Kannustinloukuista ei päästä ihmelääkkeillä

(Teksti on julkaistu Kauppalehdessä 21.12.2015)

Mikä yhdistää viime aikojen hallituksia? Niiden kaikkien tavoitteena on ollut kannustinloukkujen purkaminen. Myös nykyinen hallitus tavoittelee kannustinloukkujen purkamista sekä perustulokokeilulla että erillisellä kärkihankkeella. Ihmeitä ei kuitenkaan kannata odottaa, sillä kannustinloukkujen purkaminen on joko kallista tai vaatii sosiaaliturvan tason leikkaamista. Lue loppuun

Mitä ongelmia perustulo voisi korjata?

Olen vuosien varrella ottanut osaa perustulokeskusteluun keskittyen pääsääntöisesti siihen, kuinka hyvä lääke kannustinloukkuihin perustulo on (=tekeekö perustulo työnteosta aina kannattavaa). Tämä on varsin luonnollista, koska olen tehnyt tutkimuksia kannustinloukuista ja samassa yhteydessä olen alun perin perehtynyt eri perustulomalleihin. Tällä kertaa ajattelin kuitenkin käsitellä hieman eri asioita ja keskittyä esittelemään niitä ongelmia, joihin perustulo voisi olla toimiva lääke.

Huom. Tässä tekstissä käsittelen perinteisen määritelmän mukaista perustuloa, jolla tarkoitetaan kaikille (täysi-ikäisille) maksettavaa vastikkeetonta ja tuloista riippumatonta tukimuotoa. Nykyisin julkisessa keskustelussa tulee vastaan myös ”laveampaa” määritelmää, jossa perustulolla voidaan tarkoittaa perinteisen perustulon lisäksi myös tuloista riippuvaisia tai jopa vastikkeellisia tukimuotoja.

Mihin ongelmiin vastikkeeton perustulo olisi hyvä lääke? Lue loppuun

Tiivistä tietoa kannustinloukuista

Olen käynyt useissa paikoissa puhumassa kannustinloukuista sekä yleisellä tasolla että omiin tutkimustuloksiini keskittyen. Päätin nyt koostaa näiden pohjalta tiivistelmän kannustinloukuista ja keinoista niiden purkamiseksi. Alla olevassa slideshowssa on kannustinloukkutietous tiivistettynä yhteen ppt-esitykseen. Esityksen sisältö on seuraava:

Kannustinloukut

  • Mitä ne ovat?
  • Keitä ne koskevat

Lääkkeet kannustinloukkuihin?

  • Suojaosat
  • Asumiskustannukset
  • Muut lääkkeet työttömyysloukkuihin
  • Lääkkeet byrokratialoukkuihin
  • Kannustinloukut & perustulo

Vaalikauden tilinpäätös: perusturva, tuloerot ja kannustinloukut

THL julkisti viime kuussa raportin, jossa tarkasteltiin perusturvan riittävyyttä ja sen kehitystä tällä vaalikaudella (Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015). Perusturvan riittävyyden lakisääteinen arviointi on SATA-komitean työstä syntynyt uudistus ja nyt tehty raportti on historian toinen. Arvioinnin toteutti ja raportin kirjoitti laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jossa olin myös itse jäsenenä. Tässä tekstissäni tiivistän raportin tuloksia tällä vaalikaudella tapahtuneiden muutosten suhteen. Koska koko 120 sivuisen raportin tulosten referoimisessa ei olisi mitään mieltä, keskityn itseäni eniten kiinnostaviin asioihin eli perusturvan kehitykseen, tuloeroihin ja kannustinloukkuihin. Mitä tällä vaalikaudella tapahtui? Lue loppuun

Työn verotus ja verokiila

Viime eurovaalien alla aloittanut Faktabaari on hieno palvelu, jonka tavoitteena on parantaa poliittisen keskustelun tasoa tarkistamalla poliitikoiden ja muiden poliittisten toimijoiden puheiden totuudenmukaisuutta. Eduskuntavaalien alla faktantarkistusta tekee Faktabaarin lisäksi ainakin Suomen Kuvalehti (SK tutki ”Benin listan”: Zyskowicz yliarvioi Kela-säästöjen vaikutuksen / Liioitteleeko Timo Soini köyhien määrää?). Faktantarkistus on vaativaa työtä, jota suuresti arvostan, koska se on yksi niistä töistä, joissa ei oikein ole varaa tehdä virheitä. Tämän takia olen itse puuttunut virheellisiin väitteisiin ainoastaan niillä talouspolitiikan osa-alueilla, jotka tunnen syvällisestä (mm. verotus ja kannustinloukut).

