Minimipalkan työllisyysvaikutukset – peruskurssi vs. tutkimus

Björn Wahlroos vertasi blogikirjoituksessaan minimipalkkoja torakoihin, jotka pulpahtavat aina takaisin pintaan, vaikka niitä yrittäisi kuinka huuhtoa vessasta alas. Wahlroos kertoi käyttäneensä minimipalkkojen haitallisia työllisyysvaikutuksia taloustieteen peruskurssin esimerkkinä jo 30 vuotta sitten. Minimipalkka on todellakin hyvä esimerkki. Se ovat nimittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka taloustieteen peruskurssi voi johtaa harhaan.

Taloustieteen peruskurssi: Minimipalkat

Minimipalkat ovat hyvä esimerkki työmarkkinoista ja välillisistä vaikutuksista. Minimipalkkojen tarkoitus on hyvä, parantaa pienituloisten työntekijöiden taloudellista asemaa. Samanaikaisesti minimipalkat johtavat kuitenkin siihen, että osalle työntekijöistä pitäisi maksaa heidän tuottavuuttaan korkeampaa palkkaa, jonka vuoksi kyseiset henkilöt jäävät kokonaan ilman työpaikkaa. Minimipalkka nostaa siis palkkatason luonnollista tasapainoa korkeammaksi, jolloin työn kysyntää on vähemmän (ja työttömyyttä enemmän) kuin ilman minimipalkkaa. Tämä luonnollisesti pätee ainoastaan peruskurssin oletuksella täydellisistä työmarkkinoista.

Taloustieteen peruskurssi: minimipalkat lisäävät työttömyyttä

 

Taloustieteellinen tutkimus: Minimipalkat

Jos minimipalkkojen haitalliset työllisyysvaikutukset opetetaan jo taloustieteen peruskurssilla, niin niistä on varmaankin yksimielisyys taloustieteilijöiden keskuudessa? Ei suinkaan. Minimipalkkojen työllisyysvaikutukset on yksi niistä harvoista asioista, joista taloustieteilijöiden keskuudessa EI ole konsensusta. Tämä selviää mm. IGN Forumin taloustietelijäpaneelista, jossa asiasta oli harvinaisen suuri erimielisyys.

Erimielisyys johtuu siitä, että minimipalkkatutkimukset antavat melko ristiriitaisia tuloksia. Joissain tutkimuksissa löydetään perusteoriaa mukaileva negatiivinen vaikutus, mutta useissa tutkimuksissa näin ei kuitenkaan ole. On useita vaihtoehtoisia selityksiä sille, miksi minimipalkoilla ei mahdollisesti olekaan negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Näitä selityksiä on koonnut mm. John Schmitt artikkelissaan “Why Does the Minimum Wage Have No Discernible Effect on Employment?”.  On olemassa myös useita teoreettisia perusteita sille, miksi minimipalkat eivät välttämättä aiheuta työttömyyttä. Lähtökohta näissä malleissa on se, että todelliset työmarkkinat eivät vastaa peruskurssin täydellisesti toimivia työmarkkinoita.

Taloustieteellinen tutkimus: minimipalkat eivät välttämättä lisää työttömyyttä

 

Taloustiede on hyödyllistä … runsaasti nautittuna

Olen joskus kuullut sanonnan, että taloustieteen peruskurssin käymisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä, jos taloustiedettä ei opiskele peruskurssia pidemmälle. Taloustieteen peruskurssilla mallit ovat yksinkertaisia ja markkinat täydellisiä. Taloustieteen peruskurssin opeilla päätyy helposti suosittelemaan mahdollisimman vapaasti liikkuvaa näkymätöntä kättä. Mitä pidemmälle taloustieteen opinnoissaan pääsee, sitä monimutkaisemmaksi mallit muuttuvat niiden pyrkiessä huomioimaan reaalimaailman ja täydellisesti toimivan maailman välisiä eroja. Julkisen vallan täytyy mahdollisesti korjata markkinoiden epäonnistumisia. Toisaalta taas julkisen vallan epäonnistumisen mahdollisuus vähentää halukkuutta puuttua markkinoiden toimintaan.

