Poliittista debattia dynaamisista vaikutusarvioista

Kuinka reformien vaikutuksia tulisi arvioida? Siinä kysymys, josta käydään parhaillaan Yhdysvalloissa kiihkeää poliittista väittelyä. Kysymys on ajankohtainen, koska Yhdysvalloissa valitaan parhaillaan uutta johtajaa kongressin budjettitoimistoon (Congressional Budget Office, CBO), joka tuottaa riippumattomia arvioita lakimuutosten vaikutuksista. Republikaanit ovat saavuttaneet kongressissa ja senaatissa enemmistön, jonka johdosta heillä on valta päättää uudesta johtajasta. Tässä yhteydessä osa republikaaneista haluaisi muuttaa tapaa, jolla lakimuutosten vaikutuksia arvioidaan siirtymällä dynaamisiin vaikutusarviointeihin. Käytännössä tavoitteena on, että veronalennusten kustannuksia arvioitaessa huomioitaisiin veronalennusten talouskasvua nopeuttava vaikutus laajojen makromallien avulla. Tavoite dynaamisista budjettilaskelmista ei ole uusi, mutta nyt pelkona on, että CBO:n johtaja valittaisiin poliittisin perustein ja samalla romutettaisiin arvostetun instituution riippumattomuus. Yhdysvaltain kongressin budjettitoimiston johtajan valinnalla ei ole suoraa vaikutusta Suomeen. Debatti siitä, kuinka politiikkamuutosten vaikutusarviota tulisi tehdä, on kuitenkin myös Suomen kannalta mielenkiintoinen. Lakimuutosten vaikutusarviointia ollaan nimittäin mahdollisesti kehittämässä myös Suomessa perustamalla uusi siihen erikoistunut asiantuntijayksikkö.

Alla esittelen aluksi CBO:n merkitystä riippumattomana talouspolitiikan arviointitahona ja sen johtajavalinnan ympärillä käytyä poliittista väittelyä dynaamisista laskelmista, jonka jälkeen käsittelen Suomen tilannetta. Pelkästään Suomen tilanteesta kiinnostuneet lukijat voivat halutessaan hypätä ensimmäisten osioiden yli kohtaan ”Staattiset ja dynaamiset vaikutusarviot Suomessa”. Lue loppuun

Mainokset

Kuinka veromuutosten työllisyysvaikutuksia ennustetaan?

Kirjoitin aikaisemmin siitä, miten mikrosimulointimallien avulla voidaan laskea, kuinka paljon lisää verotuloja saataisiin suurituloisten veroja korottamalla ja kuinka nämä veronkorotukset vaikuttaisivat tuloeroihin. Nämä laskelmat toteutetaan sillä oletuksella, että veromuutokset eivät vaikuta ihmisten käyttäytymiseen. Siten verotuotto nousee tasaisesti veroasteen noustessa, eikä edes 100 prosentin veroaste saa ihmisiä vähentämään työntekoaan. Tämä staattinen oletus ei ole kovin realistinen. Kuinka staattisista malleista voitaisiin edetä kohti realistisempia malleja, jotka ottaisivat myös veromuutosten käyttäytymisvaikutukset huomioon? Tässä kirjoituksessa käsitellään kahta vaihtoehtoista tapaa estimoida politiikkamuutosten työllisyysvaikutuksia ja pohditaan, kumpi olisi paras tapa ennustaa veromuutosten vaikutuksia työllisyyteen. Lue loppuun

Kehysriihen kannustinuudistukset ja dynaamiset vaikutukset

Hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä yhdeksi kehysriihen tavoitteista kerrottiin työllisyyden kasvattaminen kannustinloukkuja purkamalla. Jäinkin mielenkiinnolla odottamaan, millä keinoilla hallitus päätyisi kannustinloukkuja vastaan taistelemaan. Lopulta kannustinuudistukset jäivät hyvin vähäisiksi, mikä voi olla pitkällä tähtäimellä hyvä asia. Sen sijaan kehysriihen tuloksista kerrottaessa otettiin askel kohti veromuutosten dynaamista arviointia. Lue loppuun