Hallituksen rakenneuudistukset ja työn tarjonta

Hallitus sai eilen valmiiksi rakenneuudistusohjelman, jonka tavoitteena on kestävyysvajeen paikkaaminen. Ohjelma on todella laaja ja sisältää suuren joukon enemmän tai vähemmän konkreettisia toimia mm. työn tarjonnan lisäämiseksi ja julkisten palvelujen tuottamisen tehostamiseksi. Jokaiselle osiolle on laskettu oma tavoite kestävyysvajeen paikkaamisessa. Tavoitteena on esimerkiksi pidentää työuria yhteensä 2 vuotta siten että työurat pitenisivät puolella vuodella uran alkupäässä ja 1,5 vuodella uran loppupäässä. Samalla tavoitteena on laskea rakenteellista työttömyyttä yhdellä prosenttiyksiköllä. Näiden toimien arvioidaan pienentävän kestävyysvajetta yhteensä 1,7 prosenttiyksiköllä.

Ohjelmapaperi sisältää niin paljon reformeja, että niiden kaikkien esitteleminen yhdessä tekstissä olisi puuduttavaa niin kirjoittajalle kuin lukijallekin. Tämän vuoksi keskityn tässä tekstissä analysoimaan muutamia työn tarjonnan lisäämiseen pyrkiviä reformeja. Käyn läpi mm. kannustinloukkureformeja, kotihoidontuen uudistuksen ja opintojen nopeuttamista tavoittelevia uudistuksia. Samalla vertailen Hetemäen virkamiestyöryhmän kirjoittamaa pohjaesitystä hallituksen lopulliseen ohjelmapaperiin. Näitä vertailemalla voidaan nähdä, kuinka esitykset muuttuivat poliittisessa valmistelussa.

Poistuvatko kannustinloukut?

Demokraatti-lehden uutisessa juhlittiin tänään kannustinloukkujen poistuvan hallituksen rakenneuudistusten myötä. Vaikka paketti sisältääkin monta hyvää uudistusta, on hieman liian aikaista juhlia kannustinloukkujen poistumista. Mutta näyttäisi siltä, että kannustinloukkututkija voi vähintäänkin piccolopullon poksauttaa. Mitä sitten päätettiin?

Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuus

Median ennakkohuhuissa kirjoitettiin yleisesti 400 € suojaosuudesta työttömyysturvaan. Lopullisessa ohjelmassa työttömyysturvan suojaosuuden suuruutta ei kuitenkaan mainita, vaan se selvinnee valmistelun myötä (1.9.2013: Työmarkkinajärjestöjen työllisyyssopimuksessa suojaosuuden suurudeksi ilmoitetaan 300€/kk). Asumistuen suojaosuus on 400 €/kk, mutta suojaosuuden saa vain kuuden kuukauden ajan työllistymisestä. Käytännössä siis pienet tulot työllistymisen jälkeen eivät vähennä työttömyysturvaa tai asumistukea. Oli oleellista, että työttömyysturvan suojaosuuteen yhdistettiin suojaosuus myös asumistukeen, koska muuten osa kasvaneesta työttömyysturvasta olisi kadonnut pienentyneeseen asumistukeen.

Kaikista köyhimmät työttömät eivät uudistuksesta välttämättä rahallisesti hyödy, koska kasvaneet tuet pienentävät toimeentulotukea. Käytännössä työnteon rahalliset kannustimet paranevat niillä työttömillä, jotka eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Voidaan kuitenkin nähdä, että siirtyminen pois toimeentulotuelta on jo itsessään parannus.

Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuus heikentää jossain määrin kannustimia siirtyä osa-aikatöitä kokoaikatyöhön. Näin on etenkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla. Alkuperäisessä virkamiespaperissa suojaosuutta esitettiinkin ainoastaan työmarkkinatukeen, mutta poliittisessa valmistelussa suojaosuus on laajennettu koskemaan myös ansiosidonnaisia työttömyysetuuksia.

