Koska verotus kevenee?

Uuden hallitusohjelman myötä julkisuudessa on keskusteltu siitä, kuinka ohjelmaan sisältyvät veromuutokset vaikuttavat verotuksen tasoon. Paljon on myös keskusteltu siitä, ovatko hallitusohjelmaan sisältyvät verojärjestelmän inflaatiotarkistukset veronkevennys vai estetäänkö niillä ainoastaan verotuksen kiristyminen. Tässä yhteydessä on mediassa esitetty myös paljon virheellisiä tai harhaanjohtavia tulkintoja verotuksen muutoksista. Alla selitän tiivistetysti koska verotus kiristyy/kevenee ja miksi hallitusohjelmaan sisältyvät inflaatiotarkistukset voidaan tulkita veronkevennykseksi.

Hallitusohjelma & verotus mediassa

Hallitusohjelmassa päätettiin, että ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna 2015. Tämä tarkoittaa sitä, että veroasteikon tulorajoja (kolmea alinta tulorajaa) nostetaan inflaation mukaisesti. Veronmaksajain keskusliitto teki nopeasti hallitusohjelman julkistuksen jälkeen laskelmat siitä, kuinka tuloverotus (sis. sosiaalivakuutusmaksut) muuttuu eri tulotasoilla (Veronmaksajien laskelmat). Laskelmia tulkitessa on syytä huomioida, että kuvioissa mainitut palkat ovat vuoden 2014 palkkoja, joiden oletetaan nousevan keskimäärin 1,2 prosentilla vuoteen 2015. Siten vertailtava palkka on vuonna 2015 suurempi kuin se oli vuonna 2014. Tätä eroa ei ole huomioitu Ylen uutisessa ”Stubbin linjaukset: Kuinka veroprosenttisi muuttuu?”, jossa on tulkittu kyseisiä laskelmia väärin myös muilla tavoilla. Uutisessa mm. väitetään että inflaatiotarkistukset koskisivat ainoastaan tuloväliä 2 149 – 5 374 euroa/kk, vaikka todellisuudessa tarkistukset koskevat kaikkia valtion tuloveroja maksavia (vuositulot vähintään n. 17 000 €).

Koska verotus kiristyy?

VATT:n tutkija Heikki Viitamäki on käsitellyt verotuksen tason ja veronkiristysten määrittelyä ansiokkaasti VATT-muistiossaan (Vuoden 2013 vero- ja etuusperusteiden muutosten vaikutukset kotitalouksiin) ja hieman kansantajuisemmin Talous&Yhteiskunta -lehden artikkelissaan (Budjetin tuloveromuutosten vaikutukset – miten ne lasketaan?). Tiivistettynä Viitamäen näkemys on, että jos verotuksen taso halutaan säilyttää ennallaan, kaikkiin euromääräisiin veroperusteisiin tulee tehdä ansiotulojen keskimääräistä kehitystä vastaavat indeksitarkistukset. Tätä pienemmät indeksitarkistukset tarkoittavat verotuksen kiristymistä tätä suuremmat indeksitarkistukset tarkoittavat verotuksen kevenemistä. Hintatason muutosten mukaiset veromuutokset eivät suoraan liity verotuksen tasoon vaan verotuksen ja ostovoiman suhteeseen. Verojärjestelmän arvioinnin kannalta oleellinen tekijä on tässä tapauksessa nimenomaan ansiotulojen, ei hintojen muutos.

Onko hallitusohjelman inflaatiotarkistukset veronkevennys vai ei?

Hallitusohjelmassa mainitaan että valtion tuloveroasteikon kolmeen alimpaan tulorajaan tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset. Tämä tarkoittaa siis, että tulorajoja korotetaan hintojen, ei ansiotulojen muutoksen suhteessa. Yleensä ansiotulot ovat nousseet hintoja nopeammin, mutta tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan VM on ennustanut, että ensi vuonna hinnat kasvavat keskimäärin (kuluttajahintaindeksillä mitattuna) n. 1,7 % ja ansiotulot (ansiotasoindeksillä mitattuna) n. 1,2 %. Kolmea alinta tuloverorajaa korotetaan siis ansiotulojen ennustettua muutosta enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseessä on aito verotuksen kevennys, ei pelkkä kiristymisen estäminen. Tämä näkyy myös Veronmaksajien laskelmissa, joissa keskituloisilla ansiotulojen muutosta suuremmat inflaatiotarkistukset kompensoivat eläkemaksujen ennustetut korotukset ja veroaste pysyy sen johdosta ennallaan. Tässä on toki syytä huomioida, että inflaatiotarkistukset koskevat ainoastaan henkilöitä, jotka maksavat valtion tuloveroa. Tätä pienituloisempia kuitenkin koskee kehysriihessä tehty päätös perusvähennyksen korottamisesta. Koska inflaatiotarkistukset tehdään vain osaan tulorajoista, kiristyy verojärjestelmän progressio hieman inflaatiotarkistusten myötä.

Lopuksi

Veromuutosten arviointi ei ole yksinkertaista ja niiden tulkinta onkin vaihdellut ajan myötä. Itse kuitenkin jaan Viitamäen perustellun näkemyksen siitä, että verotuksen tasoa arvioitaessa ansiotulojen muutos on oikea vertailukohta. Hintojen muutos on puolestaan relevantti vertailukohta siinä tapauksessa, että kiinnostuksen kohteena on ostovoiman muutos. Tiivistettynä: Kun hinnat nousevat ansiotuloja nopeammin ja tuloveroasteikkoon tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset, niin verotus kevenee mutta ostovoima heikkenee.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s