Perustulon analyysi – mitä vaikutuksia reformeista tulisi tutkia?

Vihreät julkaisivat päivitetyn perustulomallinsa yhteydessä meidän Eduskunnan sisäisessä tietopalvelussa tekemämme analyysin perustulomallin vaikutuksista (Perustulomallin analyysi). On tosin syytä huomioida, että Vihreiden lopullinen perustulomalli eroaa hieman analysoidusta mallista.

Vihreän eduskuntaryhmän toimeksiannosta tehdyn selvityksen tarkoituksena oli antaa mahdollisimman kattava kuva tarkastelun kohteena olevasta reformista. Analyysi toteutettiin SISU-mikrosimulointimallin (mikrosimuloinnista tarkemmin) avulla. Uusi mikrosimulointimalli, joka pohjautuu 800 000 henkilön otoksen rekisteritietoihin, mahdollistaa aikaisempaa tarkemmat analyysit reformien vaikutuksista.

Perustulon vaikutuksia tarkasteltiin useasta toisiaan täydentävästä näkökulmasta:

  • vaikutus julkisen talouden tasapainoon (reformin vaikutus verotuloihin ja sosiaaliturvamenoihin)
  • vaikutus tuloeroihin (vaikutukset tuloeromittareihin ja eri tulodesiilien tulojen muutos)
  • vaikutus kotitalouksiin (esimerkkilaskelmia ja aineistopohjaisia laskelmia mallin voittajista/häviäjistä)
  • vaikutus työnteon kannustimiin (esimerkkihenkilöillä ja kaikilla työttömillä keskimäärin)

Tässä tapauksessa vaikutuksia oli helppo tarkastella, koska reformiin ei sisältynyt välillisten verojen (mm. arvonlisävero & valmistevero) muutoksia ja analyysi voitiin toteuttaa kokonaisuudessaan SISU-mallin avulla. Koska mikrosimulointimalli ei tällä hetkellä vielä sisällä välillistä verotusta, tulisi välillisten verojen reformien vaikutuksia eri kotitalouksien ostovoimaan arvioida muilla aineistoilla/menetelmillä. SISU-mallista puuttuu vielä myös reformien dynaamisten vaikutusten arviointi, esim. työn tarjontavaikutuksia estimoiva osio. Tosin kannustinlaskelmien avulla voidaan tehdä jotain johtopäätöksiä reformien potentiaalisista työllisyysvaikutuksista (esim. Kotamäki 2014 arvioi suojaosareformien työllisyysvaikutuksia SISU-mallin avulla).

Perustuloanalyysi toimii esimerkkinä siitä, mitä kaikkea vaikutuksia reformeista voidaan mikrosimulointimallien avulla tutkia. Nyt kaikilla eduskuntaryhmillä on mahdollisuus teettää Eduskunnan sisäisessä tietopalvelulla riippumattomia analyysejä eri reformien vaikutuksista. Samalla mallilla arvioidut reformit ovat myös keskenään vertailukelpoisia. Tämä voi potentiaalisesti helpottaa äänestäjien mahdollisuuksia vertailla eri puolueiden esittämiä politiikkavaihtoehtoja.

Koska verotus kevenee?

Uuden hallitusohjelman myötä julkisuudessa on keskusteltu siitä, kuinka ohjelmaan sisältyvät veromuutokset vaikuttavat verotuksen tasoon. Paljon on myös keskusteltu siitä, ovatko hallitusohjelmaan sisältyvät verojärjestelmän inflaatiotarkistukset veronkevennys vai estetäänkö niillä ainoastaan verotuksen kiristyminen. Tässä yhteydessä on mediassa esitetty myös paljon virheellisiä tai harhaanjohtavia tulkintoja verotuksen muutoksista. Alla selitän tiivistetysti koska verotus kiristyy/kevenee ja miksi hallitusohjelmaan sisältyvät inflaatiotarkistukset voidaan tulkita veronkevennykseksi. Lue loppuun

Reaaliaikainen tulorekisteri – jäävätkö byrokratialoukut historiaan?

