikköön?

    • Tuo on ihan totta, että tukien yhteensovittamisessa aikaulottuvuudellakin on väliä. Tämä ei tietenkään näy staattisissa kannustinlaskelmissa (kuten työllistymisveroasteiden laskemisessa). Aikayksikön standardisointi sisältyisi luonnollisesti noihin sosiaaliturvaa muutenkin yhtenäistäviin ratkaisuihin, mutta sen voisi toki tehdä itsenäisenä reforminakin. Toisaalta siinä melkein tuntuu, että jos yhdistetään aikayksiköt, niin miksei samalla tehtäisi laajempaa yhteensovittamista.

      Aikaperiodin vaikutuksia on kuitenkin pohdittu ja nythän mm. asumistuen suhteen kasvatettiin tulojen tarkasteluperiodia, jotta tuen määräytyminen olisi tasaisempaa/ennustettavapaa.

  4. Tässä kirjoituksessa oli oikein oivasti paneuduttu menetelmiin purkaa klassiseen työttömyyteen liittyviä kannustinloukkuja. Aihe kuitenkin ylikorostuu mielestäni julkisessa keskustelussa, sillä inhimillisesti ja taloudellisesti kalliin pitkäaikaistyöttömyyden taustallahan on yleensä rakenteellinen työttömyys. Nyt kun rakenneuudistus on sanana taas muodissa, olisi ihan paikallaan miettiä miten niistä selvitään.

    On esimerkiksi täysin päätöntä, että ansiosidonnaisella voi opiskella vain 500 päivää. Tämä sääntö käytännössä varmistaa sen, etteivät irtisanotut elektroniikkakokoonpanijat tai sahurit hakeudu opiskelemaan mitään hyödyllistä, sillä lyhimmät ammatilliset tutkinnot kestävät ainakin kaksi vuotta. Olisiko näistä kannustinloukuista mahdollista saada jonkinlaista analyysiä jossain vaiheessa?

    • Erilaiset työvoiman kohtaanto-ongelmat ovat mielenkiintoinen osa tätä kirjallisuutta. Niiden tarkastelu vaatii kuitenkin aivan oman dynaamisen tarkastelukehikon. Kouluttautumiseen/uudelleenkouluttautumiseen liittyvät kannustimet olisivat varmasti tarkastelunarvoinen kokonaisuus. Täytyy pohtia, olisiko minulla siihen keskusteluun jotain lisättävää.

  5. Päivitysilmoitus: Hallituksen rakenneuudistukset ja työn tarjonta | Second-Best World

  6. Päivitysilmoitus: Miksi kannustinloukkujen poistaminen on vaikeaa? | Second-Best World

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s