Kannustinloukuista ei päästä ihmelääkkeillä

(Teksti on julkaistu Kauppalehdessä 21.12.2015)

Mikä yhdistää viime aikojen hallituksia? Niiden kaikkien tavoitteena on ollut kannustinloukkujen purkaminen. Myös nykyinen hallitus tavoittelee kannustinloukkujen purkamista sekä perustulokokeilulla että erillisellä kärkihankkeella. Ihmeitä ei kuitenkaan kannata odottaa, sillä kannustinloukkujen purkaminen on joko kallista tai vaatii sosiaaliturvan tason leikkaamista. Lue loppuun

Mainokset

Huhut työpaikkojen kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja

Viime aikoina mediassa on käsitelty useaan otteeseen tulevaisuuskuvia työn murroksesta, keskiluokan työpaikkojen katoamisesta ja teknologisesta työttömyydestä. Alla kaksi otetta lehtiartikkeleista:

”Etlan mukaan tietotekniikan kehittyminen uhkaa joka kolmatta suomalaista työpaikkaa. Seuraavan vuosikymmenen tai vuosikymmenien aikana katoavat etenkin alat, joilla palkka on matala ja osaaminen alhaista. Kognitiiviset ja manuaaliset rutiinitehtävät ovat korvattavissa tietotekniikalla miltei kokonaan”

”The number of jobs lost to more efficient machines is only part of the problem. What worries many job experts more is that automation may prevent the economy from creating enough new jobs. … Throughout industry, the trend has been to bigger production with a smaller work force. … Many of the losses in factory jobs have been countered by an increase in the service industries or in office jobs. But automation is beginning to move in and eliminate office jobs too. … In the past, new industries hired far more people than those they put out of business. But this is not true of many of today’s new industries ….Today’s new industries have comparatively few jobs for the unskilled or semiskilled, just the class of workers whose jobs are being eliminated by automation”

Ensimmäinen lainaus on Kauppalehti Optiosta 20.8.2015 ja toinen TIME-lehdestä 24.2.1961 (lähteenä Autor 2015). Huolet automatisaation aiheuttamasta työpaikkakadosta kuulostavat varsin samanlaisilta kuin yli 50 vuotta sitten. Toki huoli teknologisesta työttömyydestä on paljon vanhempaa perua, esimerkiksi 1700-luvun lopulla taloustieteilijä Thomas Mortimer oli huolissaan automatisoitujen sahojen ja myllyjen työttömyyttä kasvattavasta vaikutuksesta. Historiassa huolet työpaikkojen katoamisesta automatisaation myötä ovat toistuvasta osoittautuneet turhiksi, mutta onko tällä kertaa toisin?

Viimeisen viikon sisällä teknologian kehittymisen mahdollisesti aiheuttamaa työelämän muutosta ja teknologista työttömyyttä on käsitelty useissa suomalaisissa medioissa. Kauppalehti Option lisäksi aihetta on käsitelty ainakin Helsingin Sanomissa (Sitran yliasiamies patistaa päättäjiä reagoimaan muuttuvaan työelämään: ”Nyt tarvitaan perustuloa”) ja Ylen Politiikkaradiossa (Suomea uhkaa laaja teknologinen työttömyys).

Kesällä tätä aihetta käsiteltiin myös taloustieteellisellä areenalla, kun Journal of Economic Perspectives julkaisi kolme teema-artikkelia aiheesta ”Automation and Labor Markets”. Hyödynnän tässä tekstissäni niistä kahta, etenkin David Autorin artikkelia ”Why Are There Still So Many Jobs? The History and Future of Workplace Automation” ja jossain määrin myös Mokyr, Vickers & Ziebarth -artikkelia “The History of Technological Anxiety and the Future of Economic Growth: Is This Time Different?”. Miksi näiden artikkelien mukaan huolet työpaikkojen katoamisesta ovat (tälläkin kertaa) liioiteltuja? Lue loppuun

Tiivistä tietoa kannustinloukuista

Olen käynyt useissa paikoissa puhumassa kannustinloukuista sekä yleisellä tasolla että omiin tutkimustuloksiini keskittyen. Päätin nyt koostaa näiden pohjalta tiivistelmän kannustinloukuista ja keinoista niiden purkamiseksi. Alla olevassa slideshowssa on kannustinloukkutietous tiivistettynä yhteen ppt-esitykseen. Esityksen sisältö on seuraava:

Kannustinloukut

  • Mitä ne ovat?
  • Keitä ne koskevat

Lääkkeet kannustinloukkuihin?