Työttömyysturvan ennakkomaksu ei ole työttömän verokortti

Budjettiriihtä ennen Vihreät ajoivat aktiivisesti ns. työttömän verokortin käyttöönottoa, josta oli Ville Niinistön kertoman mukaan valmistumassa Valtiovarainministeriön selvitys. Työttömän verokortin sijaan hallituksen rakenneuudistusten joukkoon päätyi kuitenkin työttömyysturvan ennakkomaksu. Työttömyysturvan ennakkomaksu tarkoittaa käytännössä sitä, että työttömyysturvaa maksetaan työttömän oman ilmoituksen perusteella ja esim. sovitellussa päivärahassa työtön voisi ilmoittaa tulonsa itse ennen kuin hän on saanut yritykseltä palkkakuitin. Tarkoituksena on, että työttömän ei tarvitse pelätä työttömyysturvan viivästymistä lyhytaikaisen työn takia. Työttömyysturvan ennakkomaksua on mahdollista hakea nykyäänkin, mutta nyt hallituksen ohjelmassa esitetään että ennakkomaksun saamiseen liittyneet rajoitteet poistettaisiin ja työtön saisi ennakkomaksun aina niin halutessaan.

Työttömän verokortin tarkoitus oli kuitenkin paljon laajempi kuin työttömyysturvan ennakkomaksu. Tavoite oli, että työttömän verokortti poistaisi työllistymiseen liittyvän byrokratian lähes kokonaan. Työttömän verokortin ennakonpidätysprosentti sisältää sekä verot että sosiaaliturvan vähentämisen, jolloin työtön voi olla aina varma siitä, että työnteko kannattaa taloudellisesti eikä hänen tarvitsisi pelätä tukien takaisinperintää. Jokaisella tuella on edelleen oma vähenemisasteensa (ja nyt myös oma suojaosuutensa), jonka takia omien nettotulojen kasvua työllistymisen myötä on vaikea arvioida.

Muita toimia:

Ohjelma sisältää myös monia muita toimia, joilla pyritään nopeuttamaan työttömien työllistymistä. TE -toimistojen lausuntomenettelyä karsitaan ja TE-toimistot velvoitetaan tekemään lisää työtarjouksia työttömille. Aktivointitoimista kieltäytyvien sanktioita tehostetaan ja työttömät velvoitetaan ottamaan vastaan työtä aikaisempaa pidemmän työmatkan päästä (yhdensuuntainen matka max 1,5 h).

Työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyviä kannustinloukkuja ja keinoja niiden purkamiseksi luvataan selvittää.

(Mitä muuta olisi voitu tehdä? Vaihtoehtoisia reformeja käsittelin aikaisemmassa tekstissäni Kannustinloukkujen purkamiskeinot)

Onko tasa-arvoinen kotihoidontuki leikkaus?

Ennakkokeskustelussa arvioitiin kotihoidontuen lyhentämisen olevan yksi mahdollinen rakenneuudistus. Tätä on esittänyt mm. Juhana Vartiainen ja sen vaikutuksista keskusteltiin alkukesästä VM:n strategiapaperissa. Suoraa leikkausta ei lopullisesta ohjelmapaperista (tai virkamiesesityksestä) kuitenkaan löydy, vaan kotihoidontuki esitetään jaettavan puoliksi molemmille vanhemmille. Nykyisin kotihoidontuki alkaa vanhempainvapaan päättyessä, jolloin lapsi on n. 9 kuukauden ikäinen ja päättyy silloin, kun lapsi täyttää 3 vuotta. Jos siis ainoastaan toinen vanhempi käyttää kotihoidontuen, saa tukea siihen asti, kunnes lapsi on n. 2-vuotias.

Perheiden kannalta molemmille vanhemmille kiintiöity kotihoidontuki on parempi vaihtoehto, kuin aikaisemmin keskustelussa ollut ehdotus lopettaa kotihoidontuki, kun lapsi täyttää 2 vuotta.  Nyt perheillä on mahdollista jatkaa kotihoidontukea pidempään, jos sitä jaetaan tasaisemmin molempien vanhempien välillä. On kuitenkin todennäköistä että ainakin lyhyellä tähtäimellä harva mies jää tämän kannustimen johdosta kotihoidontuelle, jolloin työllisyysvaikutus on sama kuin kotihoidontuen keston lyhentämisellä. Pitkällä tähtäimellä kotihoidontuen jakamisella voi olla vaikutusta työelämän ja vanhemmuuden taakan jakautumisessa sukupuolten välillä. Tätä edistää myös ohjelmaan sisältyvä ehdotus selvittää eri vaihtoehtoja vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi.

