Huhut työpaikkojen kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja

Viime aikoina mediassa on käsitelty useaan otteeseen tulevaisuuskuvia työn murroksesta, keskiluokan työpaikkojen katoamisesta ja teknologisesta työttömyydestä. Alla kaksi otetta lehtiartikkeleista:

”Etlan mukaan tietotekniikan kehittyminen uhkaa joka kolmatta suomalaista työpaikkaa. Seuraavan vuosikymmenen tai vuosikymmenien aikana katoavat etenkin alat, joilla palkka on matala ja osaaminen alhaista. Kognitiiviset ja manuaaliset rutiinitehtävät ovat korvattavissa tietotekniikalla miltei kokonaan”

”The number of jobs lost to more efficient machines is only part of the problem. What worries many job experts more is that automation may prevent the economy from creating enough new jobs. … Throughout industry, the trend has been to bigger production with a smaller work force. … Many of the losses in factory jobs have been countered by an increase in the service industries or in office jobs. But automation is beginning to move in and eliminate office jobs too. … In the past, new industries hired far more people than those they put out of business. But this is not true of many of today’s new industries ….Today’s new industries have comparatively few jobs for the unskilled or semiskilled, just the class of workers whose jobs are being eliminated by automation”

Ensimmäinen lainaus on Kauppalehti Optiosta 20.8.2015 ja toinen TIME-lehdestä 24.2.1961 (lähteenä Autor 2015). Huolet automatisaation aiheuttamasta työpaikkakadosta kuulostavat varsin samanlaisilta kuin yli 50 vuotta sitten. Toki huoli teknologisesta työttömyydestä on paljon vanhempaa perua, esimerkiksi 1700-luvun lopulla taloustieteilijä Thomas Mortimer oli huolissaan automatisoitujen sahojen ja myllyjen työttömyyttä kasvattavasta vaikutuksesta. Historiassa huolet työpaikkojen katoamisesta automatisaation myötä ovat toistuvasta osoittautuneet turhiksi, mutta onko tällä kertaa toisin?

Viimeisen viikon sisällä teknologian kehittymisen mahdollisesti aiheuttamaa työelämän muutosta ja teknologista työttömyyttä on käsitelty useissa suomalaisissa medioissa. Kauppalehti Option lisäksi aihetta on käsitelty ainakin Helsingin Sanomissa (Sitran yliasiamies patistaa päättäjiä reagoimaan muuttuvaan työelämään: ”Nyt tarvitaan perustuloa”) ja Ylen Politiikkaradiossa (Suomea uhkaa laaja teknologinen työttömyys).

Kesällä tätä aihetta käsiteltiin myös taloustieteellisellä areenalla, kun Journal of Economic Perspectives julkaisi kolme teema-artikkelia aiheesta ”Automation and Labor Markets”. Hyödynnän tässä tekstissäni niistä kahta, etenkin David Autorin artikkelia ”Why Are There Still So Many Jobs? The History and Future of Workplace Automation” ja jossain määrin myös Mokyr, Vickers & Ziebarth -artikkelia “The History of Technological Anxiety and the Future of Economic Growth: Is This Time Different?”. Miksi näiden artikkelien mukaan huolet työpaikkojen katoamisesta ovat (tälläkin kertaa) liioiteltuja? Lue loppuun

Progressiivisen kulutusverotuksen perusteet

Suomalaiseen talouspoliittiseen keskusteluun on jälleen kerran heitetty idea progressiivisesta kulutusverotuksesta. Tuorein esitys löytyy vihreiden vaikuttajien Jaakko Stenhällin ja Ville-Veikko Vastomäen minipamfletista ”Teknologinen murros ja politiikka”, jossa käsiteltiin teknologisen kehityksen uhkia ja muutospaineita yhteiskuntapolitiikkaan. Kyseisessä pamfletissa siirtyminen progressiiviseen kulutusverotukseen nähtiin keinona kasvattaa veropohjaa työn määrän vähentyessä. Pamfletissa viitattiin Allan Seurin blogitekstiin ”Progressiivinen kulutusverotus”, jossa Allan esitteli, kuinka progressiivinen kulutusverotus voitaisiin toteuttaa tuloverotuksen säästövähennyksen kautta. Ajatusta progressiivisesta kulutusverotuksesta on pyöritellyt myös valtiovarainministeri Urpilaisen erityisavustaja Ville Kopra 1,5 vuoden takaisessa blogitekstissään ”Pitäisikö ALV muuttaa progressiiviseksi?”.