  • Suojaosat
  • Asumiskustannukset
  • Muut lääkkeet työttömyysloukkuihin
  • Lääkkeet byrokratialoukkuihin
  • Kannustinloukut & perustulo

Vaalikauden tilinpäätös: perusturva, tuloerot ja kannustinloukut

THL julkisti viime kuussa raportin, jossa tarkasteltiin perusturvan riittävyyttä ja sen kehitystä tällä vaalikaudella (Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015). Perusturvan riittävyyden lakisääteinen arviointi on SATA-komitean työstä syntynyt uudistus ja nyt tehty raportti on historian toinen. Arvioinnin toteutti ja raportin kirjoitti laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jossa olin myös itse jäsenenä. Tässä tekstissäni tiivistän raportin tuloksia tällä vaalikaudella tapahtuneiden muutosten suhteen. Koska koko 120 sivuisen raportin tulosten referoimisessa ei olisi mitään mieltä, keskityn itseäni eniten kiinnostaviin asioihin eli perusturvan kehitykseen, tuloeroihin ja kannustinloukkuihin. Mitä tällä vaalikaudella tapahtui? Lue loppuun

Miksi kannustinloukkujen poistaminen on vaikeaa?

Työnteon kannustimet ja kannustinloukut ovat taas nousseet keskustelunaiheeksi, kuten näyttää tapahtuvan tasaisin väliajoin. Nordean Aki Kangasharju on ollut huolissaan työttömien heikoista kannustimista siirtyä osa-aikatyöhön ja Kaupan liitto on puolestaan ollut huolissaan osa-aikatyötä tekevien heikoista kannustimista siirtyä kokopäivätyöhön.

Kiinnostuksen lisäksi työnteon kannustimista ja kannustinloukuista on nyt saatavilla myös tuoretta tutkimustietoa. Tuoreimmassa Työpoliittisessa aikakauskirjassa nimittäin ilmestyi tutkimusartikkelimme ”Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus” (Kotamäki & Kärkkäinen 2014). Artikkelissa tarkastellaan, kuinka työnteon kannustimet ovat muuttuneet vuosien 2011 ja 2015 välillä. Laskelmissa kiinnitetään erityistä huomiota työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien vaikutuksiin, koska niiden käyttöönottoa perusteltiin nimenomaan positiivisilla kannustinvaikutuksilla. Laskelmien tulosten perusteella artikkelissa keskustellaan myös vaihtoehtoisista keinoista kannustin- ja byrokratialoukkujen poistamiseksi ja niiden hyvistä/huonoista puolista. Lue loppuun

Palaako politiikka tieteeseen vai tiede politiikkaan?

Tutkimusrahoitus ja sen koordinointi on ollut tutkijoiden kahvipöytäkeskustelujen aiheena hallituksen suunnitellessa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta. Nyt kun periaatepäätös on tehty, on osa tutkijoista huolissaan siitä, että tutkimusrahoitus alistuisi poliittisten päättäjien tahdon alaiseksi. Vihreä Lanka teki tästä uutisen otsikolla ”Tutkijat pelkäävät politiikan palaavan tieteeseen”. Asiaan voi kuitenkin suhtautua myös optimistisesti, uudistus nimittäin voi myös vahvistaa tutkimustiedon asemaa poliittisessa päätöksenteossa. Minkälaisia rahoitusmuotoja uudistuksessa sitten esitetään ja mitä uhkia/mahdollisuuksia niihin sisältyy? Lue loppuun

Kannustinloukkujen purkamiskeinot

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmat ovat taas nousseet keskustelunaiheeksi Suomessa. Monet puolueet ovat ilmoittaneet kannustinloukkujen purkamisen olevan yksi oleellinen osa tulevassa rakenneuudistuspaketissa. Esillä on ollut useita eri vaihtoehtoja, joilla työllistymisen esteitä voitaisiin poistaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista helpottamalla.

Olen itse tutkinut Suomen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän aiheuttamia kannustinloukkuja ja eri keinoja työnteon kannustinten parantamiseksi. Tämän vuoksi päätin analysoida julkisessa keskustelussa esitettyjä kannustinuudistuksia. Niihin kaikkiin sisältyy hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi usein ehdotettu työttömyysturvan suojaosuus saattaisi synnyttää uusia kannustinloukkuja, kun osa-aikatyöstä sovitellulla työttömyysturvalla saisi suuremmat tulot kuin kokopäivätyöstä. Vihreiden ehdottama työttömän verokortti saattaisi puolestaan lakaista sosiaaliturvan rakenteisiin liittyvät kannustinongelmat maton alle. Alla kerron ensin kannustinloukkujen tilanteesta Suomessa, jonka jälkeen käsittelen eri keinoja parantaa työllistymisen kannustimia edeten yksinkertaisista reformeista koko sosiaaliturvajärjestelmän muuttamiseen. Lue loppuun

Tökkivä työkkäri – käyttäytymistiede työllistymisen apuna

Kuinka työttömät saataisiin töihin? Tämä on kysymys, johon ei ole helppoa vastausta. Näkökannasta riippuen syy työllistymisen vaikeuteen voi olla joko työnhakijoissa tai työnantajissa. Suomessa on keskusteltu useista vaihtoehtoisista malleista, joilla työllistymistä voitaisiin edistää. Tänä vuonna kokeilunsa lopettavassa ns. Paltamon mallissa työttömille taataan työpaikka kunnan toimesta. Ministeri Paula Risikko puolestaan ehdotti mallia, jossa työkykyiset työttömät velvoitettaisiin työpajatoimintaan tai muuhun vastaavaan työkykyä ylläpitävään toimintaan sosiaaliturvan vastineeksi. Myös työvoimatoimistojen toiminnalla on vaikutusta työllistymiseen. Suomessa on toteutettu laaja TE-toimistojen uudistus, joka on saanut osakseen kritiikkiä. Isossa-Britanniassa hallinnon ns. Nudge-unit kokeili paikallisessa TE-keskuksessa, kuinka käyttäytymistieteitä hyödyntämällä ja toimintatapoja muuttamalla voitaisiin nopeuttaa työttömien työllistymistä. Alustavat tulokset ovat varsin positiivisia, pelkästään työvoimatoimistojen toimintatapoja muuttamalla saatiin merkittävä muutos työllistymistodennäköisyyksissä. Lue loppuun

Perustulon työllisyysvaikutukset

Viime viikolla Jyväskylässä järjestettiin taloustutkijoiden kesäseminaari, johon itsekin osallistuin kahdella esityksellä. Tällä kertaa seminaarin ohjelmaan sisältyi myös kaksi perustuloa käsittelevää sessiota. Näistä toisessa puhuin perustulon arvioiduista työllisyysvaikutuksista. Koska kyseessä on ajankohtainen aihe, ajattelin laittaa esitykseni yleiseen jakoon. Siksi alta löytyvät esitykseni kalvot ja tiivistelmä siitä, mistä seminaarissa puhuin.

Lue loppuun

Optimaalinen verojärjestelmä – matka taloustieteestä talouspolitiikkaan

Viimeisen viikon aikana on ilmestynyt kaksi talouspoliittisen keskustelun kannalta mielenkiintoista raporttia. Ensiksi ilmestyi Valtiovarainministeriön Talouspoliittinen Strategia 2013, jonka sisällöstä kirjoitin alkuviikosta. Sen jälkeen julkaistiin VATT-Analyysi  ”Hyvän veropolitiikan periaatteet”, joka kansantajuistaa taloustieteellisen verotutkimuksen keskeisiä tuloksia ja pyrkii selittämään, mitä vaikutuksia eri veromuodoilla on ja kuinka nykyistä verojärjestelmäämme voitaisiin parantaa. Kyseinen raportti on erittäin suositeltavaa luettavaa talouspolitiikasta kiinnostuneille ja on ollut mielenkiintoista seurata, minkälaista keskustelua raportin pohjalta on jo nyt syntynyt. Tässä tekstissä kerron omista ajatuksistani, joita VATT:n raportti, sen sisältämät verosuositukset ja raportista käyty keskustelu on herättänyt. Lue loppuun