Palaako politiikka tieteeseen vai tiede politiikkaan?

Tutkimusrahoitus ja sen koordinointi on ollut tutkijoiden kahvipöytäkeskustelujen aiheena hallituksen suunnitellessa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta. Nyt kun periaatepäätös on tehty, on osa tutkijoista huolissaan siitä, että tutkimusrahoitus alistuisi poliittisten päättäjien tahdon alaiseksi. Vihreä Lanka teki tästä uutisen otsikolla ”Tutkijat pelkäävät politiikan palaavan tieteeseen”. Asiaan voi kuitenkin suhtautua myös optimistisesti, uudistus nimittäin voi myös vahvistaa tutkimustiedon asemaa poliittisessa päätöksenteossa. Minkälaisia rahoitusmuotoja uudistuksessa sitten esitetään ja mitä uhkia/mahdollisuuksia niihin sisältyy?

Yhteiskunnallinen tutkimusrahoitus 2.0

Hallituksen periaatepäätös tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistukseksi sisältää useita tutkimuslaitoksiin kohdistuvia rakenteellisia muutoksia (mm. tutkimuslaitosten yhdistämisiä). Tässä tekstissä keskityn nyt kuitenkin vain kahteen uuteen rahoitusvälineeseen, jotka siirtävät osan tutkimuslaitoksen nykyisestä perusrahoituksesta kilpailluksi tutkimusrahoitukseksi.

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline

Uusista tutkimusrahoitusmuodoista suurempi on ”strategisen tutkimuksen rahoitusväline”, jonka koko on 70 miljoonaa euroa (vuonna 2017). Tuo 70 miljoonaa euroa kerätään tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista (52,5 milj. €), Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta (7,5 milj. €) ja Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta (10 milj. €).

Uuden rahoitusvälineen tarkoituksena on tuottaa ”ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta” yhteiskuntapolitiikan tueksi. Tarkoituksena on rahoittaa pitkäjänteistä tutkimusta lyhyiden selvitysten sijaan ja siksi rahoitus tutkimushankkeille on monivuotista ja täysimääräistä.

Valtioneuvosta ohjaa tutkimusta vain määrittämällä tutkimuksen keskeisimmän painopisteet. Aloitteen teema-alueista ja painopisteistä tekee kuitenkin strategisen tutkimuksen neuvosto. Tämä samainen ”strategisen tutkimuksen neuvosto” päättää itsenäisesti strategisesta tutkimuksesta ja rahoituksen suuntaamisesta. Neuvosto perustetaan Suomen Akatemian yhteyteen ja neuvoston jäseniksi valitaan ”tutkijoita ja tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tutkimuksen käyttäjiä ja joilla on kokemusta laajoista hallinnon, elinkeino- ja muun työelämän ja tutkimuksen muutosten johtamisesta”. Neuvoston toiminnan suhteen on mielenkiintoista nähdä, kuinka neuvoston jäsenet jakautuvat tutkijoiden ja tutkimuksen käyttäjien kesken ja kumpaa puolta neuvoston puheenjohtaja edustaa. On kuitenkin syytä huomata, että monella tutkimuksen käyttäjällä on myös itsellään takana tutkimustaustaa.

Strateginen neuvosto päättää tutkimushankkeiden valinnasta avoimen kilpailun kautta. Periaatepäätöksessä painotetaan poikkitieteellisen tutkimuksen tärkeyttä, mutta on toki huomioitava että tutkimuksen potentiaaliset tekijät valikoituvat jossain määrin jo tutkimuskysymysten muotoilussa.

Valtioneuvoston tutkimusmäärärahat

Siinä missä strategisen tutkimuksen rahoitusväline tukee pitkäjänteistä tutkimusta, on lyhyempiin tutkimus-/selvitysprojekteihin luvassa lisävaroja valtioneuvoston kanslian tutkimusvaroista. Näitä kohdentamattomia tutkimusvaroja on jo ensi vuonna käytössä 5 milj. euroa ja lopulta vuonna 2016 tutkimusvaroja on 12,5 milj. euroa vuodessa. Tämä rahoitus kootaan valtion tutkimuslaitosten nykyisistä rahoitusosuuksia leikkaamalla. Näillä varoilla on tarkoitus rahoittaa tutkimuksia/selvityksiä, jotka tukevat valtioneuvoston (ja ministeriöiden) yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Rahoitusta koordinoidaan valtioneuvoston tutkimussuunnitelmassa määriteltyihin painopisteisiin. Strategiseen tutkimusrahoitukseen verrattuna valtioneuvoston tutkimusrahoitus on lyhytjänteisempää (tutkimusten kesto yleensä 1-3 vuotta). Valtioneuvoston rahoittama lyhytkestoinen tutkimustoiminta on ”pääsääntöisesti selvityksiä, ennakointeja, tutkimuskatsauksia, seurantatutkimuksia ja arviointeja”.

