Vaalikauden tilinpäätös: perusturva, tuloerot ja kannustinloukut

THL julkisti viime kuussa raportin, jossa tarkasteltiin perusturvan riittävyyttä ja sen kehitystä tällä vaalikaudella (Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015). Perusturvan riittävyyden lakisääteinen arviointi on SATA-komitean työstä syntynyt uudistus ja nyt tehty raportti on historian toinen. Arvioinnin toteutti ja raportin kirjoitti laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jossa olin myös itse jäsenenä. Tässä tekstissäni tiivistän raportin tuloksia tällä vaalikaudella tapahtuneiden muutosten suhteen. Koska koko 120 sivuisen raportin tulosten referoimisessa ei olisi mitään mieltä, keskityn itseäni eniten kiinnostaviin asioihin eli perusturvan kehitykseen, tuloeroihin ja kannustinloukkuihin. Mitä tällä vaalikaudella tapahtui?

Perusturvan kehitys 2011–2015

Tällä vaalikaudella perusturvan taso on parantunut kaikissa raportissa tarkastelluissa elämäntilanteissa (mm. opiskelija, työtön, eläkeläinen). Perusturvan taso on parantunut reaalisesti, kun esimerkkikotitalouksien tulot ovat nousseet hintoja nopeammin. Perusturvan taso on myös noussut suhteessa keskituloiseen palkansaajaan, kun perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot ovat nousseet tällä vaalikaudella reaalisesti noin kymmenen prosenttia samalla kun keskituloisen palkansaajan tulotaso ei ole kasvanut reaalisesti ollenkaan. Merkittävin tekijä perusturvan tason nousemisessa on vuonna 2012 toteutettu perusturvan tasokorotus, jossa työttömyysturvaan tehtiin sadan euron ylimääräinen tasokorotus ja samalla korotettiin asumistuen tulorajoja ja toimeentulotuen perusosaa. Myös perusturvan riittävyys (suhteessa Kuluttajatutkimuskeskuksen viitebudjettiin) on parantunut vuoden 2011 ja 2014 välillä, mutta eläkeläistalouksia lukuun ottamatta perusturvan taso eri riittänyt kattamaan viitebudjetin mukaista minimikulutusta v. 2014.

Vero- ja sosiaaliturvamuutosten tulonjakovaikutukset 2011–2015

Raportissa arvioitiin myös, kuinka tällä vaalikaudella tehdyt vero- ja sosiaaliturvareformit ovat vaikuttaneet tuloeroihin. Tuloeroihin vaikuttaa moni tekijä. Taloussuhdanteet vaikuttavat erityisesti osinko- ja pääomatuloihin ja väestörakenne muuttuu vuosi vuodelta. Nämä tekijät vaikuttavat tuloeroihin, vaikka talouspolitiikassa ei tehtäisi mitään muutoksia. Tässä tarkastelussa haluttiin keskittyä kuitenkin nimenomaan päätösperäisiin tulonjakovaikutuksiin eli siihen, kuinka julkisen sektorin toteuttamat reformit ovat vaikuttaneet tuloeroihin. Estimointi toteutettiin mikrosimulointimallin avulla pitäen väestö (ja tulot) ennallaan ja muuttaen ainoastaan vero- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä. Tämän takia tarkastelun ulkopuolelle jäävät myös lainsäädäntömuutosten käyttäytymisvaikutukset. Vertailukohdaksi otettiin (monien muiden samankaltaisten tutkimusten tavoin) maailma, jossa lainsäädännön rahamääräisiä parametreja (mm. veroasteikon tulorajat, työttömyyspäivärahan taso, lapsilisät) olisi korotettu ansiotasoindeksin mukaisesti. Näin toimimalla myös sosiaaliturvan palkkoja hitaampi kasvuvauhti tulkitaan päätösperäiseksi muutokseksi. Tällä tarkasteluperiodilla tulokset eivät olisi kuitenkaan merkittävästi muuttuneet, vaikka vertailukohdassa parametreja olisi korotettu ansiotasoindeksin sijaan kuluttajahintaindeksillä.  Tarkastelu tehtiin koko julkisen sektorin näkökulmasta, jolloin myös kunnallisverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen korotukset tulkitaan päätösperäisiksi muutoksiksi.

Tulosten mukaan tällä vaalikaudella tehdyt vero- ja sosiaaliturvamuutokset ovat pienentäneet tuloeroja sekä Gini-kertoimella (-0,8 %-yks) että pienituloisuusasteella mitattuna (-1,4 %-yks). Suurin vaikutus oli vuonna 2012 tehdyillä lainsäädäntömuutoksilla (jolloin toteutettiin työttömyysturvan tasokorotus). Tulonjakovaikutuksia on havainnollistettu alla olevassa kuviossa, jossa näkyy kuinka lainsäädäntömuutokset ovat vaikuttaneet eri tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin.

Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015

Kuviosta voidaan nähdä, että tällä vaalikaudella tehdyt vero- ja sosiaaliturvareformit ovat kasvattaneet kolmen pienituloisimman tulodesiilin käytettävissä olevia tuloja. Seitsemän suurituloisimman tulodesiiliin käytettävissä olevia tuloja lainsäädäntömuutokset ovat sen sijaan pienentäneet siten, että käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet eniten suurituloisimmassa tulodesiilissä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna. Tarkastelun perusteella vaikuttaisi siltä, että tällä vaalikaudella tehdyt talouden sopeutustoimet ovat olleet luonteeltaan varsin progressiivista, eli suurituloisimmat ovat maksaneet sopeutuksesta suurimman osan myös suhteellisesti mitattuna.

