Työn verotus ja verokiila

Viime eurovaalien alla aloittanut Faktabaari on hieno palvelu, jonka tavoitteena on parantaa poliittisen keskustelun tasoa tarkistamalla poliitikoiden ja muiden poliittisten toimijoiden puheiden totuudenmukaisuutta. Eduskuntavaalien alla faktantarkistusta tekee Faktabaarin lisäksi ainakin Suomen Kuvalehti (SK tutki ”Benin listan”: Zyskowicz yliarvioi Kela-säästöjen vaikutuksen / Liioitteleeko Timo Soini köyhien määrää?). Faktantarkistus on vaativaa työtä, jota suuresti arvostan, koska se on yksi niistä töistä, joissa ei oikein ole varaa tehdä virheitä. Tämän takia olen itse puuttunut virheellisiin väitteisiin ainoastaan niillä talouspolitiikan osa-alueilla, jotka tunnen syvällisestä (mm. verotus ja kannustinloukut).

Nyt Faktabaari on tarkistanut omalle mukavuusalueelleni kuuluvan väitteen työn verotuksen eroista Suomen ja Ruotsin välillä ja mielestäni vastaus on hieman puuttellinen/virheellinen. Faktabaari tarkisti Jyri Häkämiehen väitteen siitä, että työn verotus on Suomessa merkittävästi Ruotsia kireämpää. Tarkistettu väite oli seuraava:

“Työn verotus tulee painaa lähemmäksi Ruotsin tasoa. Ruotsia pidetään korkean verotuksen maana, mutta tosiasiassa työn verotus on Suomessa huomattavasti kireämpää monissa tuloluokissa. Esimerkiksi 40 000 – 50 000 euroa vuodessa ansaitsevien ryhmässä ero Suomeen on jopa 7 prosenttiyksikköä”

Faktabaari päätyi Veronmaksajain keskusliiton selvitykseen tukeutuen johtopäätökseen, että Häkämiehen väite pitää paikkansa. Todellisuudessa Häkämiehen väite siitä, että 40 000 – 50 000 euroa vuodessa ansaitsevien työn verotus olisi Suomessa 7 prosenttiyksikköä Ruotsia kireämpää, pitää paikkansa ainoastaan siinä tapauksessa, että Häkämiehen määritelmä työn verotuksesta eroaa merkittävästi yleisestä määritelmästä. Syy tähän löytyy verokiilan ja sosiaalivakuutusmaksujen mielenkiintoisesta maailmasta, jota selitän alla tarkemmin.

Lisäys 5.3.2015: Faktabaari on korjannut kyseistä faktantarkistusta tässä blogissa esitettyjen huomioiden pohjalta. Päivitetyn faktantarkistuksen johtopäätös on, että Häkämiehen väite pitää paikkansa vain osittain.

Lue loppuun

Koska verotus kevenee?

Uuden hallitusohjelman myötä julkisuudessa on keskusteltu siitä, kuinka ohjelmaan sisältyvät veromuutokset vaikuttavat verotuksen tasoon. Paljon on myös keskusteltu siitä, ovatko hallitusohjelmaan sisältyvät verojärjestelmän inflaatiotarkistukset veronkevennys vai estetäänkö niillä ainoastaan verotuksen kiristyminen. Tässä yhteydessä on mediassa esitetty myös paljon virheellisiä tai harhaanjohtavia tulkintoja verotuksen muutoksista. Alla selitän tiivistetysti koska verotus kiristyy/kevenee ja miksi hallitusohjelmaan sisältyvät inflaatiotarkistukset voidaan tulkita veronkevennykseksi. Lue loppuun

Kiristyykö vai keveneekö verotus tänä vuonna? (EVA vs. VM)

Tänään julkaistiin verotusta käsittelevä EVA Analyysi ”Kruunu ottaa omansa – Viisi havaintoa kiristyvästä verotuksesta”. Analyysin alussa esitettiin kovia väitteitä Suomen verotuksen kehittymisestä: ”Pitkittynyt taloustaantuma ja julkisen talouden vajeet ovat johtaneet 5,2 miljardin euron veronkorotuksiin tällä hallituskaudella. Tänä vuonna valtion verotus kiristyy 810 miljoonaa euroa, kunnalliset verot 500 miljoonaa euroa ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut 450 miljoonaa euroa.”.