Mitä enemmän taloustiedettä oppii, sitä vähemmän sieltä löytää helppoja vastauksia. Taloustiede on monesti tasapainottelua ristiriitaisten tavoitteiden välillä. Ekonomisteille ”kasvaa toinen käsi” opintojen edetessä, jonka vuoksi yksiselitteisiä suosituksia on monesti vaikea saada.

Minimipalkka on hyvä esimerkki siitä, kuinka näkemys vaikutuksista muuttuu matkalla peruskurssista akateemiseen tutkimukseen. Vastaus, joka vielä peruskurssilla on helppo ja yksiselitteinen, on lopulta asia, josta taloustieteilijöiden keskuudessa on suuria erimielisyyksiä. Olen varma, että Björn Wahlroos entisenä kansantaloustieteen professorina tuntee minimipalkan vaikutuksista käydyn tieteellisen debatin. Hän tuntee kuitenkin myös retoriikan taidon ja tietää, että peruskurssin opeilla politiikkasuosituksia helpompi myydä.

Advertisements

13 thoughts on “Minimipalkan työllisyysvaikutukset – peruskurssi vs. tutkimus

  1. On kiistatonta, että minimipalkat aiheuttavat työttömyyttä kirjoituksessa kuvatulla tavalla. Osa taloustieteilijöistä kuitenkin arvioi, että jos minimipalkat ovat tarpeeksi pienet, tietyt muut vaikutukset saattavat kumota tämän, niin että vaikutus jää vähäiseksi. Hekään eivät kiistä sitä, että korkeammat minimipalkat aiheuttavat huomattavasti työttömyyttä, ja muiden taloustieteilijöiden mielestä sama ongelma on pienissäkin minimipalkoissa, paitsi niiden työntekijöiden osalta joiden palkkaan ne eivät vaikuta millään tavalla.

    • Olet täysin oikeassa sen suhteen, että taloustieteilijöiden keskuudessa ei ole juuri erimielisyyttä siitä, että tarpeeksi korkea minimipalkka aiheuttaa työttömyyttä. Tämä olisi varmaan pitänyt kirjoittaa selvemmin alkuperäiseen blogitekstiini.

      Erimielisyyttä on kuitenkin ”tarpeeksi matalan” minimipalkan vaikutuksista. Erimielisyyttä on myös siitä, pitäisikö minimipalkka ”litistää lopullisesti” negatiivisten työllisyysvaikutustensa vuoksi. Esim. Lee & Saez (2012) osoittavat, että minimipalkka voi olla optimaalinen ratkaisu, vaikka se aiheuttaisikin työttömyyttä.

      • Jos minimipalkka on tarpeeksi matala, esim 1 sentti/tunnissa, sillä ei ole mitään vaikutusta, koska palkkataso ovat muutenkin korkeampi. Jos se on liian korkea, esim 100 euroa/tunnissa, se aiheuttaa työttömyyttä. Tämä on täysin selvää ja kiistatonta ja osoittaa myös minimipalkan ongelma käytännössä:

        Kukaan ei voi tietää, mikä on minimipalkan ”oikea” tai ”optimaallinen” taso, koska sellainen ei ole olemassa. Ja vaikka voisi esittää, että sellainen oikea tai optimaallinen taso olisikin olemassa, kyseinen taso muuttuisi joka päivä tuhanssien ja miljoonien tuntemattomien seikkojen takia. Tämä oikea ja optimaallinen taso olisi vaihtelesi myös eri alojen ja maantieteellisten alueiden mukaan.

