Verovähennysten perusteet (toimittajille)

Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää tuoreessa tarkastuskertomuksessaan, että Suomen verojärjestelmää tulisi yksinkertaistaa. Verojärjestelmän yksinkertaistamiselle onkin monta hyvää taloustieteellistä perustetta. Viime aikoina on voinut havaita verojärjestelmän yksinkertaistamiselle myös journalistisia perusteita. Tällä tarkoitan verotusta käsitteleviä uutisia/kolumneja, joissa ei ole ymmärretty, kuinka Suomen verojärjestelmä toimii. Koska kansan-/toimittajatajuiseksi yksinkertaistettua verojärjestelmää ei todennäköisesti lähiaikoina olla Suomessa ottamassa käyttöön, voin verotukseen erikoistuneena ekonomistina pyrkiä valaisemaan hieman nykyisen verojärjestelmämme perusteita. Viimeksi kirjoitin ohjeet tasaveron tunnistamiseksi ja tällä kertaa käsittelen verovähennysten yksinkertaista toimintalogiikkaa ja sitä, miten valtio voi keventää pienituloisten verotusta vaikka he eivät maksa valtionveroa.

Mitä toimittajat ovat ymmärtäneet väärin?

Viime aikoina julkisuudessa on esitetty useaan kertaan seuraava virheellinen väite: ”Pienituloiset eivät maksa valtion tuloveroa, joten valtio ei voi keventää pienituloisten verotusta”. Tämä väite on esitetty mm. Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa (Veronmaksajat on imetty kuiviin), jossa väitettiin että pienituloiset eivät hyötyisi lapsivähennyksestä. Taloussanomien kolumnissa (Rinne tähtää oppositioon) puolestaan väitettiin, että valtio ei voi keventää pienituloisten verotusta muuten kuin negatiivisen tuloveron avulla. Näiden artikkelien lisäksi samaa väitettä on toistettu myös blogi- ja somekeskusteluissa.

Verovähennykset ja niiden vaikutus veroasteeseen

Ansiotuloista tehtävät verovähennykset voidaan jakaa toimintalogiikkansa perusteella kahteen kategoriaan:

  1. verotettavaa tuloa pienentävät verovähennykset
  2. maksettavaa veroa pienentävät verovähennykset

Tässä tekstissä käsittelen ainoastaan ns. viran puolesta tehtäviä verovähennyksiä, jotka myönnetään kaikille niihin oikeutetuille ilman erillistä hakemusta. Pienituloisten verotettavaa tuloa pienentäviä verovähennyksiä ovat mm. kunnallisverotuksen perusvähennys, kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja kunnallisverotuksen/valtionverotuksen eläketulovähennys. Maksettavaa veroa pienentäviä viran puolesta tehtäviä verovähennyksiä ovat työtulovähennys ja ensi vuoden alusta voimaan tuleva lapsivähennys.

Alla on havainnollistettu verovähennysten vaikutusta pieni-/keskituloisten verotukseen laskelmalla eri palkkatulojen ja päivärahatulojen veroasteet verovähennysten (perusvähennys, ansiotulovähennys, työtulovähennys) kanssa ja ilman. Kuviosta voidaan nähdä kuinka merkittävästi kyseiset verovähennykset pienentävät pieni- ja keskituloisten veroastetta. Pelkkiä päivärahatuloja (esim. työttömyyspäiväraha) saava hyötyy ainoastaan perusvähennyksestä, joka pienentää veroasteetta n. 19 000 euron vuosituloille asti. Palkkatuloja saavat hyötyvät perusvähennyksen lisäksi myös työtulovähennyksestä ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä, joiden vaikutus ulottuu pienituloisista aina suurituloisille asti, vaikka kuviossa onkin esitetty vaikutus ainoastaan 30 000 euroon asti.

veroasteet2015

Kuviosta voidaan myös nähdä missä menee raja, jota pienituloisempien verotusta valtio ei voi keventää. Valtio ei voi keventää niiden verotusta, jotka eivät maksa veroja (pl. Yle-vero ja sosiaalivakuutusmaksut, joita verovähennykset eivät koske). Päivärahatuloilla tämä raja menee n. 3 000 euron vuosituloissa ja palkkatuloilla n. 10 000 euron vuosituloissa.