Hallituksen rakenneuudistusten kannustinuudistuksista (lähinnä työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuuksista) on puhuttu paljon, mutta yksi kannustinuudistus on jäänyt huomattavasti vähäisemmälle huomiolle. Se on päätös kansallisen tulorekisterin perustamisesta. Rakennepoliittisessa ohjelmassa päätös tiivistetään seuraavasti:

Toteutetaan kansallinen tulorekisteri osana kansallista it-palveluarkkitehtuuria ja siihen kuuluvaa kansallista palveluväylää. Tulorekisteri mahdollistaa tulotietojen reaaliaikaisen välittämisen, vähentää tulotietojen raportointia ja tehostaa yksityisen ja julkisen sektorin toimintaa. Tulorekisterihankkeen organisoinnista ja asettamisesta vastaa valtiovarainministeriö.”

Hieno päätös, mutta kuinka tämä liittyy työnteon kannustimiin?
Lue loppuun

Tasaveron tunnistusopas (toimittajille)

Kevät saapuu ja kevään myötä palaavat myös muuttolinnut. Yle on tehnyt sivuilleen sovelluksen, jonka avulla voi testata kuinka hyvin tunnistaa muuttolintuja. Kevään myötä saapui myös kehysriihi ja kehysriihen myötä verokeskustelu. Viimeaikaisen uutisoinnin perusteella näyttäisi siltä että verokeskustelussa tasaverojen tunnistaminen on muuttolintujen tunnistamista vaikeampaa. Erityisen vaikeaa tämä näyttäisi olevan pääomatuloveron kohdalla. Helsingin Sanomissa on esimerkiksi väitetty että ”pääomatuloista maksetaan veroa kiinteän prosentin mukaan” (joka kasvaa tulojen noustessa) (HS 25.3.). Eilen Helsingin Sanomissa puolestaan väitettiin että ”korkeimmissa tuloluokissa saadaan muita enemmän pääomatuloja, joista peritään tasavero” (HS 11.4.).

Kun tasaverojen tunnistaminen näyttää olevan hankalaa, niin päätin tehdä lyhyen ja yksinkertaisen oppaan, jonka avulla tasaverot voi tunnistaa veroviidakossa. Niille kiireisille, jotka eivät koko opasta jaksa lukea, tiivistän tärkeän sisällön tähän alkuun: Pääomatulovero EI ole tasavero. Lue loppuun

Kiristyykö vai keveneekö verotus tänä vuonna? (EVA vs. VM)

Tänään julkaistiin verotusta käsittelevä EVA Analyysi ”Kruunu ottaa omansa – Viisi havaintoa kiristyvästä verotuksesta”. Analyysin alussa esitettiin kovia väitteitä Suomen verotuksen kehittymisestä: ”Pitkittynyt taloustaantuma ja julkisen talouden vajeet ovat johtaneet 5,2 miljardin euron veronkorotuksiin tällä hallituskaudella. Tänä vuonna valtion verotus kiristyy 810 miljoonaa euroa, kunnalliset verot 500 miljoonaa euroa ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut 450 miljoonaa euroa.”.

Luvut ovat kovia, erityisen kovia, jos niitä vertaa Valtiovarainministeriön lukuihin. Viime syksyn talousarvioesityksen mukaan kun vuoden 2014 veroreformien vaikutus verotuottoihin on -330 milj. euroa, eli kokonaisvaikutus on verotusta keventävä. Mistä EVA:n ja VM: erot johtuvat? Lue loppuun

Progressiivisen kulutusverotuksen perusteet

Suomalaiseen talouspoliittiseen keskusteluun on jälleen kerran heitetty idea progressiivisesta kulutusverotuksesta. Tuorein esitys löytyy vihreiden vaikuttajien Jaakko Stenhällin ja Ville-Veikko Vastomäen minipamfletista ”Teknologinen murros ja politiikka”, jossa käsiteltiin teknologisen kehityksen uhkia ja muutospaineita yhteiskuntapolitiikkaan. Kyseisessä pamfletissa siirtyminen progressiiviseen kulutusverotukseen nähtiin keinona kasvattaa veropohjaa työn määrän vähentyessä. Pamfletissa viitattiin Allan Seurin blogitekstiin ”Progressiivinen kulutusverotus”, jossa Allan esitteli, kuinka progressiivinen kulutusverotus voitaisiin toteuttaa tuloverotuksen säästövähennyksen kautta. Ajatusta progressiivisesta kulutusverotuksesta on pyöritellyt myös valtiovarainministeri Urpilaisen erityisavustaja Ville Kopra 1,5 vuoden takaisessa blogitekstissään ”Pitäisikö ALV muuttaa progressiiviseksi?”.