        Palkka on aina funktio työntekijän tuottavuudesta, joka taas riippuu tuhanssista ja miljoonista eri tekiöjistä. On siis järjetöntä esittää, että joku yksittäinen henkilö tai ryhmä henkilöitä voisi ikinä tietää, mikä on oikea ja optimaallinen minimipalkka missäkin tilanteessa. Minimipalkka on hintojen sääntely ja se ei ikinä toimi. Olisin uskonut, että taloustieteen tutkija tietäisi tämän, mutta ehkä sitä ei kerrota edes tuleville KTT:eille?

  2. Kuulostat mielestäni turhan teoreettiselta kuten monet yliopistossa ovat. Kuten libertaristit monesti sanovat, katsokaa insentiivejä ja hyötyjiä. Minimipalkat = työntekijöiden suoja työmarkkinoille tulevia vähän koulutettuja vastaan. Yhdistettynä Suomen ”hyvinvointivaltion” etuihin tämä tarkoittaa sitä, että työrengit voivat hengittää hieman vapaammin.

  3. Herra Wahlroos näyttää ajavan tällä kannanotolla yritysten etua ja peräänkuuluttaa sosiaalipolitiikan suurempaa roolia pienituloisten toimeentulon turvaamisessa, aika jännä kannanotto sinänsä, olin ajatellut Liberasta jotain ihan muuta. En tosin tätä keskustelua ole kuin vasemmalla silmällä seurannut, että what do I know.
    Mutta kumpi sitten olisi parempi järjestelmä, minimipalkat vai perustulo? Itse kyllä mutulla sanoisin, että aloja joilla joku 8,5 euron minimipalkka olisi liian korkea, on hyvin vähän, joten sit toimeentulon lähde on vain eri taho. But again what do I know. Ja toisaalta minimipalkkojen tapauksessa, jos ne nostaisi palkan yli tuottavuuden, voisiko näitä jotenkin subventoida yrityksille, olisiko siitä apua?

  4. Kiitos, että asetit selkeästi Nallen puheenvuoron omaan kontekstiinsa myös meille ei-taloustieteilijöille.

  5. ”Olen joskus kuullut sanonnan, että taloustieteen peruskurssin käymisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä, jos taloustiedettä ei opiskele peruskurssia pidemmälle.”

    Oletko samaa mieltä tuon sanonnan kanssa? Minusta olisi hyvä, jos ihmiset osaisivat edes taloustieteen perusasioita paremmin.

    Luulisin, että useimmat peruskurssin politiikkasuositukset ovat ainakin kohtalaisen hyviä vaikkeivät ehkä optimaalisia. Vaikka optimaalinen minipalkka olisi positiivinen, niin minun olisi vaikea uskoa, että minimipalkan puute jäisi ainakaan kauhean paljon jälkeen optimitilanteesta.

    • Olen sitä mieltä, että politiikkaa ei pitäisi tehdä peruskurssien perusteella. Polittisilla päättäjillä on käytössään asiantuntijaresursseja, joiden ymmärtämys taloustieteestä menee peruskursseja syvemmälle ja mielestäni näitä asiantuntijaresursseja kannattaa käyttää. Olen toki varmastikin hieman jäävi antamaan tämäntyylisiä suosituksia.

      Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että pelkän peruskurssin käymisestä olisi haittaa. Kaikki riippuu siitä, mitä ja miten peruskursseja opetetaan. Viime talouskriisin myötä taloustieteessä on myös käyty debattia siitä, kuinka taloustiedettä tulisi opettaa. Pitääkö peruskurssien edelleen koostua pääasiassa niistä samoista yksinkertaisista malleista, vai pitäisikö esim. behavioraalista taloustiedettä valottaa jo opintojen alussa? Peruskurssien päätarkoitus on mielestäni antaa kuva siitä, mitä (ja miten) taloustieteessä tutkitaan. Toinen tarkoitus on houkutella opiskelijoita jatkamaan opintojaan peruskursseja pidemmälle. Taloustieteen opiskelun yksi ongelma on mielestäni se, että malleja, joita oikeasti tutkimuksessa/päätöksenteossa käytetään, esitellään vasta syventävissä opinnoissa. Varmasti perus IS-LM -mallin opetus on pedagogisesti perusteltua, mutta kaikki opiskelijat tietävät ettei siitä yksinkertaisesta mallikehikosta ole käytännöntyössä hyötyä.