Verovähennykset pienentävät pienituloisten kunnallisveroja

Perusvähennys, ansiotulovähennys ja kunnallisverotuksen eläkevähennys keventävät nimenomaan kunnallisverotusta pienentämällä kunnallisverotuksessa verotettavaa tuloa. Työtulovähennys ja lapsivähennys pienentävät henkilön maksamia veroja siten, että vähennys kohdistuu ensisijaisesti valtion tuloveroon. Jos henkilö ei kuitenkaan maksa valtion tuloveroja, pienentävät kyseiset verovähennykset kunnallisveroja, kirkollisveroja ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Tämän takia kyseisistä verovähennyksistä hyötyvät myös ne pienituloiset, jotka eivät maksa valtion tuloveroa.

Verovähennysten avulla veronkevennykset voidaan siis ulottaa myös pienituloisille, jotka eivät maksa valtion tuloveroa. Tätä keinoa pienituloisten verotuksen keventämiseen on myös jatkuvasti käytetty, esimerkiksi perusvähennystä ja työtulovähennystä on kuluvalla hallituskaudella korotettu joka vuosi.

Kunnat eivät joudu verovähennysten maksajiksi

Leikkaako valtio kuntien tuloja kasvattamalla kunnallisveroa pienentäviä verovähennyksiä? Jos tarkastellaan pelkästään valtion budjetin tulopuolta, niin näin voisi kuvitella. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan vuodesta 2003 lähtien valtio on valtionosuusjärjestelmän kautta kompensoinut veroperustemuutosten kunnille aiheuttamat verotuottomenetykset. Valtio siis on periaatteessa verovähennysreformien todellinen maksaja myös siinä tapauksessa että verovähennykset kohdistuvat kunnallisverotukseen.

Yhteenveto, eli mitä tänään opimme?

Tällä kertaa verotuksen perusteissa käsiteltiin verovähennysten ihmeellistä maailmaa. Suomessa ns. viran puolesta tehtävät verovähennykset ovat merkittävä osa verojärjestelmää ja niillä on suuri vaikutus etenkin pienituloisten veroasteisiin. Verovähennysten avulla valtio voi keventää myös niiden verotusta, jotka eivät maksa valtion tuloveroa. Jos jatkaisimme tästä aiheesta syventävällä kurssilla, voitaisiin käsitellä mm. sitä, miksi suurituloiset hyötyvät pienituloisempia enemmän verotettavaa tuloa pienentävistä verovähennyksistä ja sitä, miten verovähennysjärjestelmää voitaisiin yksinkertaistaa. Esimerkiksi ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen yhdistämistä on ehdotettu usean tahon toimesta. Nämä sinänsä mielenkiintoiset asiat jäävät kuitenkin seuraaviin kirjoituksiin.

Tiivistettynä tähän asti opitut asiat:

  • kunnallisvero ei ole tasavero
  • pääomatulovero ei ole tasavero
  • valtio voi keventää pienituloisten verotusta

Seuraavan ”verotuksen perusteet toimittajille” -kurssin aihe riippuu täysin tarpeesta. Eli seuraava kirjoitus ilmestyy viimeistään silloin, kun julkisuudessa esitetään toistuvasti jotain uutta virheellistä väitettä verotukseen liittyen. Toki toivon, että verotuksesta kirjoittavat toimittajat ja veropolitiikan keskustelijat voisivat myös itse kysyä epäselvistä asioista jo ennen artikkelin/mielipiteen julkaisemista.

Mainokset

One thought on “Verovähennysten perusteet (toimittajille)

  1. Verojen kerääminen maksaa yli 450 miljoonaa vuodessa. Mitäs jos kuitenkin yksinkertaistettaisi verotusta ja lopetettaisi kaikki ”viran puolesta” tehtävät toimenpiteet ja korvattaisi ne automaattisilla tietokonealgoritmeillä!?!?!? Tuollainen valtio-kunta veivaus on sossujen härdelliä eli hajoita ja hallitse!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s