Miksi kannustinloukkujen poistaminen on vaikeaa?

Työnteon kannustimet ja kannustinloukut ovat taas nousseet keskustelunaiheeksi, kuten näyttää tapahtuvan tasaisin väliajoin. Nordean Aki Kangasharju on ollut huolissaan työttömien heikoista kannustimista siirtyä osa-aikatyöhön ja Kaupan liitto on puolestaan ollut huolissaan osa-aikatyötä tekevien heikoista kannustimista siirtyä kokopäivätyöhön.

Kiinnostuksen lisäksi työnteon kannustimista ja kannustinloukuista on nyt saatavilla myös tuoretta tutkimustietoa. Tuoreimmassa Työpoliittisessa aikakauskirjassa nimittäin ilmestyi tutkimusartikkelimme ”Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus” (Kotamäki & Kärkkäinen 2014). Artikkelissa tarkastellaan, kuinka työnteon kannustimet ovat muuttuneet vuosien 2011 ja 2015 välillä. Laskelmissa kiinnitetään erityistä huomiota työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien vaikutuksiin, koska niiden käyttöönottoa perusteltiin nimenomaan positiivisilla kannustinvaikutuksilla. Laskelmien tulosten perusteella artikkelissa keskustellaan myös vaihtoehtoisista keinoista kannustin- ja byrokratialoukkujen poistamiseksi ja niiden hyvistä/huonoista puolista. Lue loppuun

Verovähennysten perusteet (toimittajille)

Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää tuoreessa tarkastuskertomuksessaan, että Suomen verojärjestelmää tulisi yksinkertaistaa. Verojärjestelmän yksinkertaistamiselle onkin monta hyvää taloustieteellistä perustetta. Viime aikoina on voinut havaita verojärjestelmän yksinkertaistamiselle myös journalistisia perusteita. Tällä tarkoitan verotusta käsitteleviä uutisia/kolumneja, joissa ei ole ymmärretty, kuinka Suomen verojärjestelmä toimii. Koska kansan-/toimittajatajuiseksi yksinkertaistettua verojärjestelmää ei todennäköisesti lähiaikoina olla Suomessa ottamassa käyttöön, voin verotukseen erikoistuneena ekonomistina pyrkiä valaisemaan hieman nykyisen verojärjestelmämme perusteita. Viimeksi kirjoitin ohjeet tasaveron tunnistamiseksi ja tällä kertaa käsittelen verovähennysten yksinkertaista toimintalogiikkaa ja sitä, miten valtio voi keventää pienituloisten verotusta vaikka he eivät maksa valtionveroa. Lue loppuun

Perustulon analyysi – mitä vaikutuksia reformeista tulisi tutkia?

Vihreät julkaisivat päivitetyn perustulomallinsa yhteydessä meidän Eduskunnan sisäisessä tietopalvelussa tekemämme analyysin perustulomallin vaikutuksista (Perustulomallin analyysi). On tosin syytä huomioida, että Vihreiden lopullinen perustulomalli eroaa hieman analysoidusta mallista.

Vihreän eduskuntaryhmän toimeksiannosta tehdyn selvityksen tarkoituksena oli antaa mahdollisimman kattava kuva tarkastelun kohteena olevasta reformista. Analyysi toteutettiin SISU-mikrosimulointimallin (mikrosimuloinnista tarkemmin) avulla. Uusi mikrosimulointimalli, joka pohjautuu 800 000 henkilön otoksen rekisteritietoihin, mahdollistaa aikaisempaa tarkemmat analyysit reformien vaikutuksista.

Perustulon vaikutuksia tarkasteltiin useasta toisiaan täydentävästä näkökulmasta:

  • vaikutus julkisen talouden tasapainoon (reformin vaikutus verotuloihin ja sosiaaliturvamenoihin)
  • vaikutus tuloeroihin (vaikutukset tuloeromittareihin ja eri tulodesiilien tulojen muutos)
  • vaikutus kotitalouksiin (esimerkkilaskelmia ja aineistopohjaisia laskelmia mallin voittajista/häviäjistä)
  • vaikutus työnteon kannustimiin (esimerkkihenkilöillä ja kaikilla työttömillä keskimäärin)

Tässä tapauksessa vaikutuksia oli helppo tarkastella, koska reformiin ei sisältynyt välillisten verojen (mm. arvonlisävero & valmistevero) muutoksia ja analyysi voitiin toteuttaa kokonaisuudessaan SISU-mallin avulla. Koska mikrosimulointimalli ei tällä hetkellä vielä sisällä välillistä verotusta, tulisi välillisten verojen reformien vaikutuksia eri kotitalouksien ostovoimaan arvioida muilla aineistoilla/menetelmillä. SISU-mallista puuttuu vielä myös reformien dynaamisten vaikutusten arviointi, esim. työn tarjontavaikutuksia estimoiva osio. Tosin kannustinlaskelmien avulla voidaan tehdä jotain johtopäätöksiä reformien potentiaalisista työllisyysvaikutuksista (esim. Kotamäki 2014 arvioi suojaosareformien työllisyysvaikutuksia SISU-mallin avulla).

Perustuloanalyysi toimii esimerkkinä siitä, mitä kaikkea vaikutuksia reformeista voidaan mikrosimulointimallien avulla tutkia. Nyt kaikilla eduskuntaryhmillä on mahdollisuus teettää Eduskunnan sisäisessä tietopalvelulla riippumattomia analyysejä eri reformien vaikutuksista. Samalla mallilla arvioidut reformit ovat myös keskenään vertailukelpoisia. Tämä voi potentiaalisesti helpottaa äänestäjien mahdollisuuksia vertailla eri puolueiden esittämiä politiikkavaihtoehtoja.