Vaalikauden tilinpäätös: perusturva, tuloerot ja kannustinloukut

THL julkisti viime kuussa raportin, jossa tarkasteltiin perusturvan riittävyyttä ja sen kehitystä tällä vaalikaudella (Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015). Perusturvan riittävyyden lakisääteinen arviointi on SATA-komitean työstä syntynyt uudistus ja nyt tehty raportti on historian toinen. Arvioinnin toteutti ja raportin kirjoitti laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jossa olin myös itse jäsenenä. Tässä tekstissäni tiivistän raportin tuloksia tällä vaalikaudella tapahtuneiden muutosten suhteen. Koska koko 120 sivuisen raportin tulosten referoimisessa ei olisi mitään mieltä, keskityn itseäni eniten kiinnostaviin asioihin eli perusturvan kehitykseen, tuloeroihin ja kannustinloukkuihin. Mitä tällä vaalikaudella tapahtui? Lue loppuun

Mainokset

Työn verotus ja verokiila

Viime eurovaalien alla aloittanut Faktabaari on hieno palvelu, jonka tavoitteena on parantaa poliittisen keskustelun tasoa tarkistamalla poliitikoiden ja muiden poliittisten toimijoiden puheiden totuudenmukaisuutta. Eduskuntavaalien alla faktantarkistusta tekee Faktabaarin lisäksi ainakin Suomen Kuvalehti (SK tutki ”Benin listan”: Zyskowicz yliarvioi Kela-säästöjen vaikutuksen / Liioitteleeko Timo Soini köyhien määrää?). Faktantarkistus on vaativaa työtä, jota suuresti arvostan, koska se on yksi niistä töistä, joissa ei oikein ole varaa tehdä virheitä. Tämän takia olen itse puuttunut virheellisiin väitteisiin ainoastaan niillä talouspolitiikan osa-alueilla, jotka tunnen syvällisestä (mm. verotus ja kannustinloukut).

Nyt Faktabaari on tarkistanut omalle mukavuusalueelleni kuuluvan väitteen työn verotuksen eroista Suomen ja Ruotsin välillä ja mielestäni vastaus on hieman puuttellinen/virheellinen. Faktabaari tarkisti Jyri Häkämiehen väitteen siitä, että työn verotus on Suomessa merkittävästi Ruotsia kireämpää. Tarkistettu väite oli seuraava:

“Työn verotus tulee painaa lähemmäksi Ruotsin tasoa. Ruotsia pidetään korkean verotuksen maana, mutta tosiasiassa työn verotus on Suomessa huomattavasti kireämpää monissa tuloluokissa. Esimerkiksi 40 000 – 50 000 euroa vuodessa ansaitsevien ryhmässä ero Suomeen on jopa 7 prosenttiyksikköä”

Faktabaari päätyi Veronmaksajain keskusliiton selvitykseen tukeutuen johtopäätökseen, että Häkämiehen väite pitää paikkansa. Todellisuudessa Häkämiehen väite siitä, että 40 000 – 50 000 euroa vuodessa ansaitsevien työn verotus olisi Suomessa 7 prosenttiyksikköä Ruotsia kireämpää, pitää paikkansa ainoastaan siinä tapauksessa, että Häkämiehen määritelmä työn verotuksesta eroaa merkittävästi yleisestä määritelmästä. Syy tähän löytyy verokiilan ja sosiaalivakuutusmaksujen mielenkiintoisesta maailmasta, jota selitän alla tarkemmin.

Lisäys 5.3.2015: Faktabaari on korjannut kyseistä faktantarkistusta tässä blogissa esitettyjen huomioiden pohjalta. Päivitetyn faktantarkistuksen johtopäätös on, että Häkämiehen väite pitää paikkansa vain osittain.

Lue loppuun

Poliittista debattia dynaamisista vaikutusarvioista

Kuinka reformien vaikutuksia tulisi arvioida? Siinä kysymys, josta käydään parhaillaan Yhdysvalloissa kiihkeää poliittista väittelyä. Kysymys on ajankohtainen, koska Yhdysvalloissa valitaan parhaillaan uutta johtajaa kongressin budjettitoimistoon (Congressional Budget Office, CBO), joka tuottaa riippumattomia arvioita lakimuutosten vaikutuksista. Republikaanit ovat saavuttaneet kongressissa ja senaatissa enemmistön, jonka johdosta heillä on valta päättää uudesta johtajasta. Tässä yhteydessä osa republikaaneista haluaisi muuttaa tapaa, jolla lakimuutosten vaikutuksia arvioidaan siirtymällä dynaamisiin vaikutusarviointeihin. Käytännössä tavoitteena on, että veronalennusten kustannuksia arvioitaessa huomioitaisiin veronalennusten talouskasvua nopeuttava vaikutus laajojen makromallien avulla. Tavoite dynaamisista budjettilaskelmista ei ole uusi, mutta nyt pelkona on, että CBO:n johtaja valittaisiin poliittisin perustein ja samalla romutettaisiin arvostetun instituution riippumattomuus. Yhdysvaltain kongressin budjettitoimiston johtajan valinnalla ei ole suoraa vaikutusta Suomeen. Debatti siitä, kuinka politiikkamuutosten vaikutusarviota tulisi tehdä, on kuitenkin myös Suomen kannalta mielenkiintoinen. Lakimuutosten vaikutusarviointia ollaan nimittäin mahdollisesti kehittämässä myös Suomessa perustamalla uusi siihen erikoistunut asiantuntijayksikkö.