Mikrosimulointimallinnuksessa on mukana ainoastaan välittömät verot ja sosiaalietuudet. Tämä tarkoittaa sitä, että vaalikaudella tehtyjen välillisten verojen (arvonlisävero, valmisteverot) korotusten vaikutukset eivät näy tuloksissa. Monet välilliset verot ovat luonteeltaan regressiivisiä, jolloin niiden korotukset kasvattavat tuloeroja (tai tässä tapauksessa pikemminkin ostovoimaeroja). Aikaisempien selvitysten mukaan tällä vaalikaudella tehdyt välillisten verojen korotukset ovat kasvattaneet tuloeroja, mutta vaikutukset ovat mittaluokaltaan huomattavasti pienempiä kuin välittömien verojen ja sosiaalietuuksien muutosten vaikutukset. Siten on todennäköistä että tällä vaalikaudella tehtyjen vero- ja sosiaaliturvamuutosten kokonaisvaikutus säilyisi tuloeroja tasaavana, vaikka välillisten verojen tuloeroja kasvattava vaikutus otettaisiin tarkastelussa huomioon.

Työnteon kannustimet ja kannustinloukut 2011–2015

Työnteon kannustimia tarkasteltiin raportissa sekä työnteon lisäämisen että työllistymisen näkökulmasta. Tulosten mukaan työttömien kannustimet työllistyä kokopäivätyöhön ovat heikentyneet tällä vaalikaudella (kts. taulukko alla). Merkittävin syy tähän on vuonna 2012 toteutettu työttömyysturvan tasokorotus.


Keskimääräiset työllistymisveroasteet 2011 ja 2015 (%)

 

2011 2015 Muutos (%-yks.)

työttömyys → kokopäivätyö

59,4

62,9 +3,5

työttömyys → puolipäivätyö

64,2 59,7

– 4,5

puolipäivätyö → kokopäivätyö

54,6 66,2

+11,6

Lähde: Kotamäki & Kärkkäinen 2014


Alla olevassa kuviossa näkyy työllistymisveroasteiden jakauma kokopäivätyöhön työllistyttäessä vuoden 2011 ja 2015 lainsäädännöllä. Kuviosta voidaan nähdä, että työttömyysloukussa (työllistymisveroaste > 80 %) olevien osuus on kasvanut tällä vaalikaudella tehtyjen lainsäädäntömuutosten myötä.

Lähde: Kotamäki & Kärkkäinen 2014

Suojaosien käyttöönotto työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa ovat parantaneet osa-aikatyönteon kannustimia, mutta samalla ne ovat heikentäneet kannustimia siirtyä osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön. Siten esimerkiksi suojaosien korottaminen ei olisi työnteon kannustinten näkökulmasta yksiselitteinen parannus, vaan sillä olisi sekä positiivisia että negatiivisia kannustinvaikutuksia. Kannustinloukuista (ja keinoista niiden purkamiseksi) löytyy tarkempaa tietoa aikaisemmasta blogitekstistäni (Miksi kannustinloukkujen poistaminen on vaikeaa?).

Lopuksi

Tällä vaalikaudella on tehty julkistalouden sopeutustoimia, mutta samanaikaisesti perusturvan tasoa on korotettu. Näiden toimien johdosta perusturvan riittävyys on parantunut ja tuloerot ovat (päätösperäisesti) kaventuneet. Perusturvan tason korottamisen kääntöpuoli on puolestaan se, että sen myötä kokopäivätyöhön työllistymisen kannustimet ovat heikentyneet.

Perusturvan riittävyyden parantamisen, tuloerojen kaventamisen, työnteon kannustimien parantamisen ja julkistalouden tasapainottamisen kesken on tehtävä arvovalintoja, koska kaikkia edellä mainittuja tavoitteita ei voi samanaikaisesti toteuttaa. Yksi huolestuttava asia kaikkien näiden tavoitteiden näkökulmasta on asumismenojen nopea kasvutahti. Alla perusturvaraportista poimittu kuvio, josta nähdään kuinka nopeasti vuokrat ovat nousseet suhteessa yleiseen hintatasoon ja palkkoihin.

Lähde: THL: Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015

Asumiskustannusten nopeasta nousutahdista ollaan huolestuneita myös muualla, asiaa käsiteltiin mm. VM:n eilen julkaistussa ensi vaalikauden talouspolitiikan lähtökohtia käsittelevässä raportissa. Miten asumiskustannusten nousuun tulisi puuttua? Tämä on ehkä ihan oman blogikirjoituksen arvoinen aihe, johon palaan myöhemmin, mutta voin jo tässä vaiheessa sanoa sen verran että ratkaisu ongelmaan EI ole vuokrasääntely.

Mainokset

2 thoughts on “Vaalikauden tilinpäätös: perusturva, tuloerot ja kannustinloukut

  1. ILO:n yleissopimus 168 ja siinä esitetyt kriteerit työttömyysturvan minimitasolle – erityisesti suhteessa raportissa käsiteltyyn keskiansiotasoon?

  2. Miten kukaan voi kirjoittaa tuollaista paskaa? Ihan aikuisten oikeasti? Valhe, emävalhe, tilasto tulee juuri todistettua. Nimittäin käytännössä ei ole nousseet etuudet paskaakaan vaikka tilastot muuta väittävät. Nimittäin korotukset leikkasivat muita tukia ja vuokrien ja ruuan ja sähkön, yms tuotteiden hintojen nousujen ansiosta ennemmin se nousu on plus miinus nolla käytännössä kaikilla jotka eivät ole hyväpalkkaisia Ansiosidonnaisen Työttömyysturvan piirissä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s