Ajatus progressiivisesta kulutusverotuksesta ei ole uusi (edes Suomen talouspoliittisessa keskustelussa). Koska ajatus on kuitenkin nyt uudestaan otettu esille (ja esim. Heikki Sairanen kaipasi blogitekstissään asiasta lisää tietoa), päätin koota yhteen paketin taloustieteellistä kirjallisuutta asiaan liittyen. Nyt pyrin tiivistämään ja kansantajuistamaan kokoamani taloustieteellisen tiedon yhteen blogitekstiin. Tekstin loppuun kokoan linkkejä lähteisiin, joiden avulla asiaan voi perehtyä syvällisemmin. Lue loppuun

Minimipalkan työllisyysvaikutukset – peruskurssi vs. tutkimus

Björn Wahlroos vertasi blogikirjoituksessaan minimipalkkoja torakoihin, jotka pulpahtavat aina takaisin pintaan, vaikka niitä yrittäisi kuinka huuhtoa vessasta alas. Wahlroos kertoi käyttäneensä minimipalkkojen haitallisia työllisyysvaikutuksia taloustieteen peruskurssin esimerkkinä jo 30 vuotta sitten. Minimipalkka on todellakin hyvä esimerkki. Se ovat nimittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka taloustieteen peruskurssi voi johtaa harhaan. Lue loppuun

Dynaamisia budjettilaskelmia

Ylen uutinen ”Hallituksen vero-odotukset hupenivat” naljailee hallitukselle ja Valtiovarainministeriölle siitä, että yhteisöveronalennuksen paljon puhutuista dynaamisista vaikutuksista ei kyetty kirjaamaan minkäänlaista arviota ensi vuoden budjettiin. Yhteisöveronalennuksen arvioitiin kehysriihen aikaan olevan noin puoliksi itsensä rahoittava, jolloin puolet menetetyistä verotuloista palaisi takaisin yritysten verosuunnittelun ja kasvaneen taloudellisen aktiviteetin myötä. Jos näitä dynaamisia vaikutuksia ei kyetä budjetoimaan, niin kannattaako niitä ottaa huomioon päätöksenteossa ollenkaan? Kyllä kannattaa, alla selitän miksi. Lue loppuun

Taloustieteen historiattomuus

Olen viime aikoina perehtynyt taloustieteen oppihistoriaan lukemalla Agnar Sandmon vetävästi kirjoitettua kirjaa ”Economics Evolving: A History of Economic Thought”. Kirjan johdannossa keskustellaan siitä, onko taloustieteen oppihistorian tuntemisesta lopulta mitään hyötyä. Taloustieteellisessä koulutuksessa opetettavia asioita on hyvin paljon ja taloustieteen oppihistoriaan tai yleiseen taloushistoriaan käytetyt opetustunnit ovat väistämättä poissa muista taloustieteen opinnoista. Olisiko se kuitenkin vaivan arvoista? Lue loppuun

Perustulon työllisyysvaikutukset

Viime viikolla Jyväskylässä järjestettiin taloustutkijoiden kesäseminaari, johon itsekin osallistuin kahdella esityksellä. Tällä kertaa seminaarin ohjelmaan sisältyi myös kaksi perustuloa käsittelevää sessiota. Näistä toisessa puhuin perustulon arvioiduista työllisyysvaikutuksista. Koska kyseessä on ajankohtainen aihe, ajattelin laittaa esitykseni yleiseen jakoon. Siksi alta löytyvät esitykseni kalvot ja tiivistelmä siitä, mistä seminaarissa puhuin.