Strategisella rahoitusvälineellä pyritään siis rahoittamaan tutkimusta, jonka avulla voitaisiin löytää ratkaisuvaihtoehtoja pitkän aikavälin ongelmiin. Valtioneuvoston rahoitusväline puolestaan mahdollistaa nopeammat selvitykset esimerkiksi yksittäisten reformien vaikutuksista.

Mitä tutkijat pelkäävät?

Tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen tarkoituksena on vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa. Tarkoituksena on, että yhteiskunnallinen päätöksenteko pohjautuisi entistä enemmän tutkittuun tietoon. Mikä tässä asiassa tutkijoita pelottaa?

Valtion tutkimuslaitosten tutkijoilla on perusteltu huoli omien työpaikkojensa puolesta. Osa tutkimuslaitosten perusrahoituksesta muuttuu avoimen kilpailun kautta jaettavaksi rahoitukseksi. Tämä lisää epävarmuutta valtion tutkimuslaitosten rahoituksessa ja todennäköisesti myös vähentää kokonaisrahoitusta, koska osa tutkimusprojekteista päätyy yliopistoille ja ”vapaille” tutkimuslaitoksille. Huoli oman tutkimuslaitoksen rahoituksesta (ja omasta työpaikasta) on luonnollista.

Toinen huoli liittyy siihen, millä perusteilla rahoituspäätökset tehdään. Pelkona on, että tutkimuksen tekijät valikoitaisiin poliittisin perustein. Vihreän Langan uutisessa Kelan tutkimusosaston tutkimusjohtaja Olli Kangas ihmettelee, miksi hallitus tilaisi tutkimusta, joka osoittaisi sen politiikan olevan väärää. Pelkona siis on, että poliittiset päättäjät tilaisivat tutkimuksia ”tulokset edellä”, eli tutkimukset tilattaisiin vahvistamaan jo tehtyjä päätöksiä.

Ovatko tutkijoiden pelot aiheellisia?

Se, toteutuvatko tutkijoiden pelot, riippuu poliittisista päättäjistä ja tutkimusrahoituksen organisoinnista. Nyt esimerkiksi strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen jakopäätökset on haluttu irrottaa poliittisesta päätösprosessista strategisen tutkimuksen neuvoston avulla. Se, kuinka itsenäiseltä neuvoston toiminta ulospäin näyttää, riippuu paljolti siitä, ketä neuvoston jäseniksi valitaan.

Valtioneuvoston omasta tutkimusrahoituksesta päätetään valtioneuvostossa. Siten ”poliittisen tutkimuksen” riski on siinä suurempi kuin strategisen tutkimuksen rahoituksessa. Tässä tapauksessa ”tulokset edellä”-tyylisten selvitysten tilaaminen on toki varteenotettava riski. Kyse on lähinnä siitä, osaavatko yhteiskunnalliset päättäjät hyödyntää tutkimustietoa päätöksenteossaan ja kykenevätkö he muuttamaan jo tehtyjä päätöksiä uuden tiedon myötä.  Tässä myös tutkijoilla ja tutkimuslaitoksilla on mahdollisuudet parantaa päätöksenteon taustalla tehtävää tutkimusta. Muiden tutkijoiden pitäisi rehellisesti/avoimesti kertoa, jos jokin selvitys ei ole tehty hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti (vaan kyseessä on johtopäätöksistä lähtenyt tutkimus). Yhteiskunnalliset päättäjät eivät välttämättä aina itse osaa erottaa tieteellisesti pätevää selvitystä huonosta ja silloin tutkimusyhteisön tulisi olla aktiivinen selvitysten kommentoinnissa.

Kannatan tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen tavoitteita. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjan vahvistaminen ja tutkimustiedon tuominen päätöksenteon ytimeen ovat tavoitteita, joihin on helppo yhtyä. Suomessa reformien vaikutuksista tehdään vielä melko vähän tutkimusta verrattuna moniin muihin maihin. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa vaikutusarvioinnin toteuttamismahdollisuudet otetaan huomioon jo reformeja suunniteltaessa. Britanniassa päätöksenteon pohjaksi tehtäviin ennakkoarviointeihin pitää myös sisällyttää arvio siitä, mitä epävarmuustekijöitä vaikutusennusteisiin sisältyy. Britanniassa yhteiskunnalliset päättäjät ovat siis oppineet tekemään päätöksiä epävarmassa maailmassa.

Se, toteutuvatko joidenkin tutkijoiden pelot tieteen politisoitumisesta, jää nähtäväksi. Tässä tapauksessa suurin vastuu uudistuksen onnistumisesta on yhteiskunnallisilla päätöksentekijöillä. Merkittävin hetki tulee silloin, kun päättäjän pöydälle tulee tutkimustulos, joka on ristiriidassa päättäjän ennakko-oletusten kanssa. Vaihtuuko silloin politiikkasuositus vai tutkimuksen tekijä?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s