Entäs lapset? Kotihoitoon/päivähoitoon liittyvästä lainsäädännöstä keskusteltaessa täytyy ottaa myös huomioon reformien vaikutukset lapsiin. Keskustelu siitä, hyötyvätkö vai kärsivätkö lapset päivähoidosta on loputon tie. Tästä asiasta on tehty myös paljon tutkimusta ja esimerkiksi tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan äidin työssäkäynti (lasten ollessa alle 3-vuotiaita) hyödyttää lasten tulevaa koulumenestystä (15-vuotiaana mitattuna). Etenkin osa-aikaisella työllä oli positiivinen vaikutus lasten koulumenestykseen. Kotihoidontuen reformissa on syytä huomioida jo kehysriihessä päätetty joustava hoitoraha ja päivähoidon tuntiveloitus, joiden tavoitteena on helpottaa pienten lasten vanhempien osa-aikatöiden tekemistä.

Opintojen nopeuttaminen

Työuria pyritään pidentämään alkupäästä mm. korkeakouluopintoja nopeuttamalla. Tähän tavoitteeseen pyritään vähentämällä opintotuen tukikuukausia (yleisimmin 55 kuukaudesta 50 kuukauteen). Uudistus on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti, jolloin tukikuukausien vähentämisestä säästyneet varat käytetään opintorahan korottamiseen. Kustannusneutraalius valtion kannalta ei ole sama kuin kustannusneutraalius yksittäisen opiskelijan kannalta, eikä opintoraha nouse suoraan kaavalla 298€*55/50 – 298€ = 30€. Tämä johtuu siitä, että osa opiskelijoista valmistuu jo nyt suositusajoissa, joka pienentää tukikuukausien vähentämisestä aiheutuva säästöä. Virkamiespaperin ehdotuksiin sisältyi myös opintotuen kehittäminen lainapainotteisempaan suuntaan, joka kuitenkin poistui poliittisessa valmistelussa.

Myös yliopistoja pyritään kannustamaan nopeuttamaan opintoja. Tähän pyritään mm. lisäämällä yli 55 opintopistettä suorittavien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa ja velvoittamalla korkeakoulut tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Virkamiesesitykseen sisältyi konkreettinen ehdotus kolmannen lukukauden käyttöönotosta, mutta se on myös poistunut poliittisessa valmistelussa.

Yksi keino nopeuttaa työhön siirtymistä on alemman korkeakoulututkinnon arvon vahvistaminen. Ohjelmapaperiin sisältyykin tavoite vahvistaa välitutkintojen kelpoisuutta työmarkkinoilla. On mielenkiintoista nähdä toimiiko valtio tässä itse esimerkkinä siirtymällä vaatimaan virkamiehiltä ylemmän korkeakoulututkinnon sijaan alempaa korkeakoulututkintoa.

Muita keinoja

”Nuorten työllisyys ja työuran alku”-reformeihin on poliittisen valmistelun myötä sisällytetty myös uudistukset pakollisesta esiopetuksesta ja oppivelvollisuuden pidentämisestä. Työuria lähdetään siis pidentämään jo 5-vuotiaista lapsista lähtien.

Saavutetaanko tavoitteet?

Näyttäisi siltä, että hallitus on sisäistänyt mm. Juhana Vartiaisen ajaman työn tarjonnan edistämiseen keskittyvän ”työlinjan”. Työn tarjonnan lisäämisestä puhutaan paljon ja budjettiesityksessään hallitus laskee jopa kotitalousvähennyksen olevan keino lisätä työn tarjontaa. Varsinaisessa rakenneuudistuspaketissa on kuitenkin monia todellisia keinoja, joilla pyritään työn tarjonnan lisäämiseen. Samalla pyritään myös lisäämään työn kysyntää, joten keinojen toimiessa lopputuloksena on korkeampi työllisyysaste. Mutta kuinka hyvin suunnitelmat toimivat?