Nyt Faktabaari on tarkistanut omalle mukavuusalueelleni kuuluvan väitteen työn verotuksen eroista Suomen ja Ruotsin välillä ja mielestäni vastaus on hieman puuttellinen/virheellinen. Faktabaari tarkisti Jyri Häkämiehen väitteen siitä, että työn verotus on Suomessa merkittävästi Ruotsia kireämpää. Tarkistettu väite oli seuraava:

“Työn verotus tulee painaa lähemmäksi Ruotsin tasoa. Ruotsia pidetään korkean verotuksen maana, mutta tosiasiassa työn verotus on Suomessa huomattavasti kireämpää monissa tuloluokissa. Esimerkiksi 40 000 – 50 000 euroa vuodessa ansaitsevien ryhmässä ero Suomeen on jopa 7 prosenttiyksikköä”

Faktabaari päätyi Veronmaksajain keskusliiton selvitykseen tukeutuen johtopäätökseen, että Häkämiehen väite pitää paikkansa. Todellisuudessa Häkämiehen väite siitä, että 40 000 – 50 000 euroa vuodessa ansaitsevien työn verotus olisi Suomessa 7 prosenttiyksikköä Ruotsia kireämpää, pitää paikkansa ainoastaan siinä tapauksessa, että Häkämiehen määritelmä työn verotuksesta eroaa merkittävästi yleisestä määritelmästä. Syy tähän löytyy verokiilan ja sosiaalivakuutusmaksujen mielenkiintoisesta maailmasta, jota selitän alla tarkemmin.

Lisäys 5.3.2015: Faktabaari on korjannut kyseistä faktantarkistusta tässä blogissa esitettyjen huomioiden pohjalta. Päivitetyn faktantarkistuksen johtopäätös on, että Häkämiehen väite pitää paikkansa vain osittain.

Lue loppuun

Poliittista debattia dynaamisista vaikutusarvioista

Kuinka reformien vaikutuksia tulisi arvioida? Siinä kysymys, josta käydään parhaillaan Yhdysvalloissa kiihkeää poliittista väittelyä. Kysymys on ajankohtainen, koska Yhdysvalloissa valitaan parhaillaan uutta johtajaa kongressin budjettitoimistoon (Congressional Budget Office, CBO), joka tuottaa riippumattomia arvioita lakimuutosten vaikutuksista. Republikaanit ovat saavuttaneet kongressissa ja senaatissa enemmistön, jonka johdosta heillä on valta päättää uudesta johtajasta. Tässä yhteydessä osa republikaaneista haluaisi muuttaa tapaa, jolla lakimuutosten vaikutuksia arvioidaan siirtymällä dynaamisiin vaikutusarviointeihin. Käytännössä tavoitteena on, että veronalennusten kustannuksia arvioitaessa huomioitaisiin veronalennusten talouskasvua nopeuttava vaikutus laajojen makromallien avulla. Tavoite dynaamisista budjettilaskelmista ei ole uusi, mutta nyt pelkona on, että CBO:n johtaja valittaisiin poliittisin perustein ja samalla romutettaisiin arvostetun instituution riippumattomuus. Yhdysvaltain kongressin budjettitoimiston johtajan valinnalla ei ole suoraa vaikutusta Suomeen. Debatti siitä, kuinka politiikkamuutosten vaikutusarviota tulisi tehdä, on kuitenkin myös Suomen kannalta mielenkiintoinen. Lakimuutosten vaikutusarviointia ollaan nimittäin mahdollisesti kehittämässä myös Suomessa perustamalla uusi siihen erikoistunut asiantuntijayksikkö.

Alla esittelen aluksi CBO:n merkitystä riippumattomana talouspolitiikan arviointitahona ja sen johtajavalinnan ympärillä käytyä poliittista väittelyä dynaamisista laskelmista, jonka jälkeen käsittelen Suomen tilannetta. Pelkästään Suomen tilanteesta kiinnostuneet lukijat voivat halutessaan hypätä ensimmäisten osioiden yli kohtaan ”Staattiset ja dynaamiset vaikutusarviot Suomessa”. Lue loppuun

Miksi kannustinloukkujen poistaminen on vaikeaa?

Työnteon kannustimet ja kannustinloukut ovat taas nousseet keskustelunaiheeksi, kuten näyttää tapahtuvan tasaisin väliajoin. Nordean Aki Kangasharju on ollut huolissaan työttömien heikoista kannustimista siirtyä osa-aikatyöhön ja Kaupan liitto on puolestaan ollut huolissaan osa-aikatyötä tekevien heikoista kannustimista siirtyä kokopäivätyöhön.

