Viime aikoina mediassa on käsitelty useaan otteeseen tulevaisuuskuvia työn murroksesta, keskiluokan työpaikkojen katoamisesta ja teknologisesta työttömyydestä. Alla kaksi otetta lehtiartikkeleista:
”Etlan mukaan tietotekniikan kehittyminen uhkaa joka kolmatta suomalaista työpaikkaa. Seuraavan vuosikymmenen tai vuosikymmenien aikana katoavat etenkin alat, joilla palkka on matala ja osaaminen alhaista. Kognitiiviset ja manuaaliset rutiinitehtävät ovat korvattavissa tietotekniikalla miltei kokonaan”
”The number of jobs lost to more efficient machines is only part of the problem. What worries many job experts more is that automation may prevent the economy from creating enough new jobs. … Throughout industry, the trend has been to bigger production with a smaller work force. … Many of the losses in factory jobs have been countered by an increase in the service industries or in office jobs. But automation is beginning to move in and eliminate office jobs too. … In the past, new industries hired far more people than those they put out of business. But this is not true of many of today’s new industries ….Today’s new industries have comparatively few jobs for the unskilled or semiskilled, just the class of workers whose jobs are being eliminated by automation”
Ensimmäinen lainaus on Kauppalehti Optiosta 20.8.2015 ja toinen TIME-lehdestä 24.2.1961 (lähteenä Autor 2015). Huolet automatisaation aiheuttamasta työpaikkakadosta kuulostavat varsin samanlaisilta kuin yli 50 vuotta sitten. Toki huoli teknologisesta työttömyydestä on paljon vanhempaa perua, esimerkiksi 1700-luvun lopulla taloustieteilijä Thomas Mortimer oli huolissaan automatisoitujen sahojen ja myllyjen työttömyyttä kasvattavasta vaikutuksesta. Historiassa huolet työpaikkojen katoamisesta automatisaation myötä ovat toistuvasta osoittautuneet turhiksi, mutta onko tällä kertaa toisin?
Viimeisen viikon sisällä teknologian kehittymisen mahdollisesti aiheuttamaa työelämän muutosta ja teknologista työttömyyttä on käsitelty useissa suomalaisissa medioissa. Kauppalehti Option lisäksi aihetta on käsitelty ainakin Helsingin Sanomissa (Sitran yliasiamies patistaa päättäjiä reagoimaan muuttuvaan työelämään: ”Nyt tarvitaan perustuloa”) ja Ylen Politiikkaradiossa (Suomea uhkaa laaja teknologinen työttömyys).
Kesällä tätä aihetta käsiteltiin myös taloustieteellisellä areenalla, kun Journal of Economic Perspectives julkaisi kolme teema-artikkelia aiheesta ”Automation and Labor Markets”. Hyödynnän tässä tekstissäni niistä kahta, etenkin David Autorin artikkelia ”Why Are There Still So Many Jobs? The History and Future of Workplace Automation” ja jossain määrin myös Mokyr, Vickers & Ziebarth -artikkelia “The History of Technological Anxiety and the Future of Economic Growth: Is This Time Different?”. Miksi näiden artikkelien mukaan huolet työpaikkojen katoamisesta ovat (tälläkin kertaa) liioiteltuja? Lue loppuun
Second-Best World 