Alla esittelen aluksi CBO:n merkitystä riippumattomana talouspolitiikan arviointitahona ja sen johtajavalinnan ympärillä käytyä poliittista väittelyä dynaamisista laskelmista, jonka jälkeen käsittelen Suomen tilannetta. Pelkästään Suomen tilanteesta kiinnostuneet lukijat voivat halutessaan hypätä ensimmäisten osioiden yli kohtaan ”Staattiset ja dynaamiset vaikutusarviot Suomessa”. Lue loppuun

Miksi kannustinloukkujen poistaminen on vaikeaa?

Työnteon kannustimet ja kannustinloukut ovat taas nousseet keskustelunaiheeksi, kuten näyttää tapahtuvan tasaisin väliajoin. Nordean Aki Kangasharju on ollut huolissaan työttömien heikoista kannustimista siirtyä osa-aikatyöhön ja Kaupan liitto on puolestaan ollut huolissaan osa-aikatyötä tekevien heikoista kannustimista siirtyä kokopäivätyöhön.

Kiinnostuksen lisäksi työnteon kannustimista ja kannustinloukuista on nyt saatavilla myös tuoretta tutkimustietoa. Tuoreimmassa Työpoliittisessa aikakauskirjassa nimittäin ilmestyi tutkimusartikkelimme ”Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus” (Kotamäki & Kärkkäinen 2014). Artikkelissa tarkastellaan, kuinka työnteon kannustimet ovat muuttuneet vuosien 2011 ja 2015 välillä. Laskelmissa kiinnitetään erityistä huomiota työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien vaikutuksiin, koska niiden käyttöönottoa perusteltiin nimenomaan positiivisilla kannustinvaikutuksilla. Laskelmien tulosten perusteella artikkelissa keskustellaan myös vaihtoehtoisista keinoista kannustin- ja byrokratialoukkujen poistamiseksi ja niiden hyvistä/huonoista puolista. Lue loppuun

Verovähennysten perusteet (toimittajille)

Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää tuoreessa tarkastuskertomuksessaan, että Suomen verojärjestelmää tulisi yksinkertaistaa. Verojärjestelmän yksinkertaistamiselle onkin monta hyvää taloustieteellistä perustetta. Viime aikoina on voinut havaita verojärjestelmän yksinkertaistamiselle myös journalistisia perusteita. Tällä tarkoitan verotusta käsitteleviä uutisia/kolumneja, joissa ei ole ymmärretty, kuinka Suomen verojärjestelmä toimii. Koska kansan-/toimittajatajuiseksi yksinkertaistettua verojärjestelmää ei todennäköisesti lähiaikoina olla Suomessa ottamassa käyttöön, voin verotukseen erikoistuneena ekonomistina pyrkiä valaisemaan hieman nykyisen verojärjestelmämme perusteita. Viimeksi kirjoitin ohjeet tasaveron tunnistamiseksi ja tällä kertaa käsittelen verovähennysten yksinkertaista toimintalogiikkaa ja sitä, miten valtio voi keventää pienituloisten verotusta vaikka he eivät maksa valtionveroa. Lue loppuun

Koska verotus kevenee?

Uuden hallitusohjelman myötä julkisuudessa on keskusteltu siitä, kuinka ohjelmaan sisältyvät veromuutokset vaikuttavat verotuksen tasoon. Paljon on myös keskusteltu siitä, ovatko hallitusohjelmaan sisältyvät verojärjestelmän inflaatiotarkistukset veronkevennys vai estetäänkö niillä ainoastaan verotuksen kiristyminen. Tässä yhteydessä on mediassa esitetty myös paljon virheellisiä tai harhaanjohtavia tulkintoja verotuksen muutoksista. Alla selitän tiivistetysti koska verotus kiristyy/kevenee ja miksi hallitusohjelmaan sisältyvät inflaatiotarkistukset voidaan tulkita veronkevennykseksi. Lue loppuun

Reaaliaikainen tulorekisteri – jäävätkö byrokratialoukut historiaan?