Ajatus progressiivisesta kulutusverotuksesta ei ole uusi (edes Suomen talouspoliittisessa keskustelussa). Koska ajatus on kuitenkin nyt uudestaan otettu esille (ja esim. Heikki Sairanen kaipasi blogitekstissään asiasta lisää tietoa), päätin koota yhteen paketin taloustieteellistä kirjallisuutta asiaan liittyen. Nyt pyrin tiivistämään ja kansantajuistamaan kokoamani taloustieteellisen tiedon yhteen blogitekstiin. Tekstin loppuun kokoan linkkejä lähteisiin, joiden avulla asiaan voi perehtyä syvällisemmin. Lue loppuun

Verotuksen ja sosiaaliturvan mikrosimulointimalli avoimeen jakoon

Aika tarkalleen tasan vuosi sitten esitin omat toiveeni tämän vuoden joululahjoiksi (Veropeli,tulonjakopeli ja budjettipeli – Joulun 2013 hittisovellukset?).Nyt näyttäisi siltä, että toiveeni suhteen on tapahtunut viime aikoina edistystä, jonka myötä osa toiveistani saattaa toteutua jo vuoden 2014 jouluna. Edistyksellä tarkoitan sitä, että uuden mikrosimulointimallin koodi on laitettu avoimeen jakeluun. Tämän koodin pohjalta on mahdollista luoda suuri määrä erilaisia palveluita vero-/sosiaaliturvajärjestelmän ja sen muutosten havainnollistamiseen. Alla kerron vähän tarkemmin siitä, mitä nyt itse asiassa on jaettu ja mitä sen avulla voi tehdä. Lue loppuun

Urapolku (eli miksi blogi hiljenee)

Aloitin tämän blogin kirjoittamisen noin vuosi sitten. Olen pyrkinyt kirjoittamaan blogiin tasaisella ”teksti viikossa” -tahdilla ja tämä on nyt 56. kirjoitukseni. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että blogi hiljenee tai sen sisältö muuttuu urallani tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tämä teksti toimii jonkinlaisena Second-Best World -blogin (väli)tilinpäätöksenä. Lue loppuun

Palaako politiikka tieteeseen vai tiede politiikkaan?

Tutkimusrahoitus ja sen koordinointi on ollut tutkijoiden kahvipöytäkeskustelujen aiheena hallituksen suunnitellessa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta. Nyt kun periaatepäätös on tehty, on osa tutkijoista huolissaan siitä, että tutkimusrahoitus alistuisi poliittisten päättäjien tahdon alaiseksi. Vihreä Lanka teki tästä uutisen otsikolla ”Tutkijat pelkäävät politiikan palaavan tieteeseen”. Asiaan voi kuitenkin suhtautua myös optimistisesti, uudistus nimittäin voi myös vahvistaa tutkimustiedon asemaa poliittisessa päätöksenteossa. Minkälaisia rahoitusmuotoja uudistuksessa sitten esitetään ja mitä uhkia/mahdollisuuksia niihin sisältyy? Lue loppuun

Minimipalkan työllisyysvaikutukset – peruskurssi vs. tutkimus

Björn Wahlroos vertasi blogikirjoituksessaan minimipalkkoja torakoihin, jotka pulpahtavat aina takaisin pintaan, vaikka niitä yrittäisi kuinka huuhtoa vessasta alas. Wahlroos kertoi käyttäneensä minimipalkkojen haitallisia työllisyysvaikutuksia taloustieteen peruskurssin esimerkkinä jo 30 vuotta sitten. Minimipalkka on todellakin hyvä esimerkki. Se ovat nimittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka taloustieteen peruskurssi voi johtaa harhaan. Lue loppuun