Luvut ovat kovia, erityisen kovia, jos niitä vertaa Valtiovarainministeriön lukuihin. Viime syksyn talousarvioesityksen mukaan kun vuoden 2014 veroreformien vaikutus verotuottoihin on -330 milj. euroa, eli kokonaisvaikutus on verotusta keventävä. Mistä EVA:n ja VM: erot johtuvat? Lue loppuun

Progressiivisen kulutusverotuksen perusteet

Suomalaiseen talouspoliittiseen keskusteluun on jälleen kerran heitetty idea progressiivisesta kulutusverotuksesta. Tuorein esitys löytyy vihreiden vaikuttajien Jaakko Stenhällin ja Ville-Veikko Vastomäen minipamfletista ”Teknologinen murros ja politiikka”, jossa käsiteltiin teknologisen kehityksen uhkia ja muutospaineita yhteiskuntapolitiikkaan. Kyseisessä pamfletissa siirtyminen progressiiviseen kulutusverotukseen nähtiin keinona kasvattaa veropohjaa työn määrän vähentyessä. Pamfletissa viitattiin Allan Seurin blogitekstiin ”Progressiivinen kulutusverotus”, jossa Allan esitteli, kuinka progressiivinen kulutusverotus voitaisiin toteuttaa tuloverotuksen säästövähennyksen kautta. Ajatusta progressiivisesta kulutusverotuksesta on pyöritellyt myös valtiovarainministeri Urpilaisen erityisavustaja Ville Kopra 1,5 vuoden takaisessa blogitekstissään ”Pitäisikö ALV muuttaa progressiiviseksi?”.

Ajatus progressiivisesta kulutusverotuksesta ei ole uusi (edes Suomen talouspoliittisessa keskustelussa). Koska ajatus on kuitenkin nyt uudestaan otettu esille (ja esim. Heikki Sairanen kaipasi blogitekstissään asiasta lisää tietoa), päätin koota yhteen paketin taloustieteellistä kirjallisuutta asiaan liittyen. Nyt pyrin tiivistämään ja kansantajuistamaan kokoamani taloustieteellisen tiedon yhteen blogitekstiin. Tekstin loppuun kokoan linkkejä lähteisiin, joiden avulla asiaan voi perehtyä syvällisemmin. Lue loppuun

Kuinka veromuutosten työllisyysvaikutuksia ennustetaan?

Kirjoitin aikaisemmin siitä, miten mikrosimulointimallien avulla voidaan laskea, kuinka paljon lisää verotuloja saataisiin suurituloisten veroja korottamalla ja kuinka nämä veronkorotukset vaikuttaisivat tuloeroihin. Nämä laskelmat toteutetaan sillä oletuksella, että veromuutokset eivät vaikuta ihmisten käyttäytymiseen. Siten verotuotto nousee tasaisesti veroasteen noustessa, eikä edes 100 prosentin veroaste saa ihmisiä vähentämään työntekoaan. Tämä staattinen oletus ei ole kovin realistinen. Kuinka staattisista malleista voitaisiin edetä kohti realistisempia malleja, jotka ottaisivat myös veromuutosten käyttäytymisvaikutukset huomioon? Tässä kirjoituksessa käsitellään kahta vaihtoehtoista tapaa estimoida politiikkamuutosten työllisyysvaikutuksia ja pohditaan, kumpi olisi paras tapa ennustaa veromuutosten vaikutuksia työllisyyteen. Lue loppuun