Hallituksen rakenneuudistusten kannustinuudistuksista (lähinnä työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuuksista) on puhuttu paljon, mutta yksi kannustinuudistus on jäänyt huomattavasti vähäisemmälle huomiolle. Se on päätös kansallisen tulorekisterin perustamisesta. Rakennepoliittisessa ohjelmassa päätös tiivistetään seuraavasti:

Toteutetaan kansallinen tulorekisteri osana kansallista it-palveluarkkitehtuuria ja siihen kuuluvaa kansallista palveluväylää. Tulorekisteri mahdollistaa tulotietojen reaaliaikaisen välittämisen, vähentää tulotietojen raportointia ja tehostaa yksityisen ja julkisen sektorin toimintaa. Tulorekisterihankkeen organisoinnista ja asettamisesta vastaa valtiovarainministeriö.”

Hieno päätös, mutta kuinka tämä liittyy työnteon kannustimiin?
Lue loppuun

Kiristyykö vai keveneekö verotus tänä vuonna? (EVA vs. VM)

Tänään julkaistiin verotusta käsittelevä EVA Analyysi ”Kruunu ottaa omansa – Viisi havaintoa kiristyvästä verotuksesta”. Analyysin alussa esitettiin kovia väitteitä Suomen verotuksen kehittymisestä: ”Pitkittynyt taloustaantuma ja julkisen talouden vajeet ovat johtaneet 5,2 miljardin euron veronkorotuksiin tällä hallituskaudella. Tänä vuonna valtion verotus kiristyy 810 miljoonaa euroa, kunnalliset verot 500 miljoonaa euroa ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut 450 miljoonaa euroa.”.

Luvut ovat kovia, erityisen kovia, jos niitä vertaa Valtiovarainministeriön lukuihin. Viime syksyn talousarvioesityksen mukaan kun vuoden 2014 veroreformien vaikutus verotuottoihin on -330 milj. euroa, eli kokonaisvaikutus on verotusta keventävä. Mistä EVA:n ja VM: erot johtuvat? Lue loppuun

Progressiivisen kulutusverotuksen perusteet

Suomalaiseen talouspoliittiseen keskusteluun on jälleen kerran heitetty idea progressiivisesta kulutusverotuksesta. Tuorein esitys löytyy vihreiden vaikuttajien Jaakko Stenhällin ja Ville-Veikko Vastomäen minipamfletista ”Teknologinen murros ja politiikka”, jossa käsiteltiin teknologisen kehityksen uhkia ja muutospaineita yhteiskuntapolitiikkaan. Kyseisessä pamfletissa siirtyminen progressiiviseen kulutusverotukseen nähtiin keinona kasvattaa veropohjaa työn määrän vähentyessä. Pamfletissa viitattiin Allan Seurin blogitekstiin ”Progressiivinen kulutusverotus”, jossa Allan esitteli, kuinka progressiivinen kulutusverotus voitaisiin toteuttaa tuloverotuksen säästövähennyksen kautta. Ajatusta progressiivisesta kulutusverotuksesta on pyöritellyt myös valtiovarainministeri Urpilaisen erityisavustaja Ville Kopra 1,5 vuoden takaisessa blogitekstissään ”Pitäisikö ALV muuttaa progressiiviseksi?”.

Ajatus progressiivisesta kulutusverotuksesta ei ole uusi (edes Suomen talouspoliittisessa keskustelussa). Koska ajatus on kuitenkin nyt uudestaan otettu esille (ja esim. Heikki Sairanen kaipasi blogitekstissään asiasta lisää tietoa), päätin koota yhteen paketin taloustieteellistä kirjallisuutta asiaan liittyen. Nyt pyrin tiivistämään ja kansantajuistamaan kokoamani taloustieteellisen tiedon yhteen blogitekstiin. Tekstin loppuun kokoan linkkejä lähteisiin, joiden avulla asiaan voi perehtyä syvällisemmin. Lue loppuun

Verotuksen ja sosiaaliturvan mikrosimulointimalli avoimeen jakoon

Aika tarkalleen tasan vuosi sitten esitin omat toiveeni tämän vuoden joululahjoiksi (Veropeli,tulonjakopeli ja budjettipeli – Joulun 2013 hittisovellukset?).Nyt näyttäisi siltä, että toiveeni suhteen on tapahtunut viime aikoina edistystä, jonka myötä osa toiveistani saattaa toteutua jo vuoden 2014 jouluna. Edistyksellä tarkoitan sitä, että uuden mikrosimulointimallin koodi on laitettu avoimeen jakeluun. Tämän koodin pohjalta on mahdollista luoda suuri määrä erilaisia palveluita vero-/sosiaaliturvajärjestelmän ja sen muutosten havainnollistamiseen. Alla kerron vähän tarkemmin siitä, mitä nyt itse asiassa on jaettu ja mitä sen avulla voi tehdä. Lue loppuun