      • ”Olen sitä mieltä, että politiikkaa ei pitäisi tehdä peruskurssien perusteella. Polittisilla päättäjillä on käytössään asiantuntijaresursseja, joiden ymmärtämys taloustieteestä menee peruskursseja syvemmälle ja mielestäni näitä asiantuntijaresursseja kannattaa käyttää.”

        ”Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että pelkän peruskurssin käymisestä olisi haittaa.”

        Asiantuntijaresursseja kannattaa ilman muuta käyttää. Itse kommentissani ajattelin lähinnä tavallista äänestäjää enkä niinkään poliitikkoa. Tosin varmaan poliitikotkin voisivat käyttää paremmin talouden asiantuntijaresursseja, jos he itsekin tietäisivät taloustieteestä enemmän, vaikka se ”enemmän” olisikin vain muutos puhtaasta mutu-tuntumasta peruskurssin tietämykseen.

        Monelle tavalliselle äänestäjälle edes peruskurssin taloustietämys olisi mielestäni parannus. Nyt esim. joidenkin on vaikea ymmärtää, miksi pääomatuloja verotetaan eri tavalla kuin ansiotuloja, ja jotkut myös kannattavat esim. vuokrasääntelyä, joka ainakin on asia, jota taloustieteilijät vastustavat melko yksimielisesti. (http://www.igmchicago.org/igm-economic-experts-panel/poll-results?SurveyID=SV_6upyzeUpI73V5k0)

  6. Minimipalkka voi parantaa kokonaistehokkuutta monessakin tilanteessa. Katsokaa siis insentiivejä: Koska minimipalkka siirtää kokonaistasapainoa kohti paremmin tuottavia töitä, niin syntyy insentiivi kouluttautua, kun entry-level- työpaikkoja on vähemmän. Yksinkertainen malli: On kahdenlaisia töitä, matalan ja korkean tuottavuuden töitä. Molemmissa on työntekijöillä tietty jakauma. Sitten on koulutus, joka nostaa tuottavuutta. (malli on yksinkertaistus, huom.) Työntekijät hakeutuvat töihin niin, että jos tuottavuus on yli kynnysarvon, he menevät korkean tuottavuuden työhön.

    Tilanne 1, ei minimipalkkaa. Matalan tuottavuuden palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan, joten vallitsee täystyöllisyys. Osa tietenkin on korkean tuottavuuden töissä.

    Tilanne 2, minimipalkka. Nyt matalan tuottavuuden töihin ei palkata niitä, joiden tuottavuus jää alle kynnysarvon.

    Staattisessa tarkastelussa tilanteessa 2 on työttömyyttä. Mutta, jos yksilöllä on mahdollisuus kouluttautua, niin olettaen että koulutus nostaa kaikkien tuottavuutta, niin koulutuksen hankittuaan henkilö kykenee tuottamaan riittävästi toimiakseen matalan tuottavuuden työssä. Kokonaisuutena tuottavuus paranee.

    Wahlroos on ihan oikeassa siinä, että minimipalkka asettaa leikkurin, jonka alittavan tuottavuuden työvoima jää vaille työtä. Mutta tämä synnyttää lisäkannustimen nostaa omaa tuottavuuttaan.

    • ”Wahlroos on ihan oikeassa siinä, että minimipalkka asettaa leikkurin, jonka alittavan tuottavuuden työvoima jää vaille työtä. Mutta tämä synnyttää lisäkannustimen nostaa omaa tuottavuuttaan.”

      Toisaalta saattaa olla, että monilla aloilla työntekijöiden tuottavuus nousee yleensä työtä tehdessä kasvavan kokemuksen myötä, eikä niinkään koulua käymällä. Tällaisilla aloilla minimipalkka voi siis aiheuttaa kaksinkertaisen vahingon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s