Verottajalle 80 % ? – Verokiilan tulkitsemisen vaikeus

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen kirjoittaa blogitekstissään ”80 % verottajalle” verotuksen kannustinvaikutuksista työllistymiseen ja työllistämiseen. Hän esittelee esimerkkilaskelman tapauksesta, jossa pankkiiri pohtii kuinka paljon hänen tulee tienata lisää, jotta hänellä olisi varaa palkata kotiinsa hifiasentaja pariksi tunniksi. Sorjonen päätyy laskelmissaan siihen, että lisäpalkasta menisi 80 % veroihin ja sivukustannuksiin. Tähän laskelmaan vedoten Sorjonen kertoo kuinka ulkomaalaiset vieraat nauravat suomalaisen järjestelmän heikoille kannustimille ja tekstinsä lopussa Sorjonen pohtii, voisiko kevyempi tuloverotus kasvattaa verotuloja paremman työllisyyden kautta. Sorjosen oma esimerkkilaskelma ei auta tähän kysymykseen vastaamisessa, mutta onneksi nykyisin on olemassa paljon taloustieteellistä tutkimusta työllistämisen kannustimista eri maissa ja verotuksen keventämisen vaikutuksista työllisyyteen. Kun tarkastelee asiaa tutkimusten kautta, niin Suomen tilanne ei ole niin huono kuin Sorjosen laskelman perusteella voisi olettaa. Lue loppuun

Progressiivisen verojärjestelmän perusteet – Kenen veroja kannattaa korottaa?

Jos valtio tarvitsee lisää verotuloja, niin mihin tuloluokkiin veronkorotukset kannattaisi kohdistaa? Kysymykseen vastaaminen ei ole täysin yksinkertaista edes siinä tapauksessa, että ei oteta huomioon veronkorotusten käyttäytymisvaikutuksia. Kun huomioidaan sekä käyttäytymisvaikutukset että vaikutukset tuloeroihin, on kysymykseen vastaaminen entistä vaikeampaa. Ensiksi on tärkeää ymmärtää, kuinka progressiivinen verojärjestelmä toimii optimaalisen tuloverotuksen näkökulmasta. Tässä tekstissä tarkastelen eri tulotasoille kohdistettujen veronkorotusten vaikutuksia hypoteettisessa verojärjestelmässä. Lopuksi pohditaan sitä, mille tulotasoille veronkorotukset kannattaisi kohdistaa Suomessa. Lue loppuun

Miljardin laskuvirhe ja verojärjestelmän ymmärtämisen vaikeus

Kuinka paljon suurituloisten veronkorotuksilla saataisiin valtiolle lisätuloja? Miljardeja, sanoo Aki Korvola Seuran kolumnissaan ”Miljardin myytti”. Siinä hän esittää Tilastokeskuksen Ilkka Lehtisen laskelmiin perustuen, että jos yli 100 000 euroa tienaavien tuloveroprosentti olisi 50 % yhteiskunnan verotulot lisääntyisivät yli miljardilla. Laskelma antaa kuitenkin epäselvän ja harhaanjohtavat kuvan verojärjestelmästämme ja suurituloisten veronkorotusten tulovaikutuksista.

Lisäys 13.1.2013: Tekstin lopusta löytyy nyt tieto siitä, miten Korvolan saamat luvut on laskettu.

Lue loppuun

Mitä enemmän veroja maksat, sitä onnellisempi olet

Onnellista verovuotta 2013 kaikille veronmaksajille! Tuleva verovuotena verotus kiristyy monilla ja on hyvin todennäköistä, että lisää veronkorotuksia tullaan vielä näkemään tämän jälkeenkin. Näistä veronkorotuksista voi kuitenkin myös nauttia, jos huomioi tutkimustulokset veroasteen ja onnellisuuden välisestä positiivisesta yhteydestä. Maiden välisissä vertailuissa tämä yhteys on havaittu jo aikaisemmin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan yhteys pätee myös maiden sisällä. Eli mitä enemmän veroja maksaa, sitä onnellisempi on (nettotulojen pysyessä vakiona). Lue loppuun