Kiinnostuksen lisäksi työnteon kannustimista ja kannustinloukuista on nyt saatavilla myös tuoretta tutkimustietoa. Tuoreimmassa Työpoliittisessa aikakauskirjassa nimittäin ilmestyi tutkimusartikkelimme ”Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus” (Kotamäki & Kärkkäinen 2014). Artikkelissa tarkastellaan, kuinka työnteon kannustimet ovat muuttuneet vuosien 2011 ja 2015 välillä. Laskelmissa kiinnitetään erityistä huomiota työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien vaikutuksiin, koska niiden käyttöönottoa perusteltiin nimenomaan positiivisilla kannustinvaikutuksilla. Laskelmien tulosten perusteella artikkelissa keskustellaan myös vaihtoehtoisista keinoista kannustin- ja byrokratialoukkujen poistamiseksi ja niiden hyvistä/huonoista puolista. Lue loppuun

Verovähennysten perusteet (toimittajille)

Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää tuoreessa tarkastuskertomuksessaan, että Suomen verojärjestelmää tulisi yksinkertaistaa. Verojärjestelmän yksinkertaistamiselle onkin monta hyvää taloustieteellistä perustetta. Viime aikoina on voinut havaita verojärjestelmän yksinkertaistamiselle myös journalistisia perusteita. Tällä tarkoitan verotusta käsitteleviä uutisia/kolumneja, joissa ei ole ymmärretty, kuinka Suomen verojärjestelmä toimii. Koska kansan-/toimittajatajuiseksi yksinkertaistettua verojärjestelmää ei todennäköisesti lähiaikoina olla Suomessa ottamassa käyttöön, voin verotukseen erikoistuneena ekonomistina pyrkiä valaisemaan hieman nykyisen verojärjestelmämme perusteita. Viimeksi kirjoitin ohjeet tasaveron tunnistamiseksi ja tällä kertaa käsittelen verovähennysten yksinkertaista toimintalogiikkaa ja sitä, miten valtio voi keventää pienituloisten verotusta vaikka he eivät maksa valtionveroa. Lue loppuun

Perustulon analyysi – mitä vaikutuksia reformeista tulisi tutkia?

Vihreät julkaisivat päivitetyn perustulomallinsa yhteydessä meidän Eduskunnan sisäisessä tietopalvelussa tekemämme analyysin perustulomallin vaikutuksista (Perustulomallin analyysi). On tosin syytä huomioida, että Vihreiden lopullinen perustulomalli eroaa hieman analysoidusta mallista.

Vihreän eduskuntaryhmän toimeksiannosta tehdyn selvityksen tarkoituksena oli antaa mahdollisimman kattava kuva tarkastelun kohteena olevasta reformista. Analyysi toteutettiin SISU-mikrosimulointimallin (mikrosimuloinnista tarkemmin) avulla. Uusi mikrosimulointimalli, joka pohjautuu 800 000 henkilön otoksen rekisteritietoihin, mahdollistaa aikaisempaa tarkemmat analyysit reformien vaikutuksista.

Perustulon vaikutuksia tarkasteltiin useasta toisiaan täydentävästä näkökulmasta:

  • vaikutus julkisen talouden tasapainoon (reformin vaikutus verotuloihin ja sosiaaliturvamenoihin)
  • vaikutus tuloeroihin (vaikutukset tuloeromittareihin ja eri tulodesiilien tulojen muutos)
  • vaikutus kotitalouksiin (esimerkkilaskelmia ja aineistopohjaisia laskelmia mallin voittajista/häviäjistä)
  • vaikutus työnteon kannustimiin (esimerkkihenkilöillä ja kaikilla työttömillä keskimäärin)

Tässä tapauksessa vaikutuksia oli helppo tarkastella, koska reformiin ei sisältynyt välillisten verojen (mm. arvonlisävero & valmistevero) muutoksia ja analyysi voitiin toteuttaa kokonaisuudessaan SISU-mallin avulla. Koska mikrosimulointimalli ei tällä hetkellä vielä sisällä välillistä verotusta, tulisi välillisten verojen reformien vaikutuksia eri kotitalouksien ostovoimaan arvioida muilla aineistoilla/menetelmillä. SISU-mallista puuttuu vielä myös reformien dynaamisten vaikutusten arviointi, esim. työn tarjontavaikutuksia estimoiva osio. Tosin kannustinlaskelmien avulla voidaan tehdä jotain johtopäätöksiä reformien potentiaalisista työllisyysvaikutuksista (esim. Kotamäki 2014 arvioi suojaosareformien työllisyysvaikutuksia SISU-mallin avulla).

Perustuloanalyysi toimii esimerkkinä siitä, mitä kaikkea vaikutuksia reformeista voidaan mikrosimulointimallien avulla tutkia. Nyt kaikilla eduskuntaryhmillä on mahdollisuus teettää Eduskunnan sisäisessä tietopalvelulla riippumattomia analyysejä eri reformien vaikutuksista. Samalla mallilla arvioidut reformit ovat myös keskenään vertailukelpoisia. Tämä voi potentiaalisesti helpottaa äänestäjien mahdollisuuksia vertailla eri puolueiden esittämiä politiikkavaihtoehtoja.