Lue loppuun

Optimaalinen verojärjestelmä – matka taloustieteestä talouspolitiikkaan

Viimeisen viikon aikana on ilmestynyt kaksi talouspoliittisen keskustelun kannalta mielenkiintoista raporttia. Ensiksi ilmestyi Valtiovarainministeriön Talouspoliittinen Strategia 2013, jonka sisällöstä kirjoitin alkuviikosta. Sen jälkeen julkaistiin VATT-Analyysi  ”Hyvän veropolitiikan periaatteet”, joka kansantajuistaa taloustieteellisen verotutkimuksen keskeisiä tuloksia ja pyrkii selittämään, mitä vaikutuksia eri veromuodoilla on ja kuinka nykyistä verojärjestelmäämme voitaisiin parantaa. Kyseinen raportti on erittäin suositeltavaa luettavaa talouspolitiikasta kiinnostuneille ja on ollut mielenkiintoista seurata, minkälaista keskustelua raportin pohjalta on jo nyt syntynyt. Tässä tekstissä kerron omista ajatuksistani, joita VATT:n raportti, sen sisältämät verosuositukset ja raportista käyty keskustelu on herättänyt. Lue loppuun

VM:n Talouspolitiikan Strategia – eli mitä kehysriihessä jäi päättämättä

Valtiovarainministeriö julkaisi viime viikolla ”Julkisen talouden kestävyys ja rakenneuudistukset”– raportin, jonka tavoitteena on avata keskustelua Suomen julkisen talouden kestävyysongelmista ja keinoista kestävyysvajeen ratkaisemiseksi. Raportti jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä esitellään julkisen talouden kestävyysongelma ja jälkimmäisissä osissa käydään läpi erilaisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Sopeutustoimista esitellään VM:n tekemä selvitys ympäristön kannalta haitallisista tuista ja potentiaalisista veroreformeista raportissa esitetään alennetuista arvonlisäverokannoista luopumista. Kaikista suurin huomio raportissa kiinnitetään kuitenkin toimiin, joilla työn tarjontaa voitaisiin lisätä. Eläkeuudistukset on kuitenkin rajattu raportin ulkopuolelle, HS:n arvion mukaan valtiovarainministerin asettamien rajoitteiden vuoksi, kun taas itse raportissa rajaus perusteltiin sillä, että eläkereformeista on tekeillä oma selvityksensä. Vaikka raportissa esitellyt reformivaihtoehdot eroavat toisistaan monella tavalla, on niille kaikille yhteistä se, että niiden toteuttaminen on poliittisesti hyvin hankalaa. Lue loppuun

Tuloerot ja politiikka – miksi ongelman tiedostamisella ei ole vaikutusta päätöksiin?

Suomalaiset ovat huolissaan tuloerojen kasvusta. Keväällä tehdyssä puoluebarometrissä suomalaisten suurimpien huolenaiheiden joukkoon kuului tuloerojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu. Suomalaiset kannattavat myös tuloerojen vähentämistä valtion toimin. Tuoreimman (vuodelta 2010) European Social Surveyn mukaan 75 % suomalaisista vastaajista oli samaa mieltä väittämän ”Valtiovallan tulisi ryhtyä toimenpiteisiin tuloerojen vähentämiseksi” kanssa. Yhdysvalloissa huoli tuloerojen kasvusta on myös ollut puheenaiheena viime vuosina ja Occypy Wallstreet -liikeen myötä huoli suurituloisimman yhden prosentin tulo-osuuden kasvusta siirtyi tutkijoiden artikkeleista kaduille ja aikakausilehtiin. Kuitenkin samaan aikaan kun yhdysvaltalaiset ovat entistä huolestuneempia tuloerojen kasvusta, on tuloeroja vähentävien toimien kannatus laskenut. Tätä ristiriitaa lähtivät Emmanuel Saez, Stephanie Stantcheva ja Iliyana Kuziemko selvittämään tuoreessa tutkimuksessaan ”How Elastic are Preferences for Redistribution? Evidence from Randomized Survey Experiments”. Siinä he selvittivät kyselytutkimuksen avulla, kuinka tuloerotietoisuuden lisääminen vaikuttaa vastaajien tuloeromielipiteisiin ja eri tuloeroja tasoittavien veroreformien kannatukseen. Tulokset olivat varsin mielenkiintoisia. Lue loppuun