Rakenneuudistusohjelmassa mainitaan, että reformien vaikutuksia työllisyyteen seurataan. Jos keinot eivät näytä vaikuttavan, toteutetaan vielä tämän hallituskauden aikana uusia toimenpiteitä työllistymisen edistämiseksi (virkamiespaperissa esitetty ansiosidonnaiseen työttömyysturvan uudistaminen oli muuttunut lopulliseen paperiin yleisiksi kolmikantaisesti valmisteltaviksi toimiksi). Optimistinen tutkija tulkitsisi tämän lupaukseksi toteuttaa tieteellisesti päteviä selvityksiä reformien vaikutuksista. Voitaisiinko mahdollisesti toteuttaa jopa koeasetelmia, joilla vaikutuksia pystyttäisiin estimoimaan? Pahoin pelkään, että näin ei kuitenkaan ole, vaan vaikutusarviot joudutaan tekemään pääosin näppituntumalla. Kokonaisuudessaan rakenneuudistuspaketti sisältää niin paljon tutkimuksellisesti mielenkiintoisia reformeja, että niiden tutkimiseen voisi yksittäinen tutkija omistaa koko uransa. Aivan lopuksi haluaisin siis kiittää hallitusta laajasta reformipaketista!

Advertisements

4 thoughts on “Hallituksen rakenneuudistukset ja työn tarjonta

  1. ”Näyttäisi siltä, että hallitus on sisäistänyt mm. Juhana Vartiaisen ajaman työn tarjonnan edistämiseen keskittyvän ”työlinjan”. Työn tarjonnan lisäämisestä puhutaan paljon ja budjettiesityksessään hallitus laskee jopa kotitalousvähennyksen olevan keino lisätä työn tarjontaa.”

    Joillekin maallikoille tämä voi kuullostaa epäintuitiiviselta: miten työn tarjonnan lisääminen auttaa, jos työpaikkoja ei muutenkaan ole tarpeeksi? Vaikka olen itsekin maallikko, tuollainen maallikon perustelu tuntuu ajatusvirheeltä, mutta en osaa selittää miksi. Osaisitkohan sinä selittää, mikä tuon vakuuttavasti?

  2. Työn tarjonnan ja työllisyyden välisen suhde riippuu tarkasteluperiodista. Pitkällä tähtäimellä työpaikkojen määrä ei ole vakio, joten työn tarjonnan lisääminen ei aiheuta työttömyyden kasvua. Sixten Korkman havainnollisti tätä Heureka-foorumin esityksessään vertailemalla eri maiden työllisyysasteita ja työttömyysasteita. Tätä voidaan myös miettiä maan sisällä. Kasvoiko Suomen työttömyys, kun kokonaistyöllisyysaste nousi naisten työllisyysasteen nousun myötä?

    Hyvin lyhyellä tähtäimellä avointen työpaikkojen määrä ei kasva työn tarjonnan mukana, mutta pitkällä tähtäimellä voidaan ajatella että työn tarjonta luo oman kysyntänsä (suhdanteet huomioiden).

  3. Koskien työttömyystuen suojaosuutta kirjoitat:
    ”Kaikista köyhimmät työttömät eivät uudistuksesta välttämättä rahallisesti hyödy, koska kasvaneet tuet pienentävät toimeentulotukea. Käytännössä työnteon rahalliset kannustimet paranevat niillä työttömillä, jotka eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Voidaan kuitenkin nähdä, että siirtyminen pois toimeentulotuelta on jo itsessään parannus.”

    Korjaisin sanan ”välttämättä” muotoon ”käytännössä”. Lisäksi haluaisin ymmärtää kuinka koet siirtymisen pois toimeentulolta onnistuvan, kun suuntahan on juuri päinvastainen. Jotta pääsee takaisin työttömyystuen pariin, pitää olla vähintään 6kk kokopäivätöissä.

    Itse koen että esitys heikentää vähäosaisten asemaa entisestään kun työttömyystuen saajienkin lisäansiot syö inflaatio.

  4. Päivitysilmoitus: Työnteon kannattavuus on työkuria tärkeämpää | Jaakko Stenhäll

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s