Parentonomics – lastenkasvatusta taloustieteen avulla

Luin jo jonkin aikaa sitten Joshua Gansin kirjan ”Parentonomics”, jossa australialainen ekonomisti Gans tarkastelee lapsia, vanhemmuutta ja kasvatusta taloustieteen silmälasien läpi. Kirja perustuu Gansin blogiteksteihin ja käsiteltävät asiat vaihtelevat synnyinkuukauden valinnasta pottakoulutuksen kautta unikouluun ja rankaisukeinoihin. Kaiken taustalla ovat kuitenkin kannustimet ja se, kuinka nämä (taloudelliset) kannustimet tulisi muistaa myös lasten kanssa toimiessa. Gansin tausta on peliteoriassa ja tämän vuoksi katsontakanta on hyvin rationaalinen. Itse pohdin kirjaa lukiessa kuinka erilaisia suosituksia käsiteltäviin tilanteisiin saisi eri taloustieteen haarojen edustajilta. Esimerkiksi behavioraalisen taloustieteen oppien huomioiminen voisi viedä pohjan monilta Gansin näkemyksiltä. Omien lapsieni kanssa toimiessa huomaan itsekin tarkastelevani asioita monesti taloustieteilijänä ja tässä olen huomannut kasvaneeni paremmaksi taloustieteilijäksi pohtiessani kuinka oppimani teoriat sopivat arkeen lasten kanssa. Lue loppuun

Mainokset

Köyhyysraja, missä menet?

Köyhyyden vähentäminen on usein toistettu tavoite. Se sisältyy myös EU:n 2020 -strategian tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimien kannalta on oleellista, kuinka tavoite määritellään ja miten tavoitteen toteutumista mitataan. Esimerkiksi EU:n strategian köyhyystavoite määritellään kolmen indikaattorin eli suhteellisen köyhyysriskin, aineellisen puutteen ja kotitalouden työikäisten jäsenten vajaatyöllisyyden perusteella.

Köyhyysriski määritellään lähes poikkeuksetta kotitalouden tulojen avulla, mutta kuinka hyvin tuloerot mittaavat hyvinvointieroja? Nykyisin Suomessakin on tullut tavaksi tutkia ehdotettujen vero- /sosiaaliturvamuutosten vaikutuksia tuloeroihin. Antaako tuloerojen staattinen tarkastelu oikean kuvan vaikutuksista, vai antaisiko esimerkiksi elinkaarituloerojen tarkastelu uuden näkökulman?

Alla on selitetty erilaisia hyvinvointieromittareita yksinkertaisista monimutkaisiin edeten. Esitetyt mittarit antavat hyvin erilaisen kuvan siitä missä köyhyysraja menee ja minkälaisin toimin köyhyyttä voitaisiin vähentää. Lue loppuun

Perustulon sanakirja

Perustulo, negatiivinen tulovero, ansiotulotuki. Nämä termit vilisevät perustulokeskustelussa ja valitettavan usein niiden keskinäiset erot unohtuvat. Eri termeillä on kuitenkin hyvin selkeät erot, eikä esimerkiksi negatiivinen tulovero ole vain yksi perustulomalli, vaan täysin eri asia. Myöskään Hollannissa käytössä oleva ansiotulotuki ei ole esimerkki perustulosta (wiki). Keskustelun selkeyden vuoksi on hyödyllistä määritellä eri termien väliset erot.
Lue loppuun

Puolueiden tulonjakopreferenssit – mitä vaalikoneet kertovat?

Yhteiskunnan tulojakopreferenssit määrittävät osittain sen, kuinka paljon tuloeroja tasataan vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän kautta. Tulonjakopreferenssit riippuvat siitä, kuinka suurelta osin tuloerojen koetaan olevan seurausta omasta ahkeruudesta  ja  kuinka paljon on taas seurausta synnynnäisistä eroista tai hyvästä onnesta.

Tuloeropreferenssit vaihtelevat yksilöiden välillä ja tämän vuoksi myös poliittisten puolueiden välillä on eroja tuloeronäkemyksissä. Tulonjakopreferenssejä tutkitaan yleensä tekemällä kyselytutkimuksia, joissa mitataan yksilöiden näkemyksiä tuloeroista ja tulojen tasaamisesta. Samaa menetelmää voi käyttää myös poliittisten puolueiden tuloeropreferenssien arvioimiseen, jos oletetaan että puolueiden preferenssit muokkautuvat poliitikoiden mukaan.

Helsingin Sanomien avoin vaalikonedata (www.vaalikone.fi) mahdollistaa tulonjakopreferenssien tutkimisen, koska sekä kunnallisvaalien että eduskuntavaalien vaalikoneessa on kysytty tuloeroista/tulonjaosta. Kysymykset painottavat hieman eri asioita, mutta molemmat ovat yhteydessä tulonjakopreferensseihin.
Lue loppuun

Kuinka yhteiskunnallista vaikuttavuutta tulisi mitata?

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on yliopistojen ”kolmas tehtävä” tutkimuksen ja opetuksen jälkeen. Yliopistojen rahoitus on riippuvainen menestymisestä kaikissa kolmessa tehtävässä ja tämän vuoksi myös henkilöstöltä toivotaan panostuksia kaikkiin osa-alueisiin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on mielestäni tutkijalle tärkeää. Tutkimusta ei tehdä tyhjiössä, vaan ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa tutkimusaiheisiin ja hyvin tehty tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan. Silloin, kun yhteiskunnallista vuorovaikutusta käytetään rahoituksen perusteena, täytyy asialle olla luotettava mittari. Kuinka yhteiskunnallista vaikuttavuutta voitaisiin mitata? Mittarin valinta määrittää minkälaisia kannustimia yliopistoille/tutkijoille asetetaan